Sisäilman radonmittauskausi alkoi syyskuun ensimmäisenä päivänä. Vähintään kaksi kuukautta kestävällä mittauksella saadaan luotettava tieto radioaktiivisen radonin pitoisuudesta.

Radon on hajuton ja näkymätön radioaktiivinen kaasu. Korkea radonpitoisuus sisäilmassa kasvattaa riskiä sairastua keuhkosyöpään. Koska radonia ei voi mitenkään aistia, on mittaaminen ainoa tapa selvittää radonpitoisuus.

Pikamittaus ei kerro totuutta

Säteilyturvakeskuksen (STUK) tietoon on tullut, että ovelta ovelle -myyjät ovat markkinoineet kotitalouksiin nopeita, jopa alle tunnin tai pari päivää kestäviä radonmittauksia. Pikamittauksella asunnon radonpitoisuutta ei kuitenkaan voi selvittää.

Radonpitoisuus vaihtelee vuorokauden sisällä ja päivästä toiseen. Pitoisuuteen vaikuttaa muun muassa sisä- ja ulkoilman välinen lämpötilaero, maaperän kosteus, sademäärä, tuulen suunta, ilmanvaihtokoneen käyttö, raitisilmaventtiilien säädöt sekä tuulettaminen. Minimi- ja maksimipitoisuuden välinen ero voi hyvinkin olla kymmenkertainen. Näin ollen nopea mittaus voi antaa tulokseksi liian suuren tai liian pienen radonpitoisuuden.

Radonpitoisuudesta saadaan luotettava tieto vain mittauksella, joka kestää vähintään kaksi kuukautta ja tehdään syyskuun alun ja toukokuun lopun välisenä aikana.

STUK ja kunnat valvovat

Suomessa asuntojen ja muiden oleskelutilojen sisäilman terveellisyyttä, myös radonpitoisuutta, valvovat kuntien terveydensuojeluviranomaiset. Työntekijöiden radonaltistumisen valvonnasta vastaa STUK. Ainoastaan nämä viranomaiset voivat antaa kehotuksia radonhaitan poistamiseksi.

Lisätietoja

Ylitarkastaja Tuukka Turtiainen, puh 09 759 88 473
Mediapalvelu, puh 010 850 4761