Etelä-Koreassa todettu ksenon voi olla merkki ydinasekokeesta
Pohjois-Korea on viime vuosina tehnyt useita ydinkokeita, joista viimeisimmän sunnuntaina 3. syyskuuta. Etelä-Korea on ilmoittanut, että siellä on havaittu kokeesta peräisin olevaa radioaktiivista ksenonia, ksenon-133:a, mutta havaittu määrä ei aiheuta vaaraa terveydelle.
Ksenon-133 (Xe-133) on radioaktiivinen aine, jota syntyy ydinreaktoreissa ja ydinasekokeissa. Sitä tuotetaan myös lääketieteelliseen käyttöön. Se on erittäin huonosti muiden aineiden kanssa reagoiva jalokaasu ja sen puoliintumisaika on hieman yli viisi vuorokautta. Ksenon-133:n lisäksi maanalaisissa ydinasekokeissa voi vapautua myös muita ksenonin isotooppeja, Xe-131m, Xe-133m ja Xe-135.
Maanalaiset ydinkokeet tehdään yleensä syvällä maaperässä joko pystysuorissa kuiluissa tai vaakasuorissa tunneleissa, jotta radioaktiivisia aineita ei vapautuisi ilmaan. Ydinräjähdyksen vapauttama suuri energiamäärä voi kuitenkin aiheuttaa rakoja ja halkeamia, joiden kautta radioaktiiviset aineet vapautuvat nopeasti ilmakehään. Vähäisiä määriä radioaktiivisia aineita voi tihkua hitaasti maanpinnalle myös maaperässä olevien huokosten kautta. Koska ksenon on reagoimaton jalokaasu, se pääsee monia muita aineita helpommin kulkeutumaan maanpinnalle ja edelleen ilmaan.
Ksenon-133 ei ole kovin voimakas säteilyannoksen aiheuttaja eikä pieninä määrinä aiheuta annosta käytännössä lainkaan. Pienien ksenon-133-määrien havaitseminen edellyttää laitteistoa, jollaista Suomessa ei ole.
Ksenon-133 on yksi niistä nuklideista, jonka esiintymistä ilmassa kansainvälinen ydinkoekieltovalvontajärjestö CTBTO tarkkailee omilla mittausasemillaan. CTBTO:n toiminnasta on kerrottu aiemmin Säteilyturvakeskuksen uutiskirjeessä.
Suomessa on neljä kertaa havaittu ilmakehässä ja sadevedessä muita radioaktiivisia aineita, joiden on todettu olevan peräisin maanalaisesta ydinkokeesta. Viimeisin havainto on vuoden 1987 elokuulta ydinkokeesta Novaja Zemljalla.
Lisätietoja:
Johtava asiantuntija Kari Peräjärvi, puh. (09) 759 88 705
Laboratorionjohtaja Maarit Muikku, puh. (09) 759 88 509
Viestintä, puh. (09) 759 88 210