Takaisin tekstiin

Suomen ydinvoimalaitosten käyttö

Neljännesvuosiraportti
2. neljännes 1999

Kirsti Tossavainen (toim.)

TIIVISTELMÄ

Suomen ydinvoimalaitosten käyttöä koskevissa neljännesvuosiraporteissa kuvataan sellaiset ydin- ja säteilyturvallisuuteen liittyvät tapahtumat ja havainnot, joita Säteilyturvakeskus pitää turvallisuuden kannalta huomionarvoisina. Lisäksi raportoidaan ydinvoimalaitoksilla tehdyistä turvallisuutta parantavista muutoksista. Raportti sisältää myös yhteenvedon laitosten työntekijöiden ja ympäristön säteilyturvallisuudesta sekä taulukoituja tietoja laitosten tuotannosta ja käyttökertoimista.

Vuoden 1999 toisella neljänneksellä kaikki neljä laitosyksikköä olivat tuotantokäytössä Olkiluodon laitosyksiköiden vuosihuoltoseisokkeja lukuun ottamatta. Laitosyksiköiden energiakäyttökerrointen keskiarvo vuosineljänneksellä oli 93,1 %.

Vuosineljänneksen tapahtumista kaksi luokiteltiin INES-asteikolla luokkaan 1. Olkiluoto 1:llä reaktorin suojarakennuksen kaasunkäsittelyjärjestelmän venttiili oli ollut vajaan kuukauden virheellisessä asennossa, minkä vuoksi järjestelmä ei olisi onnettomuustilanteessa ollut käytettävissä suunnitellulla tavalla. Olkiluoto 2:lla suojarakennuksen henkilösulku oli vuosihuoltoseisokissa pääkiertopumpputöiden aikana auki lyhyen aikaa vastoin turvallisuusteknisiä käyttöehtoja. Onnettomuustilanteessa ei reaktorista vuotanutta vettä olisi saatu hätäjäähdytysjärjestelmän käyttöön, koska vesi olisi avoimen oven kautta päässyt pois suojarakennuksesta.

Muilla vuosineljänneksen tapahtumilla ei ollut merkitystä laitosyksiköiden ydin- eikä säteilyturvallisuudelle. Ydinvoimalaitosten työntekijöiden saamat henkilökohtaiset säteilyannokset olivat asetettujen rajojen alapuolella. Radioaktiivisten aineiden päästöt ympäristöön olivat huomattavasti asetettuja rajoja pienemmät eikä ydinvoimalaitosten ympäristöstä otetuissa näytteissä ollut havaittavissa väestön säteilyaltistuksen kannalta merkityksellisiä määriä ydinvoimalaitoksista peräisin olevia radioaktiivisia aineita.

SISÄLLYSLUETTELO

TIIVISTELMÄ

1 JOHDANTO

2 YDINVOIMALAITOSTEN KÄYTTÖ HUHTI–KESÄKUUSSA 1999

2.1 Olkiluoto1:n vuosihuoltoseisokki
2.2 Olkiluoto 2:n vuosihuoltoseisokki

3 TAPAHTUMAT JA HAVAINNOT

3.1 Primääripiirin seisontajäähdytysjärjestelmän toimintakyvyn heikkeneminen Loviisa 1:llä
3.2 Suojarakennuksen ruiskutusjärjestelmä turvallisuusteknisten käyttöehtojen vastaisessa tilassa Loviisa 2:lla
3.3 Ongelmat reaktorin suojarakennuksen eristysventtiilin toiminnassa Olkiluoto 1:llä
3.4 Ydinpolttoaineen suojakuoren vuoto Olkiluoto 1:llä
3.5 Suojarakennuksen kaasunkäsittelyjärjestelmän heikentynyt toimintakyky Olkiluoto 1:llä
3.6 Reaktorin suojarakennuksen henkilösulun aukiolo turvallisuusteknisten käyttöehtojen vastaisesti Olkiluoto 2:lla
3.7 Kahden polttoainenipun jääminen koholle Olkiluoto 2:n reaktorissa

4 SÄTEILYTURVALLISUUS

4.1 Työntekijöiden säteilyaltistus
4.2 Radioaktiivisten aineiden päästöt
4.3 Ympäristön säteilyvalvonta

5 TURVALLISUUTTA PARANTAVAT MUUTOKSET YDINVOIMALAITOKSILLA

1 JOHDANTO

Ydinenergialain (990/1987) mukaisesti Säteilyturvakeskus (STUK) valvoo ydinenergian käytön turvallisuutta. Säteilyturvakeskus huolehtii myös turva- ja valmiusjärjestelyjen valvonnasta sekä ydinaseiden leviämisen estämiseksi tarpeellisesta ydinenergian käytön valvonnasta. Ydinvoimalaitoksiin kohdistuvan valvonta- ja tarkastustoiminnan osa-alueet esitetään liitteessä 1. Suomen ydinvoimalaitoksia koskevat yleistiedot ovat liitteessä 2.

Säteilyturvakeskus julkaisee neljännesvuosittain raportin Suomen ydinvoimalaitosten käytöstä. Raportti sisältää kuvauksen kyseisen vuosineljänneksen tapahtumista ja havainnoista ydinvoimalaitoksilla, taulukoituja tietoja ydinvoimalaitosten tuotannosta ja käyttökertoimista sekä yhteenvedon ydinvoimalaitosten työntekijöiden ja ympäristön säteilyturvallisuudesta. Raportissa esitetään myös ydinvoimalaitoksiin tehtyjä turvallisuutta parantavia muutoksia.

Raportti perustuu voimayhtiöiden Säteilyturvakeskukselle toimittamiin tietoihin ja Säteilyturvakeskuksen valvontatoiminnassaan tekemiin havaintoihin. Ydinvoimalaitoksilla sattuneet tapahtumat luokitellaan ydinlaitostapahtumien kansainvälisen vakavuusasteikon (INES, International Nuclear Event Scale) mukaisesti.

2 YDINVOIMALAITOSTEN KÄYTTÖ HUHTI–KESÄKUUSSA 1999

Laitosyksiköt olivat tuotantokäytössä koko vuosineljänneksen ajan Olkiluodon laitosyksiköiden vuosihuoltoseisokkeja lukuun ottamatta.

Ydinsähkön osuus Suomen sähköntuotannosta oli tällä vuosineljänneksellä 36,3 %. Laitosyksiköiden energiakäyttökerrointen keskiarvo oli 93,1 %. Tuotanto- ja käytettävyystietoja esitetään yksityiskohtaisemmin taulukoissa I ja II.

Laitosyksiköiden sähköntuotantoa kuvaavat diagrammit ja tehonalennuksien syyt esitetään kuvissa 1, 2, 3 ja 4.

Taulukko I. Ydinvoimalaitosyksikköjen sähköntuotanto ja käytettävyys.

	Sähköntuotanto (brutto, TWh)		Aikakäyttökerroin (%)		Energiakäyttökerroin (%)a)
	2. vuosi- neljännes 1999	1998	2. vuosi- neljännes 1999	1998	2. vuosi- neljännes 1999	1998
Loviisa 1	1,10	2,20	100,0	100,0	98,4	99,1
Loviisa 2	1,11	2,22	100,0	100,0	99,6	100,2
Olkiluoto 1	1,66	3,56	90,7	95,3	87,2	94,3
Olkiluoto 2	1,64	3,55	89,0	94,5	86,6	93,8
a)Energiakäyttökertoimien laskemisessa on laitosyksiköiden tehonkorotukset huomioitu siten, että nimellissähkötehona (brutto) on käytetty kunakin ajankohtana suurinta sallittua reaktoritehoa vastaavaa nimellissähkötehon arvoa.

1. Turbiinien takuukokeet.
2. Juhannuksen vähäinen sähköntarve; reaktori alimmillaan 84 % teholla.

Kuva 1. Loviisa 1:n keskimääräinen vuorokautinen bruttosähköteho huhti–kesäkuussa 1999.

1. Ydinpolttoainetta oli käytetty niin pitkään, että reaktorin teho alkoi vähitellen laskea. Vuosihuoltoseisokin alkuun mennessä teho laski 87 %:iin.
2. Vuosihuolto (ks. luku 2.1).
3. Turbiinilaitoksen lauhduttimen ejektorin toimintahäiriö; reaktorin teho alennettiin 93 %:iin.
4. Turbiinilaitoksen lauhduttimen tyhjön imupumppujen määräaikaiskokeessa tulleen vikailmoituksen virheellinen tulkinta ejektorin toimintahäiriöksi; reaktorin teho alennettiin 93 %:iin.

Kuva 2. Loviisa 2:n keskimääräinen vuorokautinen bruttosähköteho huhti–kesäkuussa 1999.

1. Ydinpolttoainetta oli käytetty niin pitkään, että reaktorin teho alkoi vähitellen laskea. Vuosihuoltoseisokin alkuun mennessä teho laski 94 %:iin.
2. Vuosihuolto (ks. luku 2.2).

Kuva 3. Olkiluoto 1:n keskimääräinen vuorokautinen bruttosähköteho huhti–kesäkuussa 1999.

1. Määräaikaiskokeita, säätösauvojen sekvenssin vaihto ja reaktorin stabiilisuusmittaus; reaktori alimmillaan 50 % teholla.

Kuva 4. Olkiluoto 2:n keskimääräinen vuorokautinen bruttosähköteho huhti–kesäkuussa 1999.

2.1 Olkiluoto1:n vuosihuoltoseisokki

Olkiluoto 1:n kahdeskymmenes polttoaineenvaihto- ja huoltoseisokki oli 16.–25.5.1999. Laitosyksikkö oli poissa sähköntuotannosta noin yhdeksän vuorokautta.

Teollisuuden Voima Oy:n oman henkilökunnan lisäksi vuosihuoltoseisokkiin osallistui enimmillään 644 ulkopuolista työntekijää. Seisokin aikaisista töistä aiheutunut kollektiivinen säteilyannos oli 0,35 manSv (edellisvuonna 0,72 manSv). Suurin yksittäisen henkilön saama säteilyannos oli 9,0 mSv.

Laitosyksikön pysäytysvaiheessa 16.5.1999 tehtiin koe, jossa testattiin reaktorin päähöyrylinjojen eristysventtiilien toimintaa. Venttiilit sijaitsevat reaktorin suojarakennuksen sisäpuolella ja niiden tulee sulkeutua tiiviisti erilaisissa häiriö- ja onnettomuustilanteissa osana suojarakennuksen eristystoimintoa. Tarvittaessa venttiilit sulkeutuvat automaattisesti. Kokeella oli tarkoitus osoittaa, että venttiilit toimivat luotettavasti myös korotetulla, 2500 MW teholla. Kokeen jälkeen tehdyissä venttiilien tiiviyskokeissa yhden venttiilin havaittiin olevan epätiivis. Venttiilin rakenteesta ei löydetty mitään poikkeavaa ja epätiiviyden syyksi epäiltiin kokeessa liikkeelle lähtenyttä epäpuhtautta. Venttiilien luotettava toiminta ei Säteilyturvakeskuksen käsityksen mukaan tullut kokeessa osoitetuksi riittävän hyvin. Tämän johdosta Säteilyturvakeskus edellytti voimayhtiön hakevan vastaisuudessa Säteilyturvakeskukselta hyväksymisen sekä Olkiluoto 1:n että 2:n käynnistämiselle sellaisten seisokkien jälkeen, joita on edeltänyt kyseisten venttiilien sulkeutuminen. Normaalisti Säteilyturvakeskukselta ei tarvita hyväksyntää laitosyksikön käynnistämiseksi lyhyiden käyttökeskeytysten jälkeen, mikäli laitosyksikön järjestelmät ovat toimineet käyttökeskeytykseen johtaneessa tilanteessa suunnitellusti.

Seisokissa korjattiin reaktoripaineastian sisäpuolella sijaitsevat hätäjäähdytysjärjestelmän säröytyneet putkiosuudet. Järjestelmässä on neljä rinnakkaista putkilinjaa ja reaktoripaineastian sisäpuolisten putkiosuuksien avulla jäähdytysvesi ohjataan onnettomuustilanteessa reaktorin sydämen yläpuoliseen tilaan. Vuonna 1998 vuosihuoltoseisokissa tehdyissä määräaikaistarkastuksissa putkissa oli havaittu säröjä, jotka korjattiin väliaikaisesti (STUK-B-YTO 181, 1998). Nyt tehdyissä tarkastuksissa löytyi uusia säröjä järjestelmän kolmesta putkilinjasta. Suurin uusi särö oli arviolta 24 cm pituinen haarautuva särö. Väliaikaisesti vuonna 1998 korjatuista säröistä yhdessä oli tapahtunut kasvua. Särölliset putkiosuudet poistettiin ja tilalle kiinnitettiin uudet, lämpösuojilla varustetut putkisegmentit. Lämpösuojat on tehty paremmin termistä väsymistä kestävästä materiaalista kuin putket eikä niissä ole epäjatkuvuuskohdista aiheutuvia jännityskeskittymiä. Myös neljänteen, säröytymättömään putkilinjaan asennettiin lämpösuoja säröytymisen estämiseksi. Irtoesine- ja lämpöväsymisriskin vuoksi korjatut kohdat tarkastetaan toistaiseksi vuosittain.

Seisokin aikana sattuneita tapahtumia kuvataan luvussa 3 ja seisokissa tehtyjä turvallisuutta parantavia muutoksia luvussa 5.

2.2 Olkiluoto 2:n vuosihuoltoseisokki

Olkiluoto 2:n kahdeksastoista polttoaineenvaihto- ja huoltoseisokki oli 2.–12.5.1999. Laitosyksikkö oli irti sähköntuotannosta 10 vuorokautta.

Teollisuuden Voima Oy:n oman henkilökunnan lisäksi vuosihuoltoseisokkiin osallistui enimmillään 659 ulkopuolista työntekijää. Seisokin aikaisista töistä aiheutunut kollektiivinen säteilyannos oli 0,38 manSv (edellisvuonna 1,1 manSv). Suurin yksittäisen henkilön saama säteilyannos oli 9,7 mSv.

Reaktorin pysäytyksen loppuvaiheessa 3.5.1999 käynnistyi reaktorin pikasulkutoiminto. Kaikki säätösauvat olivat sisällä reaktorin sydämessä, ja reaktori oli paineeton. Laitosyksikkö ei ollut kytkettynä sähköntuotantoon. Syynä tapahtumaan oli reaktorin pinnanmittauksen antamat hetkelliset korkeat arvot samanaikaisesti kahdessa mittauskanavassa. Tällaiset hetkellisesti korkeat arvot voivat johtua esimerkiksi reaktorin paineenlaskun aikana pinnanmittauslaitteistossa vapautuvista lauhtumattomista kaasuista. Pikasulkutoiminto käynnistyy aina, kun kahden kanavan mittaussignaali ylittää asetetun rajan. Varsinaista reaktorin pikasulkua ei tapahtunut, koska säätösauvat olivat sisällä reaktorissa.

Relekaappien suojakytkinyksiköiden vaihdon yhteydessä 4.5.1999 mm. reaktorisydämen ruiskutusjärjestelmän ja apusyöttövesijärjestelmän yhdet pumput käynnistyivät ja alkoivat pumpata vettä reaktoriin ja reaktorialtaaseen. Pumput käynnistyivät, kun asentajan käsi osui vahingossa viereisen yksikön kytkimeen, jonka asento vaihtui. Kytkin käännettiin heti takaisin oikeaan asentoon, mutta toimenpide ei enää pysäyttänyt pumppuja. Reaktorialtaan ylivuotokourujen pintavahdit antoivat hälytyksen valvomoon ja pumput pysäytettiin. Vesi nousi kourujen yläreunan yli, mutta ei altaan reunan yli reaktorihallin lattialle.

Myös Olkiluoto 2:lla korjattiin reaktorisydämen ruiskutusjärjestelmän säröytyneet putkiosuudet. Seisokissa tehdyissä tarkastuksissa löytyi noin 50 cm pitkä, haarautuva särö. Samassa putkiosuudessa oli myös vuoden 1998 tarkastuksissa havaittu särö. Lisäksi yhdestä muusta putkesta löytyi kolme säröä. Särölliset putkiosuudet poistettiin ja tilalle kiinnitettiin uudet, lämpösuojilla varustetut putkisegmentit. Säröytymättömiin putkiin asennettiin pelkästään lämpösuojat. Irtoesine- ja lämpöväsymisriskin vuoksi korjatut kohdat tarkastetaan toistaiseksi vuosittain myös Olkiluoto 2:lla.

Muita seisokin aikana sattuneita tapahtumia kuvataan luvussa 3 ja seisokissa tehtyjä turvallisuutta parantavia muutoksia luvussa 5.

3 TAPAHTUMAT JA HAVAINNOT

Loviisa 1

Loviisa 1:llä primääripiirin seisontajäähdytysjärjestelmän venttiilissä oli vuoto, jonka seurauksena järjestelmä ei ollut täysin toimintakunnossa. Tapahtuma on INES-asteikolla luokkaa 0.

3.1 Primääripiirin seisontajäähdytysjärjestelmän toimintakyvyn heikkeneminen Loviisa 1:llä

Loviisa 1:llä havaittiin 20.4.1999 primääripiirin seisontajäähdytysjärjestelmän venttiilissä noin 13 cm pitkä särö, josta oli tihkunut vettä. Venttiili sijaitsee turbiinilaitoksella, eikä venttiilistä vuotanut vesi ollut radioaktiivista. Venttiilin rikkoutumisen vuoksi laitosyksikön ajo kuumasta seisokkitilasta kylmään seisokkitilaan olisi vaikeutunut. Tapahtuma-aikana laitosyksikkö kävi täydellä teholla.

Primääripiirin seisontajäähdytysjärjestelmän avulla laitosyksikköä jäähdytetään sen pysäytyksen aikana. Järjestelmän avulla siirretään myös pysäytetyn reaktorin tuottama jälkilämpö mereen. Säröytynyt venttiili sijaitsee järjestelmässä siten, että sen rikkoutuminen aiheuttaa koko järjestelmän toimintakunnottomuuden reaktorin pysäytyksen loppuvaiheessa. Tällöin laitosyksikköä ei saada ajettua normaalein toimenpitein kylmään seisokkitilaan, ennen kuin vuotava venttiili olisi erotettu putkilinjasta laippojen avulla. Eräissä harvinaisissa onnettomuustilanteissa laitosyksikkö tulee saada nopeasti kylmään seisokkitilaan. Tapahtumahetkellä laitosyksikkö olisi voitu normaalisti ajaa kuumaan seisokkitilaan, mutta nopea ajo kylmään seisokkitilaan olisi ollut vaikeaa.

Venttiilin säröytymisen syyksi on oletettu valuvirheet, jotka olivat kasvaneet käytön aikana venttiilin koestuksien ja asennuksien aiheuttamien rasitusten seurauksena venttiilin rungon lävistäviksi säröiksi. Venttiilin rakenteen ja materiaalin ominaisuudet huomioiden on kuitenkin epätodennäköistä, että särö olisi kasvanut nopeasti tai että runko olisi kokonaan revennyt.

Loviisan laitoksella ei ollut sopivaa varaosaventtiiliä, minkä vuoksi venttiili jouduttiin poistamaan linjasta, korjaamaan ja palauttamaan käyttöön.

Tapahtuman seurauksena Loviisan laitoksella arvioidaan varaosahuollon sekä primääripiirin seisontajäähdytysjärjestelmän koestusperiaatteita uudelleen. Myös muiden vastaavien venttiilien kunto tarkistetaan.

Loviisa 2

Loviisa 2:n suojarakennuksen ruiskutusjärjestelmä oli lyhyen aikaa turvallisuusteknisten käyttöehtojen vastaisessa tilassa. Tapahtuma on INES-asteikolla luokkaa 0.

3.2 Suojarakennuksen ruiskutusjärjestelmä turvallisuusteknisten käyttöehtojen vastaisessa tilassa Loviisa 2:lla

Loviisa 2:lla annettiin 7.4.1999 valvomosta työmääräin suojarakennuksen ruiskutusjärjestelmän pumpun vian korjaamiseksi, kun laitosyksikkö kävi täydellä teholla. Samanaikaisesti valvomosta annettiin toinen työmääräin, joka koski varasähkönsyöttöjärjestelmän dieselgeneraattorin korjaamista. Kyseinen dieselgeneraattori toimittaa sähkön suojarakennuksen ruiskutusjärjestelmän toiselle pumpulle tilanteissa, joissa yhteys ulkoiseen sähköverkkoon on menetetty. Laitosyksikkö oli näiden samanaikaisten korjaustöiden vuoksi turvallisuusteknisten käyttöehtojen vastaisessa tilassa.

Suojarakennuksen ruiskutusjärjestelmän tehtävänä on alentaa suojarakennuksen painetta onnettomuustilanteissa. Järjestelmässä on kaksi rinnakkaista osajärjestelmää, joissa kummassakin on kaksi pumppua. Turvallisuusteknisten käyttöehtojen mukaan laitosyksikkö on pysäytettävä, jos saman osajärjestelmän molemmat pumput ovat käyttökunnottomia. Yhden pumpun käyttökunnottomuus ei edellytä laitosyksikön pysäyttämistä. Tässä tapauksessa toinen pumppu oli korjaustyön vuoksi käyttökunnoton eikä saman osajärjestelmän toinen pumppu ollut käyttökunnossa turvallisuusteknisten käyttöehtojen tarkoittamalla tavalla, koska pumpun varasähkönsyöttö puuttui.

Tilanne havaittiin valvomossa dieselgeneraattorin korjauksen jälkeen tehdyn koeajon yhteydessä. Laitosyksikkö oli turvallisuusteknisten käyttöehtojen vastaisessa tilassa noin puoli tuntia.

Tilanteen aiheutti inhimillinen virhe, johon johtivat vuoropäällikön ja turvallisuusinsinöörin välinen väärinkäsitys työmääräimien turvallisuustarkastuksen suorituksesta. Aikaisemmin Loviisan laitoksella on mm. vuosina 1993 (STUK-B-YTO 115, 1994) ja 1995 (STUK-B-YTO 140, 1996) ollut vastaavanlaiset tilanteet, joissa epähuomiossa samanaikaisesti annetut työmääräimet ovat johtaneet turvallisuusteknisten käyttöehtojen vastaiseen tilaan. Vastaavien tilanteiden uusiutumisen välttämiseksi voimayhtiö arvioi töiden turvallisuustarkastuksissa käytettävien menettelyjen toimivuuden ja ohjeistuksen sekä selvittää tarvittavat kehitystoimenpiteet.

Olkiluoto 1

Olkiluoto 1:llä suojarakennuksen kaasunkäsittelyjärjestelmän toimintakyky oli heikentynyt venttiilin virheellisen asennon vuoksi. Tapahtuma on INES-asteikolla luokkaa 1. Olkiluoto 1:llä oli myös ongelmia reaktorin suojarakennuksen eristysventtiilin toiminnassa ja laitosyksiköllä havaittiin pieni polttoainevuoto. Nämä tapahtumat ovat INES-asteikolla luokkaa 0.

3.3 Ongelmat reaktorin suojarakennuksen eristysventtiilin toiminnassa Olkiluoto 1:llä

Olkiluoto 1:llä havaittiin lokakuussa 1998 tehdyissä syöttövesijärjestelmän eristysventtiilien määräaikaiskokeissa, että yksi venttiili ei toimi suunnitellusti. Moottorikäyttöisellä toimilaitteella varustetun kiilaluistiventtiilin kara ei liikuttelukokeessa lähtenyt sulkeutumaan ensimmäisellä yrittämällä. Venttiili lähti kuitenkin toimimaan normaalisti sen jälkeen, kun liikkumista autettiin toimilaitteen käsivivusta. Tämän jälkeen tehdyissä käytönaikaisissa määräaikaiskokeissa venttiili toimi normaalisti. Kyseinen venttiili on reaktorin suojarakennuksen ulkopuolisia eristysventtiileitä ja sen tulee sulkeutua luotettavasti tilanteessa, jossa syöttövesijärjestelmän putki on katkennut suojarakennuksen sisäpuolisella osuudella.

Voimayhtiö päätti tarkastaa lokakuisen havainnon perusteella venttiilin ja sen toimilaitteen vuosihuoltoseisokissa 1999. Tehdyssä tarkastuksessa kävi ilmi, että venttiilin toimilaitteen akseli oli vääntynyt. Vääntyminen oli syynä siihen, että toimilaite ei palautunut automaattisesti käsikäytöltä moottorikäytölle, kuten olisi pitänyt. Venttiilin kara oli ajettu käsikäytöllä täysin auki venttiilin pesän takatiivistettä vasten kesäkuussa 1998 venttiilin karan ja pesän välisen tiivistevuodon takia. Voimayhtiö kielsi vastaavien venttiilien ajon takatiivistettä vasten.

Vuosihuoltoseisokissa 1999 vanhan toimilaitteen tilalle asennettiin uusi toimilaite, jonka akselirakennetta on muutettu aikaisempaa vahvemmaksi. Voimayhtiö on käynnistänyt myös selvitystyön muiden vastaavien toimilaitteiden muutostarpeesta.

3.4 Ydinpolttoaineen suojakuoren vuoto Olkiluoto 1:llä

Olkiluoto 1:llä havaittiin 25.5.1999 merkkejä pienestä ydinpolttoaineen suojakuoren vuodosta, kun laitosyksikköä oltiin käynnistämässä vuosihuoltoseisokin jälkeen. Havainto vahvistui, kun laitosyksikön teho oli nostettu 100 %:iin.

Olkiluoto 1:n reaktorissa on 500 polttoainenippua, joissa kussakin on noin 90 polttoainesauvaa. Polttoainesauvat ovat ohuita putkia, jotka on täytetty uraanidioksidista puristetuilla tableteilla. Polttoainesauvan seinämä muodostaa kaasutiiviin suojakuoren, joka estää reaktorin käydessä syntyvien fissiotuotteiden pääsyn polttoaineesta reaktorin jäähdytysveteen. Kaasumaisten ja veteen liuenneiden radioaktiivisten aineiden määrää tarkkaillaan säännöllisesti laboratoriomittauksin. Lisäksi reaktorilta turbiinille menevien höyrylinjojen sekä lauhduttimen poistokaasulinjojen aktiivisuutta valvotaan jatkuvatoimisin mittauksin, jotka antavat nopeimmin tiedon mahdollisesta polttoainevuodosta.

Turbiinilauhduttimen poistokaasujen aktiivisuus nousi viivästyslinjassa hieman korkeammaksi, kuin mitä se oli ennen vuosihuoltoseisokkia. Vuosihuoltoseisokkia edeltäneellä käyttöjaksolla reaktorissa oli myös vuotavaa polttoainetta (STUK-B-YTO 181, 1998). Seisokissa käytöstä poistettiin kaksi vuotavan polttoainesauvan sisältävää nippua. Kesäkuun 1999 loppuun mennessä, kuten myös vuosihuoltoseisokkia edeltäneellä käyttöjaksolla, reaktorin jäähdytysveden radioaktiivisen jodi-isotoopin (jodi 131) pitoisuus on ollut alle promillen laitosyksikön turvallisuusteknisissä käyttöehdoissa asetetusta, reaktorin käyttörajoitusta merkitsevästä raja-arvosta. Kesäkuun loppuun asti vuoto on ollut niin pieni, että siitä on päässyt reaktoriveteen vain kaasumaisia fissiotuotteita.

Polttoainevuodon paikallistamiskoe tehtiin 25.6.1999 ja vuoto paikallistettiin neljän polttoainenipun muodostamaan alueeseen. Polttoainevuoto on voinut syntyä laitosyksikön käynnistyksessä vuosihuoltoseisokin jälkeen tai edelliseltä käyttöjaksolta on jäänyt vuotava nippu reaktoriin. Voimayhtiö seuraa polttoainevuodon kehittymistä. Vuotava polttoainenippu poistetaan käytöstä viimeistään vuoden 2000 vuosihuoltoseisokissa.

3.5 Suojarakennuksen kaasunkäsittelyjärjestelmän heikentynyt toimintakyky Olkiluoto 1:llä

Olkiluoto 1:llä todettiin suojarakennuksen kaasunkäsittelyjärjestelmän määräaikaiskokeessa 18.6.1999, että järjestelmän toisen piirin kierrätyslinjan läppäventtiilin ja sen toimilaitteen yhdistävä kulmavaihde oli asennettu väärin. Virheellinen asennus oli tehty 25.5.1999 päättyneessä vuosihuoltoseisokissa.

Laitosyksikön käydessä suojarakennuksen kaasunkäsittelyjärjestelmä on pysähdyksissä ja sen toiminta koestetaan kerran kuukaudessa. Järjestelmässä on kaksi samanlaista piiriä, joissa kummassakin on kompressori ja rekombinaattori, jossa vety poltetaan vedeksi. Järjestelmä käynnistetään suojarakennuksen vety- tai happipitoisuuden noustessa. Osa rekombinaattorin läpi menevästä kaasuvirtauksesta kierrätetään takaisin kompressorin imupuolelle, jotta rekombinaattori ei ylikuumenisi. Kierrätys on tärkeää onnettomuustilanteissa, jolloin järjestelmän on toimittava pitkän aikaa. Onnettomuustilanteessa yhden piirin toiminta riittää.

Kierrätyslinjan läppäventtiilin todettiin olevan virheellisesti auki, jolloin piirin kompressori ei nostanut painetta riittävästi määräaikaiskokeessa. Venttiilin toimilaitteen kulmavaihteen irrotuksen jälkeen nähtiin, että venttiilin läppä oli 90 astetta väärässä asennossa kulmavaihteeseen nähden. Tämän seurauksena venttiilin asennonosoitus ei toiminut oikein eikä venttiili sitä ohjattaessa liikkunut oikein.

Venttiilin toimilaite oli vaihdettu vuosihuoltoseisokissa ennakkohuolto-ohjelman mukaisesti ja kulmavaihde huollettu. Kulmavaihdetta takaisin asennettaessa ei huomattu, että vaihteen asento oli huollossa muuttunut aukiasennosta kiinniasentoon. Virheellinen asento ei myöskään paljastunut venttiilin toimintakokeessa asennuksen jälkeen.

Venttiilin kulmavaihteen virheellisestä asennosta johtuen venttiili oli auki, jolloin piirin kapasiteetti pienenee. Venttiilin avaaminen, joka on tehtävä onnettomuustilanteessa, olisi johtanut venttiilin sulkeutumiseen, jolloin rekombinaattorin lämpötila olisi noussut liikaa. Onnettomuustilanteessa seurauksena olisi ollut toisen piirin käyttökunnottomuus tai ainakin sen kapasiteetin huomattava aleneminen.

Venttiili asennettiin oikeaan asentoonsa ja järjestelmä testattiin. Lisäksi voimayhtiö tarkasti vastaavantyyppisten venttiilien asennot. Venttiilien huolto-ohjeiden korjaus on käynnissä, ja suojarakennuksen kaasunkäsittelyjärjestelmän koetta täydennetään tarkastuksella, jolla todetaan kierrätyslinjan läppäventtiilien asennonosoituksen oikea toiminta.

Olkiluoto 2

Olkiluoto 2:n vuosihuoltoseisokissa reaktorin suojarakennuksen henkilösulku oli auki turvallisuusteknisten käyttöehtojen vastaisesti. Tapahtuma on luokkaa 1 INES-asteikolla. Olkiluoto 2:n toisessa tapahtumassa kaksi polttoainenippua jäi hieman muita nippuja ylemmäksi, kun polttoainetta ladattiin reaktoriin vuosihuoltoseisokissa. Tämä tapahtuma on alustavasti luokiteltu INES-asteikolla luokkaan 0. Luokitus on alustava, koska tapahtumaan vaikuttaneiden tekijöiden analysointi on kesken.

3.6 Reaktorin suojarakennuksen henkilösulun aukiolo turvallisuusteknisten käyttöehtojen vastaisesti Olkiluoto 2:lla

Reaktorin suojarakennuksen alemman henkilösulun ovi oli Olkiluoto 2:lla turvallisuusteknisten käyttöehtojen vastaisesti auki noin tunnin ajan. Tapahtuma sattui vuosihuoltoseisokissa 6.5.1999 yhden pääkiertopumpun moottorin vaihtotyön yhteydessä.

Pääkiertopumput on Olkiluodon laitosyksiköillä kiinnitetty reaktoripaineastian pohjaan. Pumput huolletaan aina yksi pumppu kerrallaan ja huoltotyön aikana reaktorin jäähdytevesi on osan aikaa reaktoripaineastian pohjassa olevaan pumpun akselireikään asennetun tulpan tai tiivistyslaipan varassa. Laitosyksikön turvallisuusteknisten käyttöehtojen mukaan suojarakennuksen alahenkilösulun ovi on tällaisissa tilanteissa pidettävä suljettuna. Oven kiinnipitämisellä varmistetaan, että tulpan tai tiivistyslaipan pettäessä reaktorista avoimen akselireiän kautta vuotava vesi ei pääse pois suojarakennuksesta auki olevan oven kautta, vaan saadaan reaktorin hätäjäähdytysjärjestelmän käyttöön ja voidaan kierrättää takaisin reaktoripaineastiaan. Tällainen vuoto reaktoripaineastiasta voisi tapahtua pumpun huoltoon liittyvissä toimenpiteissä sattuvan inhimillisen virheen seurauksena. Muulloin seisokeissa suojarakennuksen alahenkilösulun ovi pidetään tavallisesti auki.

Syynä alahenkilösulun oven aukioloon pääkiertopumpun moottorin vaihdon aikana oli katkos tiedonkulussa. Moottorin vaihtoa ei alunperin ollut suunniteltu tehtäväksi seisokissa. Näin ollen työtä ei ollut sisällytetty reaktoripaineastiaan liittyvien töiden yksityiskohtaiseen aikatauluun, josta ilmenevät myös alahenkilösulun sulkemisajankohdat. Moottorin vaihdon yhteydessä vaihdetaan pumpun juoksupyörä ja akseli, minkä vuoksi juoksupyörän akselin paikalle asennettiin tulppa. Vaihtotyötä varten laadittiin asiaankuuluva käyttömääräin, joka sisälsi mm. vaatimuksen alahenkilösulun sulkemisesta. Työt keskeytettiin yöksi eikä vuoropäällikön mukaan alahenkilösulkua ollut tarvetta avata. Pumpun huoltomiehet menivät aamulla ylähenkilösulun kautta jatkamaan työtään luottaen siihen, että alahenkilösulku on kiinni. Aamulla työvuorossa ollut vuoropäällikkö oli kuitenkin antanut luvan alahenkilösulun avaamiseen muita töitä varten. Pumpun huoltotöiden jatkamisesta olisi pitänyt informoida vuoropäällikköä, jotta hän olisi voinut määrätä alahenkilösulun oven suljettavaksi.

Erilaisilla teknisillä ratkaisuilla ja hallinnollisilla menettelyillä on jo aikaisemmin pyritty minimoimaan virheitä, joilla vaarannetaan primääripiirin eheyttä reaktoripaineastiaan liittyvissä huoltotöissä. Voimayhtiö on tapahtuman johdosta tarkastellut uudelleen käytössä olevia ratkaisuja ja menettelyjä. Pääkiertopumppujen huoltotyöasiakirjoja täydennettiin ja uusittuja asiakirjoja käytettiin jo Olkiluoto 1:n vuosihuoltoseisokissa, joka alkoi Olkiluoto 2:n vuosihuollon päätyttyä. Voimayhtiö tarkistaa lisäksi pääkiertopumppujen huoltoihin liittyvän ohjeiston ja arvioi uudelleen myös muiden reaktoripaineastiaan liittyvien vastaavanlaisten huoltotöiden hallintaa. Lisäksi tutkitaan menetelmiä, joilla huoltotöihin osallistuvat voisivat nykyistä helpommin havaita alahenkilösulun oven asennon.

3.7 Kahden polttoainenipun jääminen koholle Olkiluoto 2:n reaktorissa

Vuosihuoltoseisokissa tehdyssä polttoaineen vaihtolatauksessa kaksi polttoainenippua jäi reaktorissa hieman muita ylemmäksi. Nippujen kohollaolo havaittiin vuosihuoltoseisokin jälkeisessä käynnistyksessä 13.5.1999, kun tehtiin reaktorin valvontajärjestelmän virtausmittausten kalibrointeja. Yhden mittauspisteen virtausarvon todettiin poikkeavan reaktorin valvontajärjestelmän laskemasta arvosta noin 1,3 kg/s eli noin 10 %. Poikkeaman perusteella voitiin päätellä, että reaktorissa on koholla oleva polttoainenippu. Nippujen korkeusaseman tarkastuksessa kuvatulta videonauhalta nähtiin, että kaksi polttoainenippua oli noin 15 mm koholla. Olkiluoto 2:n reaktorissa on 500 ydinpolttoainenippua, jotka ovat noin neljä metriä pitkiä.

Polttoainenipun kohollaolo mahdollistaa sen, että osa polttoainenippuun tarkoitetusta jäähdytevirtauksesta pääsee nipun alapään ja reaktorin tukirakenteiden väliin jäävästä raosta nipun ohitse eikä tällöin osallistu sen jäähdytykseen. Tehdyt laskelmat osoittivat, että polttoainenippujen riittävään jäähdyttämiseen liittyvät, laitosyksikön turvallisuusteknisissä käyttöehdoissa asetetut vaatimukset täytetään. Näin ollen nippujen kohollaolo ei asettanut rajoituksia laitosyksikön käytölle.

Nippujen kohollaoloon oli kiinnitetty huomiota jo latauksen aikana, kun reaktoriin ladattavien nippujen korkeusasemaa mitattiin latauskoneen teleskoopin mittauslaitteistolla. Latauskoneen mittausten perusteella todettiin 20 koholla olevaa nippua, jotka saatiin kahta lukuun ottamatta laskeutumaan alaspäin. Näiden kahden nipun pääteltiin olevan kohdallaan, koska niitä ei useista yrityksistä huolimatta saatu liikkumaan alaspäin. Lisäksi latauskoneen teleskoopin korkeusaseman mittauslaitteiston lukemiin ei luotettu latauskoneen köysistössä olleiden kelausongelmien vuoksi. Jälkeenpäin kuitenkin todettiin, että latauskoneen mittausarvot olivat oikeita. Reaktorisydämen lopputarkastukseen kuuluvassa polttoainenippujen korkeusaseman tarkastuksessa ei havaittu kohollaan olleita nippuja. Polttoainenippujen korkeusaseman tarkastuksessa kuvattu videonauha jäi tarkastamatta ennen reaktoripaineastian kannen sulkemista. Tässä tarkastuksessa nippujen kohollaolo olisi havaittu ja tilanne korjattu ennen laitosyksikön käynnistämistä.

Tapahtumaan johtaneet syyt ovat sekä teknisiä että inhimillisiä. Tekniset syyt eli polttoainenippujen takertelumekanismit eivät ole vielä selvillä. Syyt selvitetään seuraavassa vuosihuollossa tehtävillä tutkimuksilla. Vastaava tapahtuma on sattunut Olkiluodon laitoksella aikaisemminkin. Vuonna 1992 Olkiluoto 1:llä havaittiin, että edellisen vuoden vuosihuoltoseisokissa tehdyssä polttoainelatauksessa yksi nippu oli jäänyt koholle (STUK-B-YTO 100, 1992). Tapahtuman seurauksena otettiin käyttöön latauksen jälkeinen polttoainenippujen korkeusaseman tarkastus. Teknistä syytä nippujen takertelumekanismille ei löydetty. Muista syistä merkittävimpiä olivat vuosihuoltoseisokin aikaisen aikataulupaineen aiheuttamat inhimilliset virheet polttoainenippujen latauksessa ja siihen liittyvissä tarkastuksissa.

Tapahtuman jälkeen voimayhtiö tehosti koholla olevien polttoainenippujen jäähdytysvirtauksen ja stabiilisuusominaisuuksien valvontaa. Lisäksi tarkennettiin menettelyitä, joilla varmistetaan polttoainenippujen oikea sijoittuminen reaktoriin. Uusia menettelyjä käytettiin jo Olkiluoto 1:n vuoden 1999 vuosihuollossa, joka alkoi Olkiluoto 2:n vuosihuollon jälkeen. Voimayhtiö jatkaa myös teknisen ratkaisun etsimistä polttoainenippujen oikean sijoittumisen varmistamiseksi latauksessa. Myös aikataulupaineen huomioimista töiden huolellisessa suorittamisessa selvitetään.

4 SÄTEILYTURVALLISUUS

Ydinvoimalaitosten työntekijöiden henkilökohtaiset säteilyannokset olivat annosrajojen alapuolella. Myös radioaktiivisten aineiden päästöt ympäristöön olivat huomattavasti päästörajojen alapuolella. Ydinvoimalaitosten ympäristöstä otetuissa näytteissä havaittiin väestön säteilyaltistuksen kannalta ainoastaan merkityksettömiä määriä ydinvoimalaitokselta peräisin olevia radioaktiivisia aineita.

4.1 Työntekijöiden säteilyaltistus

Suomen ydinvoimalaitoksilla alkuvuonna 1999 suurin henkilökohtainen säteilyannos oli 15,4 mSv, ja se on saatu Olkiluodon ydinvoimalaitoksella. Säteilyasetuksen mukaan säteilytyöstä työntekijälle vuoden aikana aiheutuva efektiivinen annos ei saa olla suurempi kuin 50 mSv. Annos ei saa minkään viiden vuoden ajanjakson aikana ylittää 20 mSv vuosittaista keskiarvoa. Sekä Loviisan että Olkiluodon ydinvoimalaitoksella säteilyannokset ovat olleet asetettujen rajojen alapuolella.

Suurin osa säteilyannoksista saadaan vuosihuoltoseisokeissa tehdyissä töissä. Tällä vuosineljänneksellä olivat Olkiluodon laitosyksiköiden vuosihuollot.

Ydinvoimalaitosten työntekijöiden henkilökohtaisten säteilyannosten jakauma esitetään taulukossa III. Siinä esitetään säteilylle altistuneiden henkilöiden lukumäärät tietyllä annosvälillä laitospaikoittain. Taulukon tiedot ovat peräisin Säteilyturvakeskuksen keskusannosrekisteristä.

Työntekijöiden kollektiivinen säteilyannos toisella vuosineljänneksellä oli Loviisan laitosyksiköillä 0,02 manSv ja Olkiluodon yksiköillä 0,77 manSv. Säteilyturvakeskuksen ohjeen mukaan kollektiivisen säteilyannoksen raja-arvo yhdelle laitosyksikölle on kahden peräkkäisen vuoden keskiarvona 2,5 manSv yhden gigawatin nettosähkötehoa kohden. Näin ollen raja-arvo Loviisan laitosyksiköille on yhteensä 2,44 manSv ja Olkiluodon yksiköille yhteensä 4,20 manSv.

Taulukko III. Työntekijöiden säteilyannosjakaumat vuoden 1999 toisella neljänneksellä sekä vuoden alusta.

4.2 Radioaktiivisten aineiden päästöt

Taulukossa IV esitetään radioaktiivisten aineiden päästöt laitospaikoittain. Taulukoissa ilmoitetaan myös vuosipäästörajat. Päästöt ympäristöön olivat tarkastelujaksolla huomattavasti alle asetettujen päästörajojen.

Taulukko IV. Mitatut radioaktiivisten aineiden päästöt laitospaikoittain, 2. vuosineljännes 1999.

4.3 Ympäristön säteilyvalvonta

Ydinvoimalaitosten ympäristön säteilyturvallisuutta valvotaan säännöllisillä näytteenotto- ja analysointiohjelmilla. Valvonnan tarkoituksena on seurata voimalaitosten radioaktiivisten päästöjen leviämistä ympäristöön ja siirtymistä ravintoketjuihin ja varmistaa, että päästöt jäävät annettujen rajojen alapuolelle. Toisella vuosineljänneksellä analysoitiin ohjelmien mukaisesti yhteensä 172 ympäristönäytettä.

Loviisan ydinvoimalaitoksen ympäristön kolmessa laskeumanäytteessä havaittiin voimalaitokselta peräisin olevaa koboltin radioaktiivista isotooppia (koboltti 60). Meriympäristössä esiintyi kobolttia muutamissa levänäytteissä, kilkkinäytteessä sekä sedimentoituvan aineksen näytteissä. Levänäytteissä oli myös koboltin toista radioaktiivista isotooppia (koboltti 58) sekä mangaania ja hopeaa (mangaani 54, hopea 110m). Hopeaa havaittiin myös kilkkinäytteessä. Lisäksi kolmessa merivesinäytteessä tritiumpitoisuudet olivat normaalitasoa korkeammat.

Olkiluodon ydinvoimalaitoksen ympäristön yhdessä ilmanäytteessä ja yhdessä jäkälänäytteessä havaittiin voimalaitokselta peräisin olevaa radioaktiivista kobolttia. Yhdessä sadevesinäytteessä oli tritiumia yli normaalitason. Kaikissa levä- ja simpukkanäytteissä esiintyi kobolttia ja muutamissa lisäksi koboltin toista radioaktiivista isotooppia sekä mangaania. Sedimentoituvassa aineksessa havaittiin vain kobolttia (koboltti 60).

Kaikki havaitut pitoisuudet olivat pieniä eivätkä edellytä toimenpiteitä.

Ympäristönäytteissä havaitaan edelleen Tshernobylin onnettomuudesta ja ydinasekokeiden laskeumasta peräisin olevia radioaktiivisia strontium- ja cesiumisotooppeja (strontium 90, cesium 134 ja 137). Lisäksi näytteissä esiintyy luonnon radioaktiivisia aineita (mm. beryllium 7, kalium 40 sekä uraani ja torium hajoamistuotteineen), joiden pitoisuudet ko. näytteissä ovat yleensä suurempia kuin voimalaitokselta tai laskeumasta peräisin olevien.

5 TURVALLISUUTTA PARANTAVAT MUUTOKSET YDINVOIMALAITOKSILLA

Olkiluodon laitosyksiköillä parannettiin vuosihuoltoseisokissa mm. eräitä tehonkorotushankkeen yhteydessä tehtyjä laitosyksiköiden järjestelmien muutoksia. Loviisan laitosyksiköillä ei tällä vuosineljänneksellä ollut merkittäviä muutostöitä.

Reaktorisydämen neutronivuon valvontajärjestelmän lisävarmentaminen Olkiluodon ydinvoimalaitoksella

Olkiluodon molemmilla laitosyksiköillä varmennettiin reaktorisydämen valvontajärjestelmän suodatettua neutronivuota valvovan osan luotettavuutta. Tämä järjestelmän osa valvoo neutronivuosignaalia, josta on suodatettu nopeat, ohimenevät muutokset. Järjestelmän osa käynnistää reaktorin pikasulkutoiminnon alemmalla tehotasolla kuin toinen neutronivuon valvontajärjestelmän osa eli suodattamaton neutronitehon valvonta.

Reaktorin neutronivuon valvontajärjestelmät on uusittu molemmilla Olkiluodon laitosyksiköillä vuosina 1996–1998 käyttäen ohjelmoitavaa tekniikkaa. "Ohjelmoitavalla tekniikalla" tarkoitetaan tässä sitä, että mitatut neutronivuosignaalit muunnetaan digitaaliseen muotoon ja niistä muodostetaan tarvittavat suojaus-, lukitus- ja tehotietosignaalit erityisessä tietokonejärjestelmässä suoritettavan sovellusohjelman avulla. Ohjelmoitavan tekniikan vastakohtana on perinteinen elektroniikka, jossa signaalin käsittelyyn liittyvät toiminnot on rakennettu elektronisten piirien kiinteiksi kytkennöiksi. Tällöin puhutaan ”kiinteästi langoitetusta” tai ”ei-ohjelmoitavasta” tekniikasta.

Suodattamattomasta neutronitehosta ohjelmoitavalla tekniikalla muodostettu pikasulkusignaali oli jo uusitun neutronivuon valvontajärjestelmän alkuperäistoimituksessa varmistettu rinnalla toimivalla kiinteästi langoitetulla elektroniikalla. Nyt varmennettiin myös suodatetun tehon pikasulkuehto kiinteästi langoitetulla suojauselektroniikalla suojauksen luotettavuuden parantamiseksi hitaasti tapahtuvia neutronitehon muutoksia vastaan.

Muutoksen yhteydessä tehtiin myös eräitä pienempiä muutoksia neutronivuon valvontajärjestelmään. Mm. järjestelmästä lähtevien suojauslaukaisujen kytkentää muutettiin siten, että ohjelmoitavan järjestelmän ja ohjelmasuoritusta valvovan aikareleen muodostamat laukaisut lähtevät muihin järjestelmiin erikseen eikä enää sarjaan kytkettyinä kuten ennen. Muutoksella parannetaan laukaisun tunnistusta ja selektiivisyyttä.

Olkiluodon ydinvoimalaitoksen pääkiertopumppujen sähkökäyttöjen uusiminen

Vuoden 1999 vuosihuoltoseisokeissa Olkiluodon molemmilla laitosyksiköillä asennettiin kahdelle pääkiertopumpulle uudet sähkökäyttöjärjestelmät, ns. sähkökäytöt. Lisäksi jo aiemmin käyttöön otettuihin laitteistoihin tehtiin parannuksia. Kummankin laitosyksikön kaikki kuusi pääkiertopumppua on nyt varustettu uusilla sähkökäytöillä. Muutostyöt oli aloitettu vuonna 1996.

Uusimisella ennakoitiin pääkiertopumppumoottorien alkuperäisten taajuusmuuttajien ikääntymistä. Varaosien saanti oli myös vaikeutumassa. Sähkökäyttöihin on tehty myös muutoksia, joilla pidennetään pääkiertopumppujen alasrullausaikaa sähkökatkoksen aikana. Pumppujen alasrullausajan pidentämisellä hidastetaan pumppujen pysähtymisestä aiheutuvia muutoksia reaktorin jäähdytysveden virtauksessa ja siten turvallisuusmarginaali polttoainevaurioita vastaan on saatu aikaisempaa suuremmaksi.

Uusi sähkökäyttöjärjestelmä vastaa sähköteknisesti vanhaa järjestelmää. Poikkeuksena on järjestelmään lisätty moottori, johon varastoitavan huimamassaenergian avulla pääkiertopumppu voidaan sähkökatkoksen aikana ajaa hallitusti alas. Järjestelmän taajuusmuuttajien ohjausyksiköissä on käytetty ohjelmoitavaa tekniikkaa. Suojaustoiminnot pumppujen pysäyttämiseksi hallitusti on toteutettu rinnakkaisilla, ei-ohjelmoitavaan tekniikkaan perustuvilla ohjausyksiköillä.

Reaktorin paineenalennuksen varmistaminen onnettomuustilanteissa Olkiluodon ydinvoimalaitoksella

Olkiluodon molemmilla laitosyksiköillä parannettiin vuosihuoltoseisokkien aikana vuonna 1998 tehtyä muutosta reaktorin paineenalennuksen varmistamiseksi vakavassa onnettomuudessa. Paineenalennus vakavan reaktorionnettomuuden aikana on tarpeen suojarakennuksen eheyden säilyttämiseksi. Korkeassa paineessa tapahtuva reaktorisydämen sulamisen aikaansaama reaktoripaineastian rikkoutuminen aiheuttaisi suojarakennukselle niin suuria kuormituksia, että sen tiiviyden ja eheyden menetys olisi todennäköistä.

Olkiluodon laitoksella käytetään reaktorin paineenhallintaan onnettomuustilanteessa primääripiirin ulospuhallusjärjestelmää, johon kuuluu yhteensä 14 venttiiliä. Suurinta osaa näistä venttiileistä voidaan pitää auki sähkötoimisten ohjausventtiilien avulla, kun reaktoripaineastian ja suojarakennuksen välinen paine-ero laskee alueelle 1 4 bar. Paine-eron laskiessa tämän alapuolelle venttiilit kuitenkin sulkeutuvat painovoiman vaikutuksesta ja niiden uudelleen avautuminen vaatii paineen nousun sulkeutumispainetta korkeammalle tasolle. Lisäksi vakavan onnettomuuden aikana syntyvät kuumat kaasut saattavat estää venttiilien toiminnan. Ulospuhallusjärjestelmän venttiileistä paineensäätölinjoissa olevilla kahdella pika-avausventtiilillä on pneumaattiset ohjausventtiilit. Pika-avausventtiilit on myös varustettu itse venttiiliin yhdistetyillä putkistoilla, joiden kautta tapahtuvalla typpi- tai vesisyötöllä voidaan venttiileitä pitää auki muita venttiileitä alemmassa paineessa. Vuoden 1998 vuosihuoltoseisokissa tehtyjen muutosten jälkeen pika-avausventtiilit saadaan pidettyä auki aikaisempaa matalammassa paineessa. Muutosta parannettiin vuoden 1999 vuosihuoltoseisokeissa siten, että aukipitolinjan avaavat venttiilit sijoitettiin suojarakennuksen ulkopuolelle, jossa ne eivät joudu alttiiksi vakavan onnettomuuden aiheuttamille ankarille ympäristöolosuhteille.

Voimayhtiön tekemien analyysien perusteella pika-avausventtiilien aukiolo riittää reaktoripaineastian paineen pitämiseen sellaisella tasolla, ettei suojarakennuksen tiiviys vaarannu, jos reaktoripaineastia rikkoutuu.

Vuosi 2000 -ongelman vuoksi tehdyt muutokset Olkiluodon ydinvoimalaitoksella

Olkiluodon molemmilla laitosyksiköillä saatettiin vuosihuoltoseisokissa päätökseen prosessitietokoneen ja siihen liittyvien järjestelmien muutokset ja testit, jotka ovat tarpeen vuosi 2000 –ongelman eliminoimiseksi. Mm. prosessitietokoneen käynnistykseen liittyvän oikean päivämäärän syötön varmistusta parannettiin ja neutronivuon valvontajärjestelmän ja turbiinin paineensäätöjärjestelmän työasemien ja testaustietokoneiden käyttöjärjestelmiä korjattiin. Kaikkien tehtyjen muutosten toiminta testattiin.

STUK:N ASIANTUNTIJAT

Ydinvoimalaitosten valvonta

Kirsi Alm-Lytz
Tapani Eurasto
Timo Eurasto
Juhani Hyvärinen
Tapani Koljander
Jarmo Konsi
Jouko Mononen
Matti Ojala
Hannu Ollikkala
Seija Suksi
Heimo Takala
Petteri Tiippana
Keijo Valtonen

Tutkimus ja ympäristövalvonta

Tarja K. Ikäheimonen
Seppo Klemola

Takaisin tekstiin