Suomen ydinvoimalaitosten käyttöä koskevissa neljännesvuosiraporteissa kuvataan sellaiset ydin- ja säteilyturvallisuuteen liittyvät tapahtumat ja havainnot, joita Säteilyturvakeskus pitää turvallisuuden kannalta huomionarvoisina. Lisäksi raportoidaan ydinvoimalaitoksilla tehdyistä turvallisuutta parantavista muutoksista. Raportti sisältää myös yhteenvedon laitosten työntekijöiden ja ympäristön säteilyturvallisuudesta sekä taulukoituja tietoja laitosten tuotannosta ja käyttökertoimista.
Vuoden 1999 ensimmäisellä neljänneksellä kaikki laitosyksiköt olivat koko ajan tuotantokäytössä. Laitosyksikön energiakäyttökerrointen keskiarvo vuosineljänneksellä oli 100,8 %.
Vuosineljänneksen tapahtumilla ei ollut merkitystä laitosyksiköiden ydin- eikä säteilyturvallisuudelle. Ydinvoimalaitosten työntekijöiden saamat säteilyannokset ja radioaktiivisten aineiden päästöt ympäristöön olivat huomattavasti asetettujen rajojen alapuolella. Ydinvoimalaitosten ympäristöstä otetuissa näytteissä oli havaittavissa väestön säteilyaltistuksen kannalta ainoastaan merkityksettömiä määriä ydinvoimalaitoksista peräisin olevia radioaktiivisia aineita.
1 JOHDANTO
2 YDINVOIMALAITOSTEN KÄYTTÖ TAMMI–MAALISKUUSSA 1999
3.1 Palosammutusjärjestelmän tahaton käynnistäminen Loviisa 1:llä
3.2 Paloilmoitinkaapelien vaurioituminen uusien kaapelien asennustöiden yhteydessä Loviisa 1:llä
3.3 Polttoaineen suojakuoren vuoto Loviisa 2:lla
4.1 Työntekijöiden säteilyaltistus
4.2 Radioaktiivisten aineiden päästöt
4.3 Ympäristön säteilyvalvonta
5 TURVALLISUUTTA PARANTAVAT MUUTOKSET YDINVOIMALAITOKSILLA
Ydinenergialain (990/1987) mukaisesti Säteilyturvakeskus (STUK) valvoo ydinenergian käytön turvallisuutta. Säteilyturvakeskus huolehtii myös turva- ja valmiusjärjestelyjen valvonnasta sekä ydinaseiden leviämisen estämiseksi tarpeellisesta ydinenergian käytön valvonnasta. Ydinvoimalaitoksiin kohdistuvan valvonta- ja tarkastustoiminnan osa-alueet esitetään liitteessä 1. Suomen ydinvoimalaitoksia koskevat yleistiedot ovat liitteessä 2.
Säteilyturvakeskus julkaisee neljännesvuosittain raportin Suomen ydinvoimalaitosten käytöstä. Raportti sisältää kuvauksen kyseisen vuosineljänneksen tapahtumista ja havainnoista ydinvoimalaitoksilla, taulukoituja tietoja ydinvoimalaitosten tuotannosta ja käyttökertoimista sekä yhteenvedon ydinvoimalaitosten työntekijöiden ja ympäristön säteilyturvallisuudesta. Raportissa esitetään myös ydinvoimalaitoksiin tehtyjä turvallisuutta parantavia muutoksia.
Raportti perustuu voimayhtiöiden Säteilyturvakeskukselle toimittamiin tietoihin ja Säteilyturvakeskuksen valvontatoiminnassaan tekemiin havaintoihin. Ydinvoimalaitoksilla sattuneet tapahtumat luokitellaan ydinvoimalaitostapahtumien kansainvälisen vakavuusasteikon (INES, International Nuclear Event Scale) mukaisesti.
Laitosyksiköt olivat tuotantokäytössä koko vuosineljänneksen ajan.
Ydinsähkön osuus Suomen sähköntuotannosta oli tällä vuosineljänneksellä 29,8 %. Laitosyksiköiden energiakäyttökerrointen keskiarvo oli 100,8 %. Tuotanto- ja käytettävyystietoja esitetään yksityiskohtaisemmin taulukoissa I ja II.
Laitosyksiköiden sähköntuotantoa kuvaavat diagrammit ja tehonalennuksien syyt esitetään kuvissa 1, 2, 3 ja 4.
| Sähköntuotanto (brutto, TWh) | Aikakäyttökerroin (%) | Energiakäyttökerroin (%)a) | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| 1. vuosi- neljännes 1999 |
1998 |
1. vuosi- neljännes 1998 |
1998 | 1. vuosi- neljännes 1998 |
1998 | |
| Loviisa 1 | 1,10 | 4,04 | 100,0 | 94,0 | 99,8 | 90,9 |
| Loviisa 2 | 1,11 | 3,87 | 100,0 | 90,1 | 100,7 | 87,1 |
| Olkiluoto 1 | 1,91 | 7,06 | 100,0 | 95,7 | 101,5 | 95,1 |
| Olkiluoto 2 | 1,90 | 6,88 | 100,0 | 93,7 | 101,2 | 93,2 |
 |
||||||
a)Energiakäyttökertoimien laskemisessa on laitosyksiköiden tehonkorotukset huomioitu siten, että nimellissähkötehona (brutto) on käytetty kunakin ajankohtana suurinta sallittua reaktoritehoa vastaavaa nimellissähkötehon arvoa. |
||||||
| 1. vuosi- neljännes 1999 |
1998 | 1997 | |
|---|---|---|---|
| Ydinsähkön tuotanto (netto, TWh) a) |
5,8 | 21,0 | 20,0 |
| Suomen sähköntuotanto (netto, TWh) a) |
19,4 | 67,2 | 65,9 |
| Ydinsähkön osuus tuotannosta (%) |
29,8 | 31,2 | 30,4 |
| Suomen ydinvoimalaitos- yksikköjen energiakäyttö- kerrointen b) keskiarvo (%) |
100,8 | 91,6 | 93,7 |
a) Lähde: Sähköenergialiitto ry. Pikatilastot. |
|||
Kuva 1. Loviisa 1:n keskimääräinen vuorokautinen bruttosähköteho tammi–maaliskuussa 1999.
Kuva 2. Loviisa 2:n keskimääräinen vuorokautinen bruttosähköteho tammi–maaliskuussa 1999.
Kuva 3. Olkiluoto 1:n keskimääräinen vuorokautinen bruttosähköteho tammi–maaliskuussa 1999.
Kuva 4. Olkiluoto 2:n keskimääräinen vuorokautinen bruttosähköteho tammi–maaliskuussa 1999.
Loviisa 1:llä tapahtui vuosineljänneksellä kaksi tarpeetonta palosammutusjärjestelmän laukeamista. Tapahtumat ovat INES-asteikolla luokkaa 0.
Loviisa 2:lla tehtiin 12.2.1999 palosammutusjärjestelmien määräaikaisia koestuksia. Koestuksiin kuului mm. suojarakennuksen kaapelitilan vesisammutusjärjestelmän koestus, joka tehdään laukaisemalla järjestelmä valvomossa olevalta pääpaloilmoitinkeskukselta. Koestuksessa veden pääsy sammutettaviin kohteisiin on estetty. Koestaja meni erehdyksessä Loviisa 2:n valvomon sijasta Loviisa 1:n valvomoon ja laukaisi Loviisa 1:n vastaavan järjestelmän, joka ei ollut koestuksen edellyttämässä tilassa. Koestaja huomasi virheensä välittömästi laukaisun jälkeen ja sulki laukaisuventtiilin valvomon paloilmoitinkeskuksesta. Palosammutusjärjestelmän koestuksessa tapahtunut virhelaukaisu ei vaarantanut kummankaan laitosyksikön turvallisuutta. Tapahtuma ei myöskään aiheuttanut vaaraa henkilöturvallisuudelle.
Koestajan meneminen Loviisa 1:lle Loviisa 2:n sijasta on osoittautunut inhimilliseksi virheeksi. Molempien laitosyksiköiden järjestelmätunnukset ovat samat, joten niidenkään perusteella koestaja ei voinut päätellä, kummalla laitosyksiköllä hän oli. Loviisan laitosyksiköiden paloilmoitusjärjestelmiä ollaan uusimassa. Uusimisen yhteydessä myös järjestelmätunnukset muutetaan ja ne tulevat olemaan erilaiset kummallakin yksiköllä, mikä vähentää erehtymismahdollisuutta.
Loviisa 1:llä vahingoitettiin uusien sähkökaapelien asennustöissä betonirakenteen sisässä ollutta valaisinkaapelia ja kahta paloilmoitinjärjestelmän kaapelia. Valaisinkaapeli vahingoittui 17.2.1999 ja paloilmoitinkaapelit 24.2.1999. Toisen paloilmoitinkaapelin vaurioituminen aiheutti palosammutusjärjestelmän virheellisen laukeamisen kaapelitilaan ja toisen vaurioituminen virheellisen palohälytyksen. Palosammutusjärjestelmän virheelliset laukeamiset eivät vaarantaneet laitoksen turvallisuutta. Niistä ei ole myöskään ollut vaaraa henkilöturvallisuudelle.
Kaapelit vaurioituivat, kun betoniseinään tehtiin reikiä uusia sähkökaapeleita varten. Betonirakenteen sisällä olevia paloilmoitinkaapelien paikkoja ei voida etukäteen määrittää. Kaapeliasennuksilla uusittiin sähkön varasyöttöyhteyksiä suojarakennuksen ulkopuolisen jäähdytysjärjestelmän dieseleiltä eräille tasasuuntaajille.
Loviisa 1:llä asennetaan parhaillaan uutta paloilmoitinjärjestelmää. Uudessa järjestelmässä kaapelointi tehdään pinta-asennuksena, jolloin järjestelmän kaapelien tahaton vaurioituminen edellä kuvatulla tavalla on hyvin epätodennäköistä.
Loviisa 2:llä todettiin pieni polttoaineen suojakuoren vuoto. Tapahtuma on INES-asteikolla luokkaa 0.
Loviisa 2:lla havaittiin 5.1.1999 primääripiirin radioaktiivisuudessa nousua, joka johtui ydinpolttoaineen suojakuoren pienestä vuodosta. Laitosyksikkö oli täydellä teholla.
Ydinpolttoaine eli uraanidioksidi on Loviisan laitosyksiköiden reaktoreissa 2,5 metriä pitkissä sauvoissa. Näitä polttoainesauvoja on kummallakin yksiköllä noin 39 000 ja ne on koottu 126 sauvan nipuiksi. Ydinpolttoainetta käsitellään kokonaisina nippuina, joita Loviisan reaktoreissa on 313 kappaletta. Polttoainesauvan seinämä muodostaa kaasutiiviin suojakuoren, joka estää reaktorin käydessä syntyvien fissiotuotteiden siirtymisen reaktorin jäähdytysveteen. Radioaktiivisten aineiden määrää jäähdytteessä seurataan jatkuvatoimisilla mittauksilla sekä säännöllisin välein tehtävillä laboratoriomittauksilla.
Primääripiirin radioaktiivisuuden nousu havaittiin jatkuvatoimisella aktiivisuusmittauksella. Laboratoriossa tehty primääripiirin veden aktiivisuuden tarkistusmittaus osoitti, että jalokaasuisotoopin ksenon 133 ja jodi-isotoopin jodi 131 aktiivisuuspitoisuudet olivat selvästi nousseet. Kaikkien mitattujen jalokaasu- ja jodi-isotooppien kokonaisaktiivisuus oli alle yhden prosentin laitosyksikön turvallisuusteknisissä käyttöehdoissa niille asetetuista reaktorin käyttörajoitusta merkitsevistä raja-arvoista.
Vuoto on todennäköisesti yhdessä polttoainesauvassa. Vuodonetsintä tehdään vuosihuoltoseisokissa syksyllä 1999 ja vuotavan sauvan sisältävä polttoainenippu poistetaan käytöstä.
Olkiluodon laitosyksiköillä ei ollut raportoitavia tapahtumia vuoden 1999 ensimmäisellä neljänneksellä.
Ydinvoimalaitosten työntekijöiden henkilökohtaiset säteilyannokset olivat annosrajojen alapuolella. Myös radioaktiivisten aineiden päästöt ympäristöön olivat huomattavasti päästörajojen alapuolella. Ydinvoimalaitosten ympäristöstä otetuissa näytteissä havaittiin väestön säteilyaltistuksen kannalta ainoastaan merkityksettömiä määriä ydinvoimalaitokselta peräisin olevia radioaktiivisia aineita.
Suomen ydinvoimalaitoksilla vuoden 1999 ensimmäisen neljänneksen suurin henkilökohtainen säteilyannos oli 2,9 mSv, ja se saatiin Olkiluodon ydinvoimalaitoksella. Säteilyasetuksen mukaan säteilytyöstä työntekijälle vuoden aikana aiheutuva efektiivinen annos ei saa olla suurempi kuin 50 mSv. Annos ei saa minkään viiden vuoden ajanjakson aikana ylittää 20 mSv vuosittaista keskiarvoa. Sekä Loviisan että Olkiluodon ydinvoimalaitoksella säteilyannokset ovat olleet asetettujen rajojen alapuolella.
Suurin osa säteilyannoksista saadaan vuosihuoltoseisokeissa tehdyissä töissä. Tällä vuosineljänneksellä ei kummallakaan ydinvoimalaitoksella ollut vuosihuoltoja.
Ydinvoimalaitosten työntekijöiden henkilökohtaisten säteilyannosten jakauma esitetään taulukossa III. Siinä ilmoitetaan säteilylle altistuneiden henkilöiden lukumäärät tietyllä annosvälillä laitospaikoittain. Taulukon tiedot ovat peräisin Säteilyturvakeskuksen keskusannosrekisteristä.
Työntekijöiden kollektiivinen säteilyannos ensimmäisellä vuosineljänneksellä oli Loviisan laitosyksiköillä 0,03 manSv ja Olkiluodon yksiköillä 0,07 manSv. Säteilyturvakeskuksen ohjeen mukaan kollektiivisen säteilyannoksen raja-arvo yhdelle laitosyksikölle on kahden peräkkäisen vuoden keskiarvona 2,5 manSv yhden gigawatin nettosähkötehoa kohden. Näin ollen raja-arvo Loviisan laitosyksiköille on yhteensä 2,44 manSv ja Olkiluodon yksiköille yhteensä 4,20 manSv.
Taulukko III. Työntekijöiden säteilyannosjakaumat vuoden 1999 ensimmäisellä neljänneksellä sekä koko vuonna 1999.
| Annosväli (mSv) | Henkilöiden lukumäärät annosvälillä | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| 1. vuosineljännes 1999 | 1998 | |||||
| Loviisa | Olkiluoto | yhdistelmä* | Loviisa | Olkiluoto | yhdistelmä* | |
| alle 0,5 | 48 | 90 | 146 | 248 | 607 | 778 |
| 0,5–1 | 3 | 34 | 41 | 132 | 273 | 368 |
| 1–2 | 7 | 9 | 17 | 119 | 284 | 362 |
| 2–3 | 2 | 8 | 10 | 72 | 136 | 188 |
| 3–4 | – | – | – | 47 | 90 | 141 |
| 4–5 | – | – | – | 47 | 42 | 98 |
| 5–6 | – | – | – | 34 | 25 | 61 |
| 6–7 | – | – | – | 25 | 19 | 47 |
| 7–8 | – | – | – | 14 | 11 | 44 |
| 8–9 | – | – | – | 12 | 5 | 27 |
| 9–10 | – | – | – | 12 | 3 | 27 |
| 10–11 | – | – | – | 10 | 3 | 18 |
| 11–12 | – | – | – | 9 | 2 | 8 |
| 12–13 | – | – | – | 2 | 2 | 9 |
| 13–14 | – | – | – | 5 | 1 | 13 |
| 14–15 | – | – | – | 5 | – | 12 |
* Tähän sarakkeeseen sisältyvät myös ne suomalaiset työntekijät, jotka ovat saaneet säteilyannoksia Ruotsin ydinvoimalaitoksilla. Sama henkilö on voinut työskennellä molemmilla Suomen ydinvoimalaitoksilla sekä Ruotsissa. | ||||||
Taulukossa IV esitetään radioaktiivisten aineiden päästöt laitospaikoittain. Taulukoissa ilmoitetaan myös vuosipäästörajat. Päästöt ympäristöön olivat tarkastelujaksolla huomattavasti alle asetettujen päästörajojen.
Taulukko IV. Mitatut radioaktiivisten aineiden päästöt laitospaikoittain, 1. vuosineljännes 1999.
| Päästöt ilmaan nuklidiryhmittäin(Bq) a) | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| Laitospaikka | Jalokaasut (krypton 87 -ekviva- lentteina) |
Jodit (jodi 131 -ekviva- lentteina) |
Hiukkas- maiset aineet |
Tritium | Hiili 14 |
| Loviisa | |||||
| Tarkastelujaksolla | 1,6 · 1012 | 6,6 · 105 | 1,0 · 106 | 6,0 · 1010 | 9,9 · 1010 |
| Vuonna 1998 | 5,2 · 1012 | 3,3 · 106 | 7,3 · 107 | 2,0 · 1011 | 3,4 · 1011 |
| Olkiluoto | |||||
| Tarkastelujaksolla | b) | b) | b)5 | 1,6 · 1011 | c) |
| Vuonna 1998 | 3,0 · 1011 | 2,7 · 106 | 3,2 · 107 | 4,3 · 1011 | c) |
| Vuosipäästörajat | |||||
| Loviisa | 2,2 · 1016 d) | 2,2 · 1011 d) | |||
| Olkiluoto | 1,8 · 1016 | 1,1 · 1011 | |||
| Päästöt veteen nuklidiryhmittäin(Bq) a) | |||||
| Laitospaikka | Tritium | Muut nuklidit | |||
| Loviisa | |||||
| Tarkastelujaksolla | 3,9 · 1012 | 1,9 · 107 | |||
| Vuonna 1998 | 9,3 · 1012 | 1,2 · 109 | |||
| Olkiluoto | |||||
| Tarkastelujaksolla | 2,8 · 1011 | 4,8 · 108 | |||
| Vuonna 1998 | 1,2 · 1012 | 2,5 · 109 | |||
| Vuosipäästörajat | |||||
| Loviisa | 1,5 · 1014 | 8,9 · 1011 d) | |||
| Olkiluoto | 1,8 · 1013 | 3,0 · 1011 | |||
a) Radioaktiivisuuden yksikkö on becquerel (Bq):
1 Bq = 1 ydinmuutos sekunnissa. |
|||||
Ydinvoimalaitosten ympäristön säteilyturvallisuutta valvotaan säännöllisillä näytteenotto- ja analysointiohjelmilla. Valvonnan tarkoituksena on seurata voimalaitosten radioaktiivisten päästöjen leviämistä ympäristöön ja siirtymistä ravintoketjuihin ja varmistaa, että päästöt jäävät annettujen rajojen alapuolelle. Vuoden 1999 ensimmäisellä vuosineljänneksellä analysoitiin ohjelmien mukaisesti yhteensä 102 ympäristönäytettä.
Loviisan ydinvoimalaitoksen ympäristön yhdessä laskeumanäytteessä havaittiin voimalaitokselta peräisin olevaa radioaktiivista kobolttia (koboltti 60). Lisäksi yhdessä merivesinäytteessä tritiumpitoisuus oli kymmenkertainen normaalitasoon verrattuna.
Olkiluodon ydinvoimalaitoksen ympäristöstä kerätyissä näytteissä ei havaittu voimalaitokselta peräisin olevia radioaktiivisia aineita.
Kaikki havaitut pitoisuudet olivat pieniä eivätkä edellytä mitään toimenpiteitä.
Ympäristönäytteissä havaitaan edelleen Tshernobylin onnettomuudesta ja ydinasekokeiden laskeumasta peräisin olevia radioaktiivisia strontium- ja cesiumisotooppeja (strontium 90, cesium 134 ja 137) sekä plutoniumisotooppeja (plutonium 238 ja 239,240). Lisäksi näytteissä esiintyy luonnon radioaktiivisia aineita (mm. beryllium 7 ja kalium 40 sekä uraani ja torium hajoamistuotteineen), joiden pitoisuudet ko. näytteissä ovat yleensä suurempia kuin voimalaitokselta tai laskeumasta peräisin olevien.
Laitosyksiköillä ei tehty turvallisuuden kannalta merkittäviä muutostöitä.
Ydinvoimalaitosten valvonta
Kirsi Alm
Heikki Saarikoski
Seija Suksi
Tapani Virolainen
Tutkimus ja ympäristövalvonta
Tarja K. Ikäheimonen
Vesa-Pekka Vartti
