Fortum Power and Heat Oy omistaa Loviisan Hästholmenissa sijaitsevat kaksi ydinvoimalaitosyksikköä. Loviisa 1 otettiin kaupalliseen käyttöön vuonna 1977 ja Loviisa 2 vuonna 1981. Loviisan laitos on tyypiltään painevesireaktorilaitos. Molempien laitosyksikköjen nettosähköteho on 490 MWe.  Loviisan ydinvoimalaitos Ensimmäinen sopimus ydinvoimalaitoksen rakentamisesta Suomeen solmittiin vuonna 1969 neuvostoliittolaisen V/O Atomenergoexportin (AEE) kanssa. Kahdesta ydinvoimalaitosyksiköstä muodostuvan laitoksen Loviisaan rakennutti silloinen Imatran Voima Oy. Sen perusmallina käytettiin Novo Voroneshissa olevaa VVER-tyyppistä painevesireaktorilla varustettua laitosta. Suomalaiset viranomaiset edellyttivät kuitenkin parannuksia laitoksen turvallisuuteen. Laitos oli varustettava reaktorin hätäjäähdytysjärjestelmällä sekä kaasutiiviillä suojarakennuksella. Instrumentointi- ja säätöjärjestelmien toimitus tilattiin erikseen silloisesta Saksan Liittotasavallasta. Lisäksi yksittäisiä korkeaa teknologiaa vaativia laitteita tilattiin suoraan tunnetuilta länsimaisilta valmistajilta. Niihin kuuluivat mm. prosessitietokone, varoventtiilit ja suojarakennuksen eristysventtiilit. Laskentaohjelmat suojarakennuksen suunnittelemiseksi ja tietotaito suunnitteluperusteeksi valittujen onnettomuuksien teoreettiseksi tutkimiseksi hankittiin USA:sta. Voimayhtiö piti itsellään kokonaisvastuun projektin toteutuksesta sekä vastasi myös sähköjärjestelmistä ja rakennuksista. Loviisa-projektin aikana havaittiin, että VVER-tyyppisessä laitoksessa on eräitä sille ominaisia turvallisuustekijöitä.
Loviisan laitoksen käyttöönoton jälkeen kertyneen uuden tiedon myötä on todettu, että eräät laitoksen osat olisi voitu suunnitella ja toteuttaa paremminkin. Suuri yksittäinen huolenaihe on ollut reaktoripaineastian säteilyhaurastuminen. Liiallinen haurastuminen saattaisi aiheuttaa paineastian murtumisvaaran, jos paineastia jäähtyisi nopeasti korkean paineen alaisena ja jos siinä olisi iso särö, jota ei olisi havaittu säännöllisissä tarkastuksissa. Jo vuonna 1980 havaittiin, että haurastuminen on nopeampaa kuin aikaisempien tutkimustulosten perusteella oli ennustettu. Useita korjaavia toimenpiteitä tehtiin välittömästi haurastumisnopeuden vähentämiseksi ja paineastiaa rasittavien häiriöiden lieventämiseksi. Näiden varhain tehtyjen toimien ansiosta tilanne on tänä päivänä hyvin hallinnassa. Loviisa 1 laitosyksikön reaktoripaineastia lämpökäsiteltiin vuonna 1996. Lämpökäsittely palautti huomattavan osan paineastian sitkeysominaisuuksista. |
|