Maailman ydinjätemäärät
Ydinjätteitä on kertynyt pääasiassa ydinasetuotannosta ja ydinenergiatuotannosta. Maailmanlaajuiset kertymät ovat arviolta seuraavanlaiset.
Ydinvoimalaitosten käytettyä polttoainetta on noin 250 000 uraanitonnia vastaava määrä ja sen aktiivisuus ylittää 1 000 000 petabecquerelia (PBq, 1 PBq = 1015 Bq). Kolmannes tästä määrästä on jälleenkäsitelty.
Ydinasetuotannossa kertyneiden korkea-aktiivisten jälleenkäsittelyjätteiden määrä lähentelee miljoonaa kuutiometriä ja sen kokonaisaktiivisuus on noin 150 000 PBq. Vain vähäinen osa tästä jätteestä on saatettu kiinteään muotoon.
Muita pitkäikäisiä, keski- ja matala-aktiivisia jätteitä on myös noin miljoona kuutiometriä ja niiden kokonaisaktiivisuus on noin 1000 PBq.
Lyhytikäisiä keski- ja matala-aktiivisia jätteitä, joissa vallitsevien radioaktiivisten aineiden puoliintumisaika on enintään noin 30 vuotta, on useita miljoonia kuutiometrejä.
Uraanikaivostoiminnan jätteitä, joissa aktiivisuuspitoisuus on tyypillisesti 100 becquerelia grammassa (Bq/g), on kertynyt noin miljardi tonnia.
Edellä tarkastellut ydinjätemäärät ovat joko varastoituina tai loppusijoitettuina. Sen lisäksi ydinjätteitä on päässyt myös ympäristöön huomattavia määriä.
Ydinasekokeissa on päässyt ilmakehään yli 1500 PBq aineita, joiden puoliintumisaika on vähintään noin 30 vuotta. Tshernobylin onnettomuudessa pääsi ilmaan noin 100 PBq vastaavanlaisia radioaktiivisia aineita.
Meriin on upotettu radioaktiivisia aineita noin 90 PBq ja jälleenkäsittelylaitoksista on päässyt meriin noin 40 PBq.
Maaperään, järviin ja jokiin on päässyt eniten radioaktiivisia aineita Tshernobylin onnettomuuden seurauksena, ydinaseiden tuotanto- ja koealueilla sekä joidenkin huonosti hoidettujen uraanikaivosten lähistöllä.
