Matala- ja keskiaktiiviset jätteet
Ydinvoimalaitoksessa käytetään paljon vettä. Prosessivesien puhdistuksessa radioaktiiviset aineet kertyvät suodattimiin ja käytetyt suodattimet ovat siten radioaktiivista jätettä. Myös huolto- ja korjaustöissä syntyy jätettä, joka saattaa sisältää radioaktiivisia aineita: esimerkiksi metalliromua, eristeitä, suojamuoveja, suoja-asusteita ja puhdistustarvikkeita. Edellä luetellut jätteet ovat joko matala- tai keskiaktiivisia niiden radioaktiivisten aineiden sisällön mukaan.
Loviisan ja Olkiluodon ydinvoimalaitoksissa tällaista jätettä kertyy yhteensä noin 300 kuutiometriä vuodessa. Kun voimalaitokset aikanaan puretaan, syntyy lisäksi noin 40 000 kuutiometriä matala- ja keskiaktiivista jätettä.
Matala-aktiivisia jätteitä voidaan käsitellä ilman säteilysuojaa. Niissä on kuitenkin radioaktiivisia aineita, jotka elimistöön joutuessaan, esimerkiksi hengitysilman mukana, voivat aiheuttaa huomattavia säteilyannoksia. Niinpä ne on eristettävä luonnosta 50–100 vuoden ajaksi. Matala-aktiivisen jätteen aktiivisuuspitoisuus on yleensä enintään miljoona becquerelia kilossa (1 MBq/kg = megabecquerelia kilossa).
Keskiaktiiviset jätteet säteilevät niin voimakkaasti, että niitä on käsiteltävä joko säteilysuojia käyttäen tai kauko-ohjatusti. Ne on eristettävä elinympäristöstä muutaman sadan vuoden ajaksi. Keskiaktiivisia jätteitä ovat esimerkiksi prosessivesien puhdistussuodattimet. Keskiaktiivisten jätteiden aktiivisuuspitoisuus on yleensä enintään 10 miljardia becquerelia kiloa kohti (10 GBq/kg = gigabecquerelia kilossa).
Ydinjätteet voidaan jaotella myös sen mukaan, kuinka nopeasti ne menettävät radioaktiivisuutensa: puhutaan lyhytikäisistä ja pitkäikäisistä jätteistä. Lyhytikäisissä jätteissä radionuklidien vallitseva puoliintumisaika on enintään 30 vuotta.
