Etusivu >
Ydinturvallisuus >Ydinjätteet >Mitä ydinjätteelle voidaan tehdä? >Loppusijoituslaitokset eri maissa

Loppusijoituslaitokset ja suunnitelmat eri maissa
Päivitetty 4.6.2009

Lyhytikäiset keski- ja matala-aktiiviset jätteet

Maa

Loppusijoituspaikka

Laitostyyppi

Käyttöjakso

Suomi

Olkiluoto yvl

Kallioluolasto

1992 -

Loviisa yvl

Kallioluolasto

1998 -

Ruotsi

Forsmark yvl

Kallioluolasto

1988 -

Norja

Himdalen

Kallioluolasto

1998 -

Saksa

Asse

Suolakaivos

1967 - 1978

Morsleben

Kallioluolasto

1981 - 1999

Ranska

Centre de la Mance

Maahanhautaus

1969 - 1994

Centre de l’Aube

Betonibunkkeri maan pintakerroksessa

1992 -

Iso-Britannia

Drigg

Maahanhautaus

1959 -

Espanja

El Cabril

Betonibunkkeri maan pintakerroksessa

1992 -

TshekkiDukovany

Betonibunkkeri maan pintakerroksessa

1995 -
SlovakiaMohovce

Betonibunkkeri maan pintakerroksessa

2000 -

Japani

Rokkasho

Betonibunkkeri maan pintakerroksessa

1992 -

USA

Beatty, Nevada

Maahanhautaus

1962 - 1992

Barnwell, South-Carolina

Maahanhautaus

1971 -

Hanford, Washington

Maahanhautaus

1965 -

Pitkäikäiset keski- ja matala-aktiiviset jätteet

Maa

Loppusijoituspaikka

Laitostyyppi

Käyttöönotto-
tavoite

Saksa

Konrad

Luolasto syvällä sedimenttikivessä

Avoin

USA

Carlsbad, Uusi Meksiko

Luolasto syvällä suolamuodostumassa

1998


Korkea-aktiiviset jätteet

Maa

Jätelaji

Loppusijoituspaikka/
kivilaji

Käyttöönotto-
tavoite

Suomi

kpa

Olkiluoto/
graniittimuodostuma

2020

Ruotsi

kpa

Forsmark/ graniittimuodostuma

2023

Saksa

kpa ja jkj

Avoin

2030

Iso-Britannia

jkj

Avoin

ei ennen 2040

Ranska

jkj

Avoin/savi- tai graniittimuodostuma

2020

Japani

jkj

Avoin/graniitti- tai sedimenttimuodostuma

2030 - 2035

Kanada

kpa

Avoin/
graniittimuodostuma

2025

USA

kpa ja jkj

Yucca Mountain/
tuhkakivimuodostuma

aikaisintaan 2017

kpa = käytetty polttoaine
jkj = runsasaktiivinen jälleenkäsittelyjäte



© STUK | www.stuk.fi