Ydinjätteiden loppusijoitus SuomessaSuomen ydinjätehuoltoa ohjaavat vuonna 1988 voimaan astuneet ydinenergialaki ja ydinenergia-asetus, joissa määritellään mm. ydinenergian tuottajan velvollisuudet, lupakäsittelyt ja valvontaoikeudet. Vuonna 1994 ydinenergialakia muutettiin niin, että kaikki Suomessa syntyvä ydinjäte on loppusijoitettava Suomeen. Ydinenergialaki kieltää myös ydinjätteen tuonnin Suomeen. Matala- ja keskiaktiiviset voimalaitosjätteet loppusijoitetaan laitosalueiden kallioperään rakennettuihin tiloihin. Olkiluodossa tällainen loppusijoituslaitos on ollut käytössä vuodesta 1992. Loviisan loppusijoituslaitos otettiin käyttöön vuonna 1998. Useimmilla ydinenergiamailla on käytössä loppusijoituslaitoksia matala- ja keskiaktiivisia jätteitä varten. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen valmistelutyöt aloitettiin Suomessa 1980-luvun alkupuolella. Valtiovallan alunperin vuonna 1983 asettamien tavoitteiden mukaisesti sijoituspaikka tuli valita vuoden 2000 loppuun mennessä. Loppusijoituslaitoksen rakentaminen tuli aloittaa 2010-luvun alussa, mutta kauppa- ja teollisuusministeriö (nyk. työ- ja elinkeinoministeriö) tarkisti lokakuussa 2003 tekemällään päätöksellä aikataulua niin, että selvitysten täytyy olla valmiina vuoden 2012 loppuun mennessä. Tutkimus- ja selvitysvaiheen pidentäminen kahdella vuodella ei ole lykkäämässä hankkeen kokonaisaikataulua, vaan loppusijoituksen on tarkoitus alkaa noin vuonna 2020. Tästä tutkimus-, kehitys- ja suunnittelutyöstä vastaa Teollisuuden Voima Oy:n ja Imatran Voima Oy:n yhdessä perustama Posiva Oy. Käytetyt polttoaineniput on tarkoitus kapseloida ja loppusijoittaa kallioperään noin puolen kilometrin syvyyteen rakennettaviin tiloihin. Laajoja loppusijoitustutkimuksia tehtiin kuudella paikkakunnalla ja niistä loppusijoituspaikaksi valittiin Eurajoen Olkiluoto.
Päivitetty 4.6.2009
|
|
