Leningradin ydinvoimalaitos

Lähiydinvoimalaitoksilla toimeenpantavan yhteistyön pääajatus on tehdä Suomessa ydinturvallisuuden varmistamiseksi käytettäviä menetelmiä tunnetuksi venäläisille asiantuntijoille. Yhteistyö on keskitetty niille alueille, joilla suomalaisten käsityksen mukaan turvallisuusriskejä voidaan tehokkaimmin rajoittaa ottaen huomioon käytettävissä olevat resurssit. Sosnovyi Borissa sijaitsevassa Leningradin ydinvoimalaitoksessa nämä alueet ovat käyttöturvallisuus, paloturvallisuus ja painetta kantavien laitteiden luotettavuus.

Yhteistyön alkaessa vuonna 1992 arvioitiin laitoksen käyttöturvallisuus kokonaisuutena. Kohteina olivat mm. johtamismenetelmät, henkilökunnan koulutus, laitteiden koestukset ja onnettomuusvalmius. Arvioinnin kuluessa syntyi käsitys laitoksen työtavoista sekä siitä, missä kohdin suomalaisilla olisi annettavaa työtapojen kehittämisessä. Yhteistä kaikille osa-alueille oli tarve toimia aiempaa aloitteellisemmin ja joustavammin sen sijaan, että vain pyrittäisiin normien täyttämiseen.

Yhteistyöohjelman mukaisesti Sosnovyi Borin käyttöhenkilöstö on tehnyt vierailuja Suomeen Olkiluodon ydinvoimalaitokselle. Vierailijoille on annettu tietoja laitoksen toimintojen kehittämisen pohjaksi.

Sosnovyi Borissa on järjestetty seminaareja ydinvoimalaitosten johtamisesta ja hallinnosta sekä turvallisuuskulttuurin kehittämisestä. Laitoksen toivomien seminaarien taustalla oli osaltaan laitoksen vuonna 1992 saama itsenäinen valtion omistaman voimayhtiön asema. Tämä on Venäjän ydinvoimalaitosten joukossa ainoa laatuaan ja tarjoaa laitokselle mahdollisuuden mm. hoitaa tarpeellisina pitämänsä turvallisuusinvestoinnit omalla tulorahoituksellaan.

Paloasiantuntijoiden laitoskäynneillä Sosnovyi Borissa tunnistettiin ne kohteet, joissa paloturvallisuutta pitää parantaa. Ongelmien poistamiseksi laadittiin esisuunnitelmat, jotka esiteltiin ja perusteltiin venäläisille. Ehdotusten laajamittaiseen toteuttamiseen on tarjoutunut tilaisuus Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin (EBRD) ydinturvallisuusrahaston päätettyä keväällä 1995 rahoittaa Leningradin ja Kuolan voimalaitosten turvallisuusparannuksia. Toteutettaviksi valituista hankkeista pääosa perustui suomalais-venäläisenä yhteistyönä valmisteltuihin suunnitelmiin.

Suomalaisrahoituksella Sosnovyi Boriin on palontorjuntaa varten toimitettu mm. käsisammuttimia ja laitoksen sisäiseen yhteydenpitoon soveltuvia radiopuhelimia. Laitospalokunnan sammutusvarustus on myös uusittu. Yhteistyötä on myös laajennettu mahdollisen syttymislähteen muodostavien sähkölaitteiden kunnonvalvontaan.

EBRD:n rahoituksella on toimitettu suomalainen paloilmoitusjärjestelmä yksiköille 3 ja 4 sekä turpiinihalleissa on parannettu paloneristystä suomalaisin paloeristyslevyin.

Suomi on toimittanut Leningradin ydinvoimalaitokselle palokalustoa ja sammutusasuja.
Jotta kalustoa osattaisiin käyttää tositilanteessa, liittyy toimitukseen tärkeänä osana
kaluston käytön harjoittelu.

Painetta kantavien laitteiden luotettavuuteen kohdistuva työ keskittyi aluksi putkistojen ultraääni- ja röntgentarkastuksiin. Venäläisten laitteistojen kyky havaita vikoja osoittautui selvästi länsimaisia heikommaksi. Tarkastajilla ei myöskään ollut valmiutta tulkita herkempien laitteiden näyttämiä. Venäläiset normit eivät edellytä pienempien näyttämien tulkintaa ja analysointia, vaan antavat kaavamaiset rajat korjaustoimien käynnistämiselle.

Vertailujen perusteella toimitettiin Sosnovyi Boriin nykyaikaista länsimaista tarkastuslaitteistoa, mm. ultraäänilaitteita, röntgentarkastuksiin tarvittavaa välineistöä ja pintatarkastusvälineitä. Laitoksen tarkastajia on koulutettu Suomessa laitteiden käyttöön.

Sosnovyi Borin ykkös- ja kakkosyksikön primääripiirin putkistoille yhteistyönä tehdyissä tarkastuksissa ei havaittu korjausta edellyttäviä vikoja, mutta pieniä poikkeavia havaintoja on melko runsaasti. Tarkastusten pistokoemaisen luonteen vuoksi yleisiä päätelmiä laitteiden kunnosta ei ole tehtävissä.

Yhteistyössä venäläisten tutkijoiden kanssa on myös tutkittu painetta kantavien laitteiden murtumiskäyttäytymistä. Tavoitteena on sulkea pois reaktorin jäähdytysjärjestelmän putkien äkillisen murtumisen mahdollisuus.

Käytetyn polttoaineen varaston rakenteita ja kuntoa on selvitelty yhteishankkeena, joka on johtanut varastoaltaiden tiivistyspeltien korjauksiin.

Laitoksen turvajärjestelyjä on parannettu. Laitokselle on toimitettu pyöröportteja ja valvontalaitteita, kuten videokameroita.

Lisäksi laitokselle on toimitettu suomalainen kulunvalvontajärjestelmä Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin rahoituksella.