Säteilyvaaran aiheuttajat

Ydinvoimalaitokset

Suomessa on neljä voimalaitosyksikköä, jotka tuottavat sähköä ydinvoimalla. Kaksi niistä sijaitsee Loviisassa ja kaksi Olkiluodossa Satakunnassa. Viides ydinvoimala on rakenteilla.

Suomen lähialueella Venäjällä ja Ruotsissa on useita ydinvoimalaitoksia. Venäjällä lähimmät voimalaitokset ovat Sosnovyi Borin laitos Pietarin lähellä sekä Kuolan laitos. Ruotsissa lähin voimalaitos on Forsmarkin laitos Tukholman pohjoispuolella. Niissä tapahtuva vakava onnettomuus voi aiheuttaa säteilyvaaran myös Suomessa.

Muut Venäjän, Ruotsin ja Euroopan ydinvoimalaitokset ovat niin kaukana Suomesta, että niissä tapahtuva vakava onnettomuus ei edellytä väestön suojautumista sisälle. Jos radioaktiivisia aineita kulkeutuu tuulen mukana Suomeen, tarvitaan ehkä toimenpiteitä, joilla varmistetaan esimerkiksi elintarvikkeiden puhtaus.

Vakava onnettomuus on epätodennäköinen

Kun ydinvoimalaitos toimii normaalisti, siitä ei pääse ympäristöön haitallisia määriä radioaktiivisia aineita.

Suuri määrä radioaktiivisia aineita voi päästä ympäristöön vain, jos voimalan reaktorissa tapahtuu vakava vaurio.

Reaktorivauriot ovat hyvin epätodennäköisiä. Reaktori on rakennettu kestäväksi, ja vauriot on estetty useilla eri turvajärjestelmillä.

Vakavasta onnettomuudesta ydinvoimalaitoksessa olisi monia seurauksia: radioaktiivisia aineita voisi levitä laajalle alueelle ja ihmisten tulisi suojautua radioaktiivisilta aineilta. Radioaktiivisilla aineilla olisi vaikutuksia myös maatalouteen, elintarviketeollisuuteen ja ulkomaankauppaan.

Ydinpolttoaine

Ydinvoimalaitoksessa käytetään polttoaineena uraania, jota saadaan uraanikaivoksista. Tuore ydinvoimalaitoksessa käytettävä polttoaine säteilee hyvin vähän. Sen kuljetuksessa tapahtuva onnettomuus ei aiheuta säteilyvaaraa ihmisille tai ympäristölle.

Käytetty polttoaine säteilee voimakkaasti. Ennen lopullista varastoimista se varastoidaan väliaikaisesti voimalaitosalueelle siten, että siitä ei ole vaaraa ympäristölle.

Vakava onnettomuus välivarastossa voi pahimmassa tapauksessa saastuttaa lähiympäristöä. Tällöin voi olla aihetta suojautua muutaman kilometrin etäisyydellä varastosta. Tällainen onnettomuus on hyvinepätodennäköinen.

Käytetty ydinpolttoaine varastoidaan kallioon

Eurajoelle tutkitaan, voidaanko sinne rakentaa ydinpolttoaineen loppusijoituspaikka. Sinne halutaan sijoittaa tulevaisuudessa ydinvoimalaitosten käytetty polttoaine. Varasto aiotaan rakentaa syvälle kallion sisään. Kuljetukset sinne alkavat Loviisan ydinvoimalaitoksesta aikaisintaan vuonna 2020.

Käytetyn ydinpolttoaineen kuljetussäiliöiden pitää täyttää tiukat turvallisuusvaatimukset. Säiliöiden pitää säilyä ehjinä tulipalossa ja niitä kuljettavan junan törmäyksessä. Vaikka säiliö jostain syystä särkyisi, vaikutukset ulottuisivat vain muutamien satojen metrien etäisyydelle onnettomuuspaikasta.

Käytetyssä polttoaineessa on edelleen käyttökelpoista uraania ja plutoniumia. Ne voidaan ottaa talteen ja käyttää uuden polttoaineen valmistamiseen. Suomea lähimpänä olevat polttoainetta valmistavat laitokset ovat Ranskassa ja Englannissa. Niissä tapahtuvat onnettomuudet eivät aiheuta säteilyvaaraa Suomessa.

Ydinaseet

Ydinaseen räjähtäminen Suomen lähialueella aiheuttaisi vakavamman säteilyvaaran kuin onnettomuus ydinvoimalaitoksessa. Suomessa ei ole ydinaseita. Lähimmät ydinaseet ovat Venäjällä.

Ydinase aiheuttaa laajaa tuhoa

Ydinase on voimakas ase. Sen tuhovoima perustuu räjähdyksessä syntyvään paineeseen ja kuumuuteen.

Paineaalto saa rakennukset sortumaan ja kuumuus sytyttää tulipaloja. Räjähdyksessä syntyy myös radioaktiivisia aineita, jotka voivat levitä kauas.

Ydinaseita on erikokoisia. Säteilyvaarallisen alueen laajuus riippuu ydinaseen koosta ja siitä, kuinka korkealla ilmakehässä se räjähtää.

Ydinaseelta suojaudutaan väestönsuojiin tai sisätiloihin

Suurikokoisen ydinaseen räjähdykseltä pitää suojautua väestönsuojiin jopa satojen kilometrien päässä. Räjähdyksessä syntyy radioaktiivinen pilvi, joka voi liikkua tuulen mukana. Pilven kulkureitillä olevien ihmisten pitää tällöin suojautua.
Jos kyseessä on pieni ydinase, säteilyltä pitää suojautua väestönsuojiin kymmenien kilometrien päässä pilven kulkureitillä. Suojautumistarve riippuu esimerkiksi tuulen suunnasta ja säästä.

Jos väestönsuojaa ei ole, tulee suojautua mahdollisimman hyvin sisätiloihin.

Ydinase ei laukea vahingossa

Ydinaseet on suojattu hyvin. Ydinase ei laukea vahingossa, vaikka se putoaisi sitä kuljettavan ajoneuvon lavalta tai ajoneuvo ajaisi kolarin.

Se voi kuitenkin vaurioitua, jos varastossa tai sota-aluksessa tapahtuu räjähdys tai tulipalo. Tällöin ilmaan voi päästä radioaktiivisia aineita. Seurauksena voi olla terveydelle haitallinen määrä säteilyä onnettomuuspaikan lähialueilla.

Ydinkäyttöiset alukset

Ydinkäyttöiset sukellusveneet ja jäänmurtajat käyttävät radioaktiivisia aineita polttoaineena. Polttoainetta on niissä hyvin pieni määrä verrattuna siihen, mitä ydinvoimalaitos käyttää.

Vakava reaktorivaurio ydinkäyttöisellä aluksella voisi aiheuttaa suojautumista vaativan säteilyvaaran pienellä alueella aluksen lähellä.

Suomella ei ole ydinkäyttöisiä aluksia. Lähimmät alukset ovat Venäjällä Murmanskin alueella, runsaan sadan kilometrin päässä Suomen rajasta. Vakavinkaan onnettomuus näillä aluksilla ei edellytä suojautumista Suomessa.

Kuolan niemimaalla Venäjällä on voimakkaasti säteilevää käytettyä polttoainetta, joka on peräisin ydinkäyttöisistä sukellusveneistä. Jätteet ovat huonokuntoisissa varastoissa odottamassa turvallisempaa jätehuoltoa. Ne ovat uhka ympäristölle paikallisesti, mutta ne eivät aiheuta vaaraa Suomen alueella.

Ydinkäyttöiset satelliitit

Korkealla avaruudessa lentävät satelliitit saavat sähköä pääasiassa aurinkopaneeleista. Niissä voidaan käyttää joskus myös ydinreaktoria tai plutoniumparistoja.

Satelliitin kappaleisiin ei pidä koskea

Kun satelliitin käyttöaika päättyy, turvajärjestelmät laukaisevat ydinreaktorin ylemmälle kiertoradalle. Siellä reaktori odottaa radioaktiivisuuden vähenemistä.

Jos laukaisu ei onnistu, reaktori pyritään irrottamaan ennen satelliitin syöksymistä maahan. Jos reaktorisydämen irrotus epäonnistuu, radioaktiivisia kappaleita saattaa levitä laajalle alueelle. Kappaleista voi saada säteilyä haitallisen suuria annoksia, jos niihin koskee paljaalla kädellä.

Plutonium on vaarallista keuhkoille

Plutoniumparistossa käytetään plutonium-nimistä alkuainetta, jota valmistetaan ydinreaktorissa. Plutonium on vaarallista erityisesti, jos sitä kulkeutuu hengityksen mukana keuhkoihin. Keuhkoihin jäävät plutoniumhiukkaset voivat aiheuttaa syöpää.

Plutoniumparistot pyritään rakentamaan niin, että ne säilyvät ehjinä kaikissa tilanteissa. Plutoniumia voi kuitenkin vapautua ympäristöön, jos paristo vaurioituu ja plutonium murenee tai syttyy palamaan.

Radioaktiiviset aineet teollisuudessa ja sairaaloissa

Radioaktiivisia aineita käytetään jonkin verran tutkimuksessa ja teollisuudessa. Niiden avulla tarkastetaan metallirakenteita ja niitä käytetään joissakin ohjaus- ja valvontalaitteissa.

Sairaaloissa radioaktiivisia aineita käytetään potilaiden tutkimiseen ja syövän hoitoon. Säteilyn käyttöön liittyvä vaaratilanne voi syntyä tulipalon yhteydessä tai jos säteilylähde vaurioituu. Onnettomuuden vaikutukset rajoittuvat lähiympäristöön, lähinnä sisätiloihin.

Radioaktiivisten aineiden lainvastainen käyttö

Radioaktiivisia aineita voi levitä ympäristöön myös rikollisen toiminnan seurauksena.

Likainen pommi

Radioaktiivista ainetta voidaan levittää ympäristöön tavanomaisen räjähteen avulla. Tällaista räjähdettä kutsutaan likaiseksi pommiksi. Se voi enimmillään saastuttaa alueen muutaman neliökilometrin säteellä siten, että alue pitää puhdistaa kiireellisesti.

Salakuljetus

Radioaktiivisten aineiden salakauppa ja salakuljetus voivat aiheuttaa terveysriskin salakuljettajille, vastaanottajille ja aineiden lähellä oleville sivullisille. Suomen rajalla on useita säteilyn mittausasemia, joilla valvotaan henkilö- ja tavaraliikennettä. Tarkoituksena on estää radioaktiivisten aineiden luvattomat kuljetukset maahan.
Jos voimakkaassa säteilylähteessä ei ole suojusta, siitä lähtevä säteily voi vaikuttaa terveyteen noin sadan metrin säteellä. Säteilyä saavat vielä jopa useiden satojen metrien päässä olevat ihmiset.

Kadonnut tai varastettu aine

Radioaktiivisia aineita voi levitä ympäristöön myös siten, että henkilö löytää radioaktiivista ainetta sisältävän paketin tai astian ja avaa sen tietämättä sisällön vaarallisuudesta. Radioaktiivinen aine voi olla eri muodoissa, se voi olla jauhetta tai nestettä tai kiinteä kappale. Aine voi olla kadonnut tai varastettu tai joutunut vahingossa löytöpaikalle.

Kun henkilö avaa säilytysastian, hän altistuu säteilylle. Hän voi myös levittää radioaktiivisia aineita kaikkialle, missä hän käy.

Terveyshaitat ovat mahdollisia, jos saastumista ei havaita ajoissa. Saastuneen ympäristön puhdistaminenvoi olla vaativaa.

Ydinasekokeet

Ydinaseita on testattu ilmassa, vedessä ja maan alla tehdyissä ydinasekokeissa vuodesta 1945 alkaen. Ilmakehässä tehdyistä ydinkokeista levisi radioaktiivisia aineita laajalle ympäristöön.

Viimeiset ydinkokeet ilmakehässä tehtiin vuonna 1980. Vuonna 1996 astui voimaan kaikki ydinasekokeet kieltävä sopimus. Kaikki maat eivät kuitenkaan ole sitoutuneet noudattamaan sopimusta.

Sopimuksen noudattamista valvotaan eri maissa olevilla mittausasemilla.

Suomessa ei ole tehty ydinkokeita. Lähimmät kokeet on tehty Novaja Zemljan saarella Venäjän alueella.

Jaa tämä sivu