Säteily tänään: Kestilä 0.109 µSv/h Muut paikkakunnat
Olet tässä: Etusivu > Tutkimus > Tutkimushankkeet > Ympäristötutkimus > Poron kesäravintokasvien 137Cs-pitoisuuksien kartoitus Suomen poronhoitoalueella

Poron kesäravintokasvien 137Cs-pitoisuuksien kartoitus Suomen poronhoitoalueella

Tavoite

Projektin tavoitteen on saada selville, minkälaisia 137Cs-pitoisuuksia porojen eri
ravintokasveissa esiintyy (aikaisemmin on kiinnitetty huomiota vain jäkäliin). Tulosten perusteella pyritään arvioimaan, miten laskeumatilanne vaikuttaisi poronhoitoalueen eri osiin.

Toteutus

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) porotutkimusasema kartoitti 1997 – 1998 Oulun Yliopiston maantieteenlaitoksen kanssa koko Suomen poronhoitoalueen kasvipeitteen laatua ja määrää sekä satelliittitutkimuksella että keräämällä biomassanäytteitä porojen kesäravintokasveista. Kerätyt näytteet, keräyspaikkojen koordinaatit, painot ja keräyspinta-alat on luovutettu STUKin Pohjois-Suomen aluelaboratoriolle, joka on yhdistänyt saman paliskunnan
alueelta kerätyt kasvilajit, esimerkiksi koivunlehdet, variksenmarjanvarvut ja raatteet, yhdeksi paliskuntakohtaiseksi kasvilajinäytteeksi.  Kasvilajinäytteet luokitellaan ja teemoitetaan jokainen omaksi teemakseen paliskuntakohtaisesti.

Tuloksista tiedottaminen ja tulosten hyödyntäminen

Tulosten perusteella pyritään arvioimaan miten laskeumatilanne vaikuttaisi poronhoitoalueen eri osiin. Liian suuren poromäärän aiheuttama kuluneisuus on ollut havaittavissa jo vuosia jäkäliköissä, joten kesäravintokasvien merkitys on lisääntynyt. Satelliittikartoituksen perusteella arvioidun kasvipeitteellisyyden ja biomassa-arvion perusteella saadaan alueellisesti kartoitettua poronhoitoalueen haavoittuvuus ympäristön ja poronhoidon osalta sekä saadaan uutta
tietoa ympäristön tilasta. Tutkimus selvittää, missä poron kesäravintokasveissa oli suhteellisesti
korkeimmat tai matalimmat 137Cs-pitoisuudet 1997 – 1998 Suomen poronhoitoalueella,
jolle Tshernobylin onnettomuudesta tuli sangen tasainen vähäinen laskeuma, paitsi Hallan paliskunnan kaakkoisnurkkaan, sekä mitkä ovat jäkälän ohella parhaimmat indikaattorikasvilajit laskeumatilanteessa. Eri kasvilajien paliskuntakohtaiset 137Cs-pitoisuudet esitetään temaattisten karttojen muodossa, jolloin pitoisuuserojen lisäksi myös alueelliset erot saadaan esille. Pitoisuuksia verrataan paliskunnan maaperän laatuun, erityisesti hyödyntäen suokarttaa. Lisäksi voidaan tarkastella tilastollisia riippuvuuksia kasvialakohtaisesti suhteessa maaperään ja / tai kasvillisuuteen.

Yhteistyökumppanit

RKTL Porotutkimus, Alfred Colbaert ja Oulun yliopisto.

Aikataulu

2007 – 2009

Vastuuhenkilö

Jarkko Ylipieti

Päivitetty 30.4.2009