Säteilytyötä tekevillä lääkäreillä ei ole suurentunutta syöpävaaraa20.12.2006
Tutkimuksessa kerättiin Säteilyturvakeskuksen annosrekisteristä tiedot noin 1300 työssään säteilylle altistuneen lääkärin saamista säteilyannoksista. Altistunut ryhmä koostui lähinnä radiologeista, kirurgeista ja kardiologeista. Verrokkiryhmänä oli noin 15 000 lääkäriä, jotka eivät olleet tekemisissä säteilyn kanssa.
Tulosten mukaan ammatissaan altistuneilla lääkäreillä ei ollut muita lääkäreitä enempää syöpätapauksia. STUK ylläpitää valtakunnallista annosrekisteriä säteilytyöntekijöistä ja heidän saamistaan säteilyannoksista. Tiedot ovat saatavissa vuodesta 1970 asti. Syöpärekisteristä saatujen tietojen mukaan syöpien esiintyminen oli kymmenen vuoden seurannassa muun väestön tasolla molemmissa lääkäriryhmissä. Tutkimus toteutettiin Työsuojelurahaston tuella. Säteilyannokset vaihtelevat huomattavastiUran aikana saatu säteilyannos vaihteli alle yhdestä millisievertistä yli 100 millisievertiin. Suurimpia annoksia olivat saaneet läpivalaisututkimuksia tehneet lääkärit. Säteilyyn liittyviä syöpätyyppejä eli kilpirauhassyöpiä ja leukemioita havaittiin vain kaksi kumpaakin. Rintasyöpä oli altistuneilla naislääkäreillä hieman yleisempi kuin muilla lääkäreillä tai koko väestössä. Syöpään sairastuneet eivät kuitenkaan olleet saaneet muita suurempia säteilyannoksia. ”Elintavat ovat tärkein syöpävaaraan vaikuttava tekijä. Rintasyövän kohdalla ensisynnytysikä, synnytysten määrä ja hormonaaliset tekijät ovat keskeisiä”, kertoo tutkimusprofessori Anssi Auvinen Säteilyturvakeskuksesta. ”Vaikka tutkimuksessa ei saatu viitteitä suurentuneesta syöpävaarasta, pientä lisäriskiä ei tilastollisen epävarmuuden takia voitu sulkea pois”, Auvinen toteaa. Työntekijän henkilökohtainen säteilyannos ei saa ylittää viiden vuoden aikana 100 millisievertiä. Yhden vuoden aikana raja on 50 millisievertiä. Annosrajat on säädetty säteilyasetuksessa. Lisätietoja: Päivitetty 5.1.2007
|
/ STUK |