Kunnat ja STUK aloittavat radontalkoita

Säteilyturvakeskus (STUK) aloittaa yhdessä 28 kunnan kanssa radontalkoot ympäri Suomea. Näillä paikkakunnilla on asukkaita  yhteensä 770 000. Radontalkoiden päätavoitteena on radonin aiheuttamien keuhkosyöpien määrän vähentäminen.

Kunnat ovat käynnistäneet radontalkoot Aurassa, Hausjärvellä, Heinävedellä, Hyvinkäällä, Kangasniemellä, Karinaisissa, Kuopiossa, Leppävirralla, Lopella, Mietoisissa, Mynämäessä, Pöytyällä, Riihimäellä ja Yläneellä. Talkoita käynnistyy vielä Inkoossa, Jyväskylän maalaiskunnassa, Karjaalla, Kotkassa, Luodossa, Pedersören kunnassa, Petäjävedellä, Pietarsaaressa, Pohjassa, Tammisaaressa, Tampereella, Toivakassa, Uuraisissa ja Vantaalla.  

Radontalkoiden tarkoituksena on innostaa asukkaat tekemään radonmittauksia, edistää radonkorjausten tekemistä sekä jakaa tietoa radonturvallisesta uudisrakentamisesta. 
STUKin laboratorionjohtaja Hannu Arvelan mukaan talkoiden tehtävänä on myös auttaa kuntia löytämään uusia toimintatapoja.

”Toivomme, että radontalkoot kannustaisivat kuntia aktiiviseen mittaustoimintaan. Kunnat voisivat talkoiden jälkeen ottaa käytännöksi mitata kaikki uudet asunnot, joko omalla kustannuksellaan tai yhteistyössä asukkaiden kanssa”, Arvela sanoo.

Radontalkoiden aikana alueen asukkaille tarjotaan alueellista radontietoa ja edullisia radonmittauksia. Talkoisiin kuuluu myös asukasilta, jossa kerrotaan radonista, radonkorjauksista ja radonturvallisesta uudisrakentamisesta.

Tutkija Heikki Reisbackan mukaan tärkeä osa radontalkoita on koulutus, jossa paikallisia yrityksiä opastetaan korjaamaan taloja radonpitoisuuksien alentamiseksi.

Alueen asukkaat saavat talkoista tietoa paikallisten lehtien välityksellä sekä oman kuntansa terveystarkastajilta.

Kaikkia radontaloja ei ole löydetty

Radon on hajuton ja mauton kaasu, jonka arvioidaan aiheuttavan Suomessa noin 200 keuhkosyöpää vuodessa. Maamme radonpitoisuudet ovat maailman korkeimmat.
Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaan huoneilman radonpitoisuus ei saisi ylittää 400 becquereliä kuutiometrissä ilmaa. Lisäksi uudet talot on suunniteltava niin, että radonpitoisuus jää alle 200 becquereliä kuutiometrissä. 

Suomessa arvioidaan olevan noin 70 000 asuntoa, joiden radonpitoisuus ylittää kyseisen 400 becquerelin enimmäisarvon. Näistä asunnoista on löydetty joka seitsemäs.

 Tutkija Heikki Reisbackan mukaan monessa kunnassa radonmittausten määrä on niin alhainen, että kuntien radontilanteesta ei ole saatu kunnon kuvaa. Erityisesti uusista pientaloista puuttuu mittaustietoa, vaikka niissä pitoisuudet ovatkin keskimääräistä korkeampia.

Suomen ensimmäiset radontalkoot järjestettiin viime vuonna Tiirismaan kansanterveystyön kuntayhtymän alueella. Siellä noin 40 prosenttia mitatuista asunnoista ylitti enimmäisarvon 400 becquereliä kuutiometrissä ilmaa.

Laboratorionjohtaja Hannu Arvelan mukaan Tiirismaalla järjestetty pilottiprojekti onnistui hyvin. Radontalkoita aiotaan jatkaa vuosittain niin, että joka vuosi mukana on 20–40 kuntaa.

Radonmittauskausi alkaa

Asuntojen radonpitoisuus voidaan selvittää mittaamalla. Asuntoon sijoitetaan kahdeksi kuukaudeksi radonmittauspurkki, joka palautetaan mittauksen jälkeen Säteilyturvakeskukseen. Muutkin kuin talkookunnissa asuvat voivat tilata radonmittauksen Säteilyturvakeskuksesta.

STUK lähettää postitse mittaustulokset sekä mahdolliset suositukset radonpitoisuuden alentamiseksi.

Radonmittauskausi kestää kuusi kuukautta. Mittauskausi alkaa marraskuussa ja loppuu huhtikuussa.  Radonpitoisuus on korkeimmillaan talvella, jolloin sisä- ja ulkolämpötilan ero on suurimmillaan. Tällöin maaperästä siirtyy sisätiloihin eniten radonpitoista ilmaa. Kesäaikaan tehdyt mittaukset antavat epäluotettavan kuvan radonpitoisuudesta.

Lisätietoja:

Laboratorionjohtaja Hannu Arvela puh. (09) 759 88 470
Tutkija Heikki Reisbacka, puh. (09) 759 88 465
Tiedottaja Tiina Niemi, puh. (09) 759 88 210
Tiedotuspäivystys virka-ajan ulkopuolella, puh. 010 850 4761

Lisätietoa:
http://www.stuk.fi/sateilytietoa/sateily_ymparistossa/radon/radonkampanjat/fi_FI/kampanjat/