Hampaiden röntgenkuvauksissa potilasannokset pienentyneet

Hammasröntgenlaitteiden valvontaa uudistettiin vuonna 1992 ja myönteinen kehitys on jatkunut edelleen. Keskimääräinen mitattu pinta-annos oli viime vuonna 2,6 milligraytä (mGy), kun se vuonna 1992 oli 5,9 milligraytä. Valvonnan piirissä on nykyisin joka vuosi noin kolmasosa hammasröntgenkuvauslaitteista.

Tavallisia hammasröntgenlaitteita on Suomessa 4365 ja röntgenkuvia otettiin viime vuonna noin 1 656 000.

STUK valvoo hammasröntgenlaitteiden käyttöä lähettämällä vuosittain noin 1500 testipakettia, joilla testataan hammasröntgenlaitteen teknistä kuntoa. Samalla mitataan säteilyannos, joka vastaa hammasröntgenkuvauksessa ihon pinnalle tulevaa annosta.

Vuonna 2000 STUK asetti vertailutasoksi 5 mGy:tä. Vertailutasolla tarkoitetaan etukäteen määriteltyä röntgentutkimuksen säteilyannostasoa, jonka ei oleteta ylittyvän normaalikokoiselle potilaalle hyvän käytännön mukaan tehdyssä toimenpiteessä. Vuonna 2000 vertailutason ylitti joka neljäs mitattu annos, mutta viime vuonna ylityksiä oli enää viisi prosenttia. Eniten korjattavaa on ollut filmien kehittämisessä.

Hammasröntgenkuvauksesta kuvattavalle aiheutuva annos on noin kymmenesosa keuhkokuvauksen annoksesta. Se vastaa annosta, jonka suomalainen saa keskimäärin yhden päivän aikana eli yhden päivän taustasäteilyannosta.