Ydinmateriaalivalvonta tehostuu

Lisäpöytäkirja antaa Kansainväliselle atomienergiajärjestölle IAEA:lle laajat valvontaoikeudet. Niiden avulla se voi tehokkaasti varmistua siitä, että valtioilla ei ole ilmoittamattomia ydintoimintoja, jotka voisivat liittyä salaiseen ydinaseohjelmaan. Lisäpöytäkirja astui voimaan huhtikuun viimeisenä päivänä, kun kaikki osapuolet EU:ssa olivat sen ratifioineet. Suomessa tarvittiin vielä muutos ydinenergia-asetukseen.

Ydinmateriaalivalvonnan perustana olevan ydinsulkusopimuksen tarkoituksena on estää ydinasevaltioiden lukumäärän lisääntyminen, mutta samalla mahdollistaa ydinvoiman rauhanomainen käyttö. Sopimuksessa valtiot ovat sitoutuneet valvontajärjestelmään, joka on perustunut siihen, että valtiot on velvoitettu ilmoittamaan kaikki ydinaineensa. Persianlahden sodan jälkeen 1990-luvulla paljastunut Irakin salainen ydinohjelma osoitti järjestelmän puutteet.

IAEA:n valvonnan uskottavuuden palauttaminen vaati kokonaisuudistuksen, joka saatettiin voimaan kansainvälisenä sopimuksena, valvontasopimuksen lisäpöytäkirjana. Lisäpöytäkirja antaa IAEA:lle laajat oikeudet, joiden avulla se voi hankkia tietoja niin sanotuista avoimista lähteistä. Niitä ovat esimerkiksi satelliitit, julkaisut, media, internet, seminaarit, asiantuntijayhdistykset, sekä laajoja alueita käsittävä ympäristössä olevien radioaktiivisten aineiden monitorointi. Ydinsulkusopimus takasi IAEA:lle pääsyn valtion sille ilmoittamiin ydinlaitoksiin.

Lisäpöytäkirjan nojalla IAEA on oikeutettu tekemään täydentäviä tarkastuskäyntejä myös tutkimuslaitoksissa ja yrityksissä. Tällaisista käynneistä on ilmoitettava 24 tuntia etukäteen jäsenvaltiolle.

Lisäpöytäkirja pidentää myös valvottavien asioiden listaa. Varsinaisten ydinaineiden lisäksi valvotaan ydinpolttoainekiertoon liittyvää tutkimus- ja kehitystyötä ja yrityksiä, joiden toiminta voi liittyä ydinpolttoaineen jalostuksessa tai käytössä tarvittaviin välineiden tai materiaalien valmistamiseen.