Vain joka seitsemäs radontalo on löytynyt

Asunnon radonpitoisuus ei saisi ylittää arvoa 400 becquerelia kuutiometrissä. Suomessa arvioidaan olevan noin 70 000 asuntoa, joissa radonkaasun pitoisuus ylittää tämän Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistaman ohjearvon.

Näistä taloista on toistaiseksi löydetty vain noin 10 000 kappaletta. Koska vain joka seitsemäs radontalo on löytynyt, radonmittauksia pitäisi tehdä huomattavasti nykyistä enemmän.

Radonpitoisuuden ylittäviä asuntoja on kaikkialla Suomessa, mutta suurimmalla todennäköisyydellä niitä löytyy Etelä-Suomen läänistä ja Pirkanmaalta.

Rakennusten radonpitoisuus selviää vain mittaamalla. Rakennusten radonpitoisuus pitää mitata asuntojen lämmityskaudella eli marras- ja huhtikuun välisenä aikana. Radonmittaus kestää kaksi kuukautta, joten mittauksen ehtii vielä tehdä tällä kaudella, mikäli mittauksen aloittaa helmikuun aikana.

Radonpitoisuus sisäilmassa on korkeimmillaan talvella, jolloin sisä- ja ulkolämpötilan ero on suurimmillaan. Tällöin maaperästä siirtyy sisätiloihin eniten radonpitoista ilmaa. Kesäaikaan tehdyt mittaukset antavat epäluotettavan kuvan radonpitoisuudesta.

Yksityisissä asunnoissa radonmittausten tekeminen on suositeltavaa taloissa, joiden asuintilat ovat kosketuksissa maanpintaan. Omakoti- ja rivitalojen lisäksi mittauksia on syytä tehdä myös kerrostalojen alimmissa kerroksissa.

Radon on hajuton, mauton ja näkymätön radioaktiivinen kaasu, joka tunkeutuu maaperästä asuntoon talon perustuksissa olevien pienten rakojen kautta. Radonin arvellaan aiheuttavan Suomessa vuosittain noin 200 keuhkosyöpätapausta.