Säteilymittaus toimi luotettavasti viime vuonna3.2.2004
STUKilla on kaikkiaan 288 ulkoista säteilyä automaattisesti havainnoivaa mittausasemaa tasaisesti eri puolella Suomea. Ulkoisen säteilyn mittalaiteverkoston tarkoitus on havaita mahdollisimman varhain poikkeava säteilytason nousu. Asemat hälyttävät, mikäli ulkoisen säteilyn taso ylittää 0,4 mikrosievertiä tunnissa. Hälytysraja on alhainen, sillä luonnon taustasäteily voi yltää 0,3 mikrosievertiin tunnissa. Suojaustoimet ovat tarpeen vasta sadassa mikrosievertissä. Luonnon taustasäteilystä johtuen mittareiden arvot vaihtelivat merkittävästi alueellisesti. Viime vuonna Kaakkois-Suomessa keskimääräinen annosnopeus oli korkein, Pohjanmaalla ja Lapissa keskimääräiset annosnopeudet olivat puolestaan matalimpia. Alueellinen vaihtelu annosnopeuksissa johtuu uraanipitoisuuseroista kallio- ja maaperässä. Esimerkiksi Lapissa ja Pohjanmaalla taustasäteily on vaimeampaa kuin Kaakkois-Suomessa. Pohjanmaalla matala säteilytaso johtuu siitä, että alue on saviperäistä. Kaakkois-Suomessa taustasäteily on taas voimakkaampaa, koska alueen kallioperä on uraanipitoista. Tämän vuoksi Seinäjoella ja Rovaniemellä viime vuonna mitattujen annosnopeuksien keskiarvot ovat matalampia kuin esimerkiksi Kotkassa tai Loviisassa. Viime vuonna Rovaniemen keskimääräinen annosnopeus oli 0,10 mikrosievertiä tunnissa, Seinäjoen 0,08 mikrosievertiä tunnissa ja Kotkan 0,20 mikrosievertiä tunnissa. STUKin www-sivuilla on esitetty yhdeksän eri kaupungin ulkoisen säteilyn annosnopeudet vuoden 2003 aikana. Nämä kaupungit ovat Ivalo, Rovaniemi, Kajaani, Kuopio, Seinäjoki, Rauma, Loviisa, Kotka ja Helsinki. Säteilytilanne-osiossa on lisäksi 64 mittausaseman keräämät viimeisimmät säteilyarvot eri puolilta Suomea. Päivitetty 14.6.2004
|
/ STUK |