Ydinenergian rooli energiapolitiikassa on ajankohtainen kysymys sekä Suomessa että maailmalla. Ydinenergian lisärakentamista harkitsevilla mailla on tahtoa saada aikaan yhdenmukaiset turvallisuusvaatimukset ja yhdenmukainen käytäntö rakentamisen aikaiseen turvallisuusvalvontaan. Olkiluoto 3 -projekti on ensimmäinen uuden sukupolven ydinvoimalaitos, jonka turvallisuusvaatimukset ja valvonta ovat referenssinä kehityspyrkimyksille myös kansainvälisellä tasolla. STUKin toiminta ja kokemukset turvallisuusviranomaisena ovat laajan kansainvälisen mielenkiinnon kohteena.
Kansainvälinen säteilysuojelukomitea ICRP uudistaa säteilysuojelun yleisiä periaatteita. Tähtäimessä on suojeluperiaatteiden yksinkertaistaminen ja eliökunnan säteilysuojelun lisääminen suojelutavoitteisiin. Uudet suositukset tulevat heijastumaan Euroopan unionin säteilyturvallisuusnormistoon, erityisesti säteilysuojelun perusdirektiiviin (Basic Safety Standards) ja tätä kautta kansallisiin säännöstöihin.
Säteilyn lääketieteellisen käytön uusilla sovelluksilla saadaan entistä tarkempia diagnooseja, mutta vaarana on säteilyaltistusten tarpeeton suureneminen. Toisaalta ionisoivaa säteilyä korvaavat tutkimusmenetelmät kehittyvät, mutta niihinkin liittyy riskejä. STUKilla on tunnustettua asiantuntemusta potilasaltistusten optimoinnista ja tätä kautta hyvät valmiudet vaikuttaa alan ohjeiden ja suositusten kehittelyyn myös kansainvälisellä tasolla.
On varauduttava mahdollisuuteen, että ydinaineita tai muita radioaktiivisia aineita käytetään kansainvälisen terrorismin välineenä. Mahdollinen isku missä tahansa vaikuttaisi myös suomalaiseen yhteiskuntaan. STUKin on lisättävä terrorismin torjuntamenetelmien tuntemustaan ja tiivistettävä yhteistyötä turva-alan muiden viranomaisten kanssa. Samalla on valvottava tehokkaasti turvajärjestelyjä ydinenergian tuotannossa ja suurten säteilylähteiden käytössä.
Tehokkaita toimia ydinaseiden leviämisen estämiseksi pohditaan intensiivisemmin kuin ehkä koskaan aikaisemmin. Kansainvälisen atomienergiajärjestö IAEA:n piirissä on kehitelty mahdollisuutta keskittää ydinaseiden leviämisen kannalta kriittiset ydinpolttoainekierron vaiheet suuriin monikansallisiin keskuksiin. Ydinmateriaalivalvonnan kannalta järjestelyn edut olisivat ilmeiset, ja samalla voitaisiin edistää käytetyn polttoaineen kierrätystä ja kehittää yhteisiä menettelyjä korkea-aktiivisen polttoainejätteen loppusijoittamiseksi. STUKilla on edellytykset katalysoida yhteistyötä ja tarjota suomalaista asiantuntemusta yhteiseen käyttöön.
Sähkömagneettisia kenttiä synnyttävät laitteet ja sovellukset, kuten matkapuhelimet ja langaton tietoliikenne (WLAN) lisääntyvät nopeasti. Uuden teknologian mahdollisia terveydellisiä vaikutuksia tutkitaan kaikkialla maailmassa. Suomessa noudatettavat turvallisuusnormit perustuvat kansainvälisen asiantuntijayhteisön kannanottoihin, joiden kehittämiseen STUK osallistuu. Arkielämässä STUK suosittelee lisäksi järkevää varovaisuutta.
Uraanin etsintään liittyvässä julkisessa keskustelussa STUK joutuu ottamaan kantaa säteilyturvallisuutta koskeviin kysymyksiin. Toisaalta yhteistyötarve muiden viranomaisten suuntaan tiivistyy. STUKin on lisättävä tietämystään ja kehitettävä analytiikkaa, ollakseen valmis arvioimaan mahdollisia kaivoshankkeita jo tutkimusvaiheessa.
Suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtyminen koskettaa koko julkishallintoa, myös STUkia. Tulevaisuudessa henkilöresurssit joudutaan mitoittamaan tarkkaan. STUKin resurssien kehitys on arvioitava yhteiskunnan odotuksia vasten niin, että säteily- ja ydinturvallisuuden avaintehtävät kyetään kaikissa tilanteissa hoitamaan.
Säteily- ja ydinturvallisuuteen kohdistuu suuri mielenkiinto. Tästä näkökulmasta asiakkainamme ovat kansalaiset, tiedotusvälineet ja poliittiset päättäjät, koko yhteiskunta. Toisaalta näkökulma sisältää haasteen. Meidän on tehtävä työmme niin hyvin, että se ansaitsee luottamuksen – että meihin luotetaan.
