Tutkimus
STUKin tutkimustoiminnan strateginen ohjain on käytännöllisyys: tutkimusaiheet priorisoidaan tiedontarpeen, yhteiskunnallisen tilauksen ja tutkimuksen säteilyturvallisuutta edistävän vaikutuksen mukaan. Suomelle tyypillisten olosuhteiden ja mahdollisuuksien huomioon ottaminen on osa tätä käytännönläheisyyttä.
STUKin tutkimustoiminta on kansainvälisissä arvioinneissa todettu korkeatasoiseksi ja suositeltu, että Suomen tulisi hakeutua jäseneksi UNSCEARiin. Päätösvalta asiassa kuuluu YK:n yleiskokoukselle. STUK toimii yhteistyössä ulkoasiainhallinnon kanssa jäsenyyden toteutumiseksi.
Euroopan unionin tutkimuksen 7. puiteohjelma avautuu vuonna 2007. Uutena alueena on turvajärjestelyjen tutkimusohjelma (security research). Puiteohjelman tutkimusteemat sopivat muutenkin hyvin STUKin omalle tutkimustoiminnalleen fokusoimiin tavoitteisiin, joten STUK tarjoutuu vahvalla panoksella mukaan Euroopan unionin puitteissa tehtävään säteilysuojelututkimukseen.
Käsitys ionisoivan säteilyn riskeistä muuttuu?
STUK koordinoi vuosina 2006–2010 laajaa eurooppalais-kanadalaista tutkimushanketta, jonka teemana on ionisoivan säteilyn riskiparadigman uudelleen arvioiminen. Uusien havaintojen mukaan epäsuorat soluvaikutukset saattavat muuntaa syövän annosvastetta pienillä annoksilla, jolloin säteilysuojelussa vuosikymmenien ajan sovellettu lineaarisuusoletus ei välttämättä enää sellaisenaan päde. Tutkimus on maailmanmitassakin arvioituna perustavanlaatuinen.
STUKin laboratoriossa tehtävä ionisoivan säteilyn terveyshaittojen tutkimus suunnataan tukemaan säteilyn riskien uudelleenarviointia. Strategiajakson ajankohtaisia tutkimusaiheita ovat pienet säteilyannokset, säteilyn epäsuorat vaikutukset, muut kuin syöpäsairaudet, sekä yksilöllinen herkkyys.
Ionisoimattoman säteilyn vaikutusten tutkimuksen painopiste on radiotaajuisen säteilyn alueella (matkapuhelimet). Mahdollisia haittoja kartoitetaan epidemiologisilla tutkimuksilla, minkä lisäksi tutkimuskohteena ovat säteilyn biofysikaaliset vaikutusmekanismit ja yksilöllinen herkkyys. Ultraviolettisäteilyn alueella tutkitaan solariumin UV- säteilyn vaikutusta melanoomaan.
Huoneilman radonpitoisuuden toimenpiderajat on aika uudistaa?
Uusissa yhteiseurooppalaisissa terveystutkimuksissa on osoitettu yhteys radonin ja keuhkosyövän välillä jo altistustilanteissa, joissa huoneilman radonpitoisuus on nykyisiä toimenpiderajoja alempi. Strategiakaudella STUK selvittää vuonna 1993 vahvistettujen rajojen uudistamisen tarpeen.
Nykyiset rakennustavat voivat johtaa korkeisiin radonpitoisuuksiin, ellei radontorjuntaa oteta huomioon jo suunnittelussa. Toisaalta suurin osa voimassa olevan enimmäisarvon ylittävistä vanhoista asunnoista on vielä korjaamatta. STUK tutkii torjuntamenetelmiä ja kampanjoi radonturvallisten ratkaisujen puolesta kaikessa uudisrakentamisessa tehden yhteistyötä ympäristöviranomaisten kanssa.
STUKin tutkimustoiminnan keskeisinä kohteina ovat edelleen säteilyannosten määrittäminen eli dosimetria, hyvät käytännöt potilasaltistusten optimoimiseksi, sekä säteilyvaaraan varautumista palveleva tutkimus. Uusi alue on eliökunnan säteilysuojelua koskeva tutkimus kansainvälisessä säteilysuojelukomiteassa ICRP:ssä viitoitettujen tulevaisuuden linjausten käytäntöön siirtämiseksi.
Uusi painotus on myös mittausten kehittäminen turvavalvonnan ja turvajärjestelyjen tarpeisiin, tavoitteena säteily- ja ydinterrorismin tehokas vastustaminen. Tähän tarvitaan helposti käytettäviä mittausmenetelmiä yhteistyöviranomaisten kuten poliisin ja tullin kenttätyöhön. Rinnalla kehitetään erikoisanalytiikkaa sellaisten harvinaisten radionuklidien tunnistamiseen, jotka saattaisivat liittyä säteilyn rikolliseen käyttöön.
Ympäristövalvonta
STUKin pysyvä tehtävä on tarkkailla elinolosuhteidemme säteilyturvallisuutta. Ympäristönäytteiden analyyseilla hankitaan tietoa radioaktiivisten aineiden esiintymisestä ympäristössä, juomavedessä, elintarvikkeissa ja ihmisen kehossa. Reaaliaikainen tieto ulkoisen säteilyn voimakkuudesta Suomen alueella saadaan valtakunnallisella mittausasemaverkolla.
Ympäristövalvonta toimii myös säteilyvaaraan varautumisen signaalijärjestelmänä. Kaikki poikkeavat havainnot tutkitaan, niiden syyt selvitetään ja ne raportoidaan.
