Ydinjätehuollon valvonta

Suomessa kertyy ydinjätteitä Loviisan ja Olkiluodon ydinvoimalaitoksilta sekä Otaniemen tutkimusreaktorilta. Niistä on lain mukaan huolehdittava loppusijoitusta myöten Suomessa. Vastuu ydinjätehuollon valmistelusta, rahoituksesta ja turvallisesta toteutuksesta on jätteiden tuottajilla eli ydinlaitosten käyttäjillä. STUK valvoo, että ydinjätteen käsittely, varastointi ja loppusijoitus tehdään turvallisesti.

Turvallisuusmääräysten noudattamista valvotaan tarkastamalla ydinlaitosten suunnitelmia ja raportointia sekä tekemällä tarkastuskäyntejä rakenteilla ja käytössä oleville laitoksille.

Ydinjätehuollon valvonnan piiriin kuuluvat matala- ja keskiaktiivisen jätteen käsittely, varastointi ja loppusijoitus, käytetyn polttoaineen käsittely, välivarastointi ja loppusijoituksen valmistelu sekä ydinlaitosten käytöstä poisto.

Matala- ja keskiaktiivisten jätteiden huollon turvallisuusvalvonta sisältyy suurelta osin ydinvoimalaitosten vastaaviin valvontakäytäntöihin. Myös ydinjätehuollon valvonnan kohteina ovat käyttötapahtumat, vuosihuollot, ikääntymisen hallinta, säteilyturvallisuus, valmius- ja turvajärjestelyt, henkilökunnan pätevyys ja koulutus sekä johtamis- ja laadunhallintajärjestelmät.

Posiva jätti valtioneuvosteolle käytetyn polttoaineen kapselointi- ja loppusijoituslaitoksen rakentamislupahakemuksen vuoden 2012 lopussa. STUK antoi hakemuksesta lausuntonsa alkuvuodesta 2015, hallitus myönsi rakentamisluva 12.11.2015. Laitoksen  valvonta toteutetaan samoin periaattein kuin ydinlaitoksen valvonta suunnittelusta lopulliseen sulkemiseen asti.

Ydinenergialainsäädäntö määrää ydinvoimayhtiöt toimittamaan viranomaisille kolmen vuoden välein suunnitelmat ja selvitykset siitä, miten ydinjätteistä huolehtimisen velvollisuus on täytetty ja raportoimaan suunnitelmien toteutumisesta vuosittain.

Ydinvoimalaitosten asianmukaisen käytöstäpoiston varmistamiseksi voimayhtiöt on lisäksi velvoitettu esittämään kuuden vuoden välein viranomaisten tarkastettavaksi riittävän yksityiskohtaiset suunnitelmat siitä, miten ydinvoimalaitokset aikanaan puretaan. STUK tekee suunnitelmista asiantuntija-arvioinnit ja toimittaa niistä lausunnot työ- ja elinkeinoministeriölle.

Varat ydinjätehuoltoon kerätään voimayhtiöiltä valtion ydinjätehuoltorahastoon. Tarkoituksena on varmistaa, että kaikki ydinjätehuollon kustannukset sisältyvät ydinsähkön hintaan, ja että ydinjätehuoltoon tarvittavat varat ovat kaikissa tilanteissa käytettävissä.

Työ- ja elinkeinoministeriö tekee vuosittain päätökset ydinjätehuollon kustannuksiin varautumisesta. Tätä varten STUK antaa ministeriölle lausunnot, joissa tarkastellaan erityisesti, ovatko kustannusarvioiden perustana olevat tekniset suunnitelmat asianmukaisia turvallisuuden ja teknisen toteutuskelpoisuuden kannalta.

EU-direktiivi 2011/70/Euratom edellyttää, että EU:n jäsenvaltiot toimittavat Euroopan komissiolle käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisten jätteiden huollon kansallisen ohjelman. Työ- ja elinkeinoministeriö on laatinut Suomen ohjelman, joka kuvaa Suomen tavoitteet ja toimenpiteet sekä vastuut ja velvoitteet ydinjätehuollon turvalliseksi toteuttamiseksi.

Lisäksi kukin jäsenvaltio toimittaa komissiolle kolmen vuoden välein raportin direktiivin täytäntöönpanon edistymisestä, jätehuollon käytännöistä sekä kansallisen ohjelman etenemisestä. Säteilyturvakeskus on laatinut Suomen raportin.

Jaa tämä sivu