Radioaktiivisten aineiden päästöt ilmaan

Ydinvoimalaitoksessa syntyvät kaasumaiset radioaktiivisten aineiden päästöt puhdistetaan suodattamalla ja viivästämällä ennen kuin ne johdetaan ydinvoimalaitoksen ympäristöön. Päästöt pyritään pitämään niin alhaisina kuin käytännön toimenpitein on mahdollista. Kaasumaiset radioaktiivisten aineiden päästöt johdetaan voimalaitoksen korkean ilmastointipiipun kautta ilmaan.

Ennen päästötapahtumaa radioaktiiviset aineet mitataan jatkuvatoimisilla säteilymittareilla. Päästettävästä ilmasta kerätään myös jatkuvia näytteitä tarkempia päästötutkimuksia varten. Ydinvoimalaitosyhtiöt määrittävät kerätyistä ilmanäytteistä tarkoilla mittausmenetelmillä radioaktiivisten aineiden koostumukset ja aktiivisuusmäärät. Ydinvoimalaitosyhtiöt raportoivat päästötiedot Säteilyturvakeskukselle neljännesvuosittain. Säteilyturvakeskus tarkastaa toimitetut päästöraportit.

Ydinvoimalaitosten päästöjen mittausmenetelmät ovat Säteilyturvakeskuksen hyväksymät. Säteilyturvakeskus tarkastaa voimalaitosten päästöjärjestelmät ajoittain.

Suomen ydinvoimalaitoksilta ilmaan johdettavista päästöistä havaitaan vuosittain keskimäärin kymmenestä kahteenkymmeneen erilaista radioaktiivista ainetta. Yleisimmät ilmaan johdettavat päästönuklidit ovat olleet tritium, hiili-14, argon-41, kromi-51, mangaani-54, koboltti-58 ja -60, hopea-110m, antimoni-122 ja 124, jodi-131, cesium-137. Argon-41 on päästönuklidi, jota muodostuu merkittävästi vain Loviisan voimalaitoksella. Suomen ydinvoimalaitosten päästöistä on havaittu myös seuraavia radionuklideja: rauta-59, arseeni-76, bromi-82, kryptonin eri isotooppeja (-85m, -87 ja -88), niobi-95, telluuri-123m, jodi-132 ja -133, cesium-134 ja ksenonin eri isotooppeja (-133, -133m, -135 ja -135m).

Päästötietoja käytetään, kun arvioidaan ydinvoimalaitoksen ympäristön asukkaiden säteilyaltistusta (ns. ympäristön altistuneimman henkilön annos). Päästömäärät vaikuttavat suoraan ympäristön altistuneimman henkilön säteilyannoksiin.

Loviisan voimalaitoksen radioaktiivisten jalokaasujen (Kr-87 ekv.) päästöissä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia vuosina 2005-2014. Päästöissä hallitsevana on ollut argon-41, jota syntyy reaktoripaineastian ja pääsäteilysuojan välisessä ilmassa olevasta argon-40:stä. Päästöt ovat olleet suuruudeltaan alle 0,05 % asetetusta vuotuisesta päästörajasta.

Loviisan voimalaitokselta ilmaan johdettavien jodi-isotooppien (I-131 ekv.) päästömäärissä on tapahtunut vaihtelua vuosina 2005–2014. Voimalaitosyksiköillä olleet pienet polttoainevuodot vaikuttivat vuosien 2009, 2010 ja 2013 jodipäästöihin. Suurimmat jodipäästöt ovat syntyneet vuosihuoltojen aikana, kun reaktori on avattu ja jodia on päässyt ilmastointijärjestelmiin ja puhdistuksen jälkeen ulkoilmaan. Jodipäästöt olivat noin 0,002 % asetetusta vuotuisesta päästörajasta vuonna 2014.

Loviisan voimalaitoksen hiukkasmuodossa olevien aerosolien päästöt vuonna 2014 olivat selvästi normaalia alhaisemmat. Tavanomaista suuremmat  aerosolipäästöt vuonna 2013 aiheutuivat kun lyhytikäistä As-76:sta (arseeni) pääsi molemmilta laitosyksiköiltä ylimääräisten alasajojen aikana loppuvuodesta 2013.

Olkiluodon voimalaitoksen radioaktiivisten jalokaasujen (Kr-87 ekv.) päästöissä on ollut vaihtelua vuosina 2005–2014. Vuonna 2014 radioaktiivisia jalokaasupäästöjä ei havaittu lainkaan samoin kuin aiemmin vuosina 2004, 2008 ja 2009. Voimalaitosyksiköillä olleet pienet polttoainevuodot vaikuttivat vuosien 2010, 2011 ja 2012 jalokaasupäästöihin.

Olkiluodon voimalaitokselta ilmaan johdettavien jodi-isotooppien (I-131 ekv) päästömäärissä on ollut vaihtelua vuosina 2005–2014. Voimalaitosyksiköillä olleet pienet polttoainevuodot vaikuttivat vuosien 2010–2013 päästöihin. Vuonna 2004 päästöt olivat niin pienet, ettei niitä havaittu tarkoilla päästömittauksilla. Vuonna 2014 jodipäästöt olivat hyvin alhaiset eli noin 0,0002 % asetetusta päästörajasta.

Olkiluodon voimalaitoksen hiukkasmuodossa olevien aerosolien päästöt ovat olleet samaa suuruusluokkaa vuosina 2005–2014.

Jaa tämä sivu

Yhteyshenkilö

Yhteyshenkilö