Uudet raamit säteilyn turvalliselle käytölle

Säteilyturvallisuuden perusta kirjataan säännöksiin, jotka antavat raamin turvalliselle säteilyn käytölle. Kaikkia säteilyturvallisuussäännöksiä uudistetaan parhaillaan ja luonnos hallituksen esitykseksi säteilylaiksi on lausunnolla. Myös uusia asetuksia ja STUKin määräyksiä valmistellaan.

Lausuntopyyntö ja luonnos hallituksen esityksestä uudeksi säteilylaiksi löytyvät sosiaali- ja terveysministeriön sivuilta osoitteesta: http://stm.fi/lausuntopyynnot. Euroopan komission vaatimuksen mukaisesti uusien säännöksien pitäisi olla voimassa viimeistään 6.2.2018.

Säännökset ovat yhä luonnosvaiheessa, joten kommentointikierrokset voivat vielä muuttaa niitä. Seuraavassa on poimintoja ehdotetuista uusista suomalaisista säännöksistä.

Säteilysuojelu työpaikalla

Säteilysuojelun pitäisi olla osa työpaikan johtamisjärjestelmää, jolla luodaan ja ylläpidetään hyvää turvallisuuskulttuuria. Lakiehdotuksen mukaan toiminnanharjoittajan tulisi tehdä toiminnasta aiheutuvaan riskiin perustuva turvallisuusarvio. Siinä tunnistettaisiin toiminnasta aiheutuva säteilyaltistus, arvioitaisiin sen suuruus ja esitettäisiin toimet optimointiperiaatteen toteuttamiseksi ja säteilyturvallisuuspoikkeamien ehkäisemiseksi sekä niihin varautumiseksi.

Nykyinen säteilyturvallisuudesta vastaava johtaja poistuisi säännöksistä ja tilalle tulisi uusi järjestelmä, jossa on sekä vastuuhenkilöitä että asiantuntijoita. Käytännön säteilyturvallisuusmenettelyjen toteuttamisesta huolehtisi ehdotuksen mukaan jatkossa säteilyturvallisuusvastaava toiminnanharjoittajan apuna.

Säteilyturvallisuusasiantuntijaa pitäisi puolestaan käyttää työntekijöiden ja väestön säteilysuojelun suunnittelussa, toteutuksessa ja seurannassa. Lisäksi lääketieteellisen fysiikan asiantuntijaa pitäisi käyttää vastaavasti kuten tähänkin saakka.

Säteilyturvallisuusvastaavan pätevyysvaatimukset vastaisivat pitkälti nykyisiä vastaavan johtajan pätevyysvaatimuksia, mutta terveydenhuollon röntgentoiminnassa ja eläinröntgentoiminnassa myös röntgenhoitaja voisi saada pätevyyden. Säteilyturvallisuusasiantuntijana terveydenhuollossa voisi toimia ylemmän korkeakoulututkinnon soveltuvalta matemaattis-luonnontieteelliseltä tai teknilliseltä alalta omaava henkilö, joka on lisäksi suorittanut säteilysuojelukoulutusohjelman.

Terveydenhuollon ammattihenkilöillä pitäisi edelleen olla säteilysuojelukoulutusta, mutta koulutuksen sisältövaatimukset annettaisiin sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella. Lisäksi STUK antaisi määräyksiä koulutuksen ja perehdytyksen sisällöstä, kun kyseessä on täydennyskoulutus ennen työn aloittamista.

Oikeutusarviointiin tarkennuksia

Tutkimuksen, toimenpiteen ja hoidon oikeutuksen arviointi on edelleen yksi keskeisistä periaatteista. Säännösluonnoksessa esitetään, että oireettomalle henkilölle tehtävän toimenpiteen oikeutuksen arvioinnin tulee perustua lääketieteellisten yhteisöjen ja toimivaltaisen viranomaisen antamiin ohjeisiin ja lääkärin pitää laatia kyseistä henkilöä koskeva erityinen dokumentoitu perustelu oikeutuksesta. Tällainen perustelu voi olla esimerkiksi riskeihin perustuva harkinta syövän esiasteen löytämiseksi. Oireettomien henkilöiden tutkimukset ovat yleensä seulontatyyppisiä ja ilman selkeää ohjeistusta seurauksena voi olla niin sanottu ”villi seulonta”, joka ei ole oikeutettua.

Ehdotuksen mukaan lääketieteellisestä altistuksesta vastuussa oleva lääkäri vastaisi säteilylle altistavan tutkimuksen, toimenpiteen tai hoidon oikeutuksesta. Vastuu edellyttäisi tutkimuksen, toimenpiteen tai hoidon laadun mukaista pätevyyttä. Röntgenhoitaja voisi osallistua vastuussa olevan lääkärin valtuuttamana käytännön menettelyihin oikeutuksen varmistamiseksi.

Sairaanhoitajalle ja suuhygienistille rajattu oikeus lähettää röntgentutkimukseen

Uudessa lakiluonnoksessa ehdotetaan, että sairaanhoitajalla, jolla on riittävä käytännön kokemus ja joka on suorittanut säädetyn lisäkoulutuksen, olisi rajattu oikeus antaa lähete röntgentutkimukseen potilaan hoitosuunnitelman mukaisesti, kun lääkäri on tehnyt taudinmäärityksen potilaan hoitosuunnitelmaan tai kun potilaan hoito edellyttää kiireellistä päivystystutkimusta kiireellisen hoidon päivystysyksikössä.

Suuhygienistillä, jolla on riittävä käytännön kokemus ja joka on suorittanut säädetyn lisäkoulutuksen, olisi rajattu oikeus antaa lähete intraoraaliröntgentutkimukseen potilaan hoitosuunnitelman mukaisesti, kun lääkäri on tehnyt taudinmäärityksen potilaan hoitosuunnitelmaan.

Rajatun röntgentutkimukseen lähettämisen edellytyksenä on ehdotuksen mukaan kirjallinen määräys, jossa todetaan rajatun läheteoikeuden piirissä olevat röntgentutkimukset ja tautitilat ja mahdolliset läheteoikeuden rajaukset. Kirjallisen määräyksen antaisi vastaava lääkäri siinä terveyskeskuksessa tai yksityisellä palveluntuottajalla, johon sairaanhoitaja tai suuhygienisti on palvelussuhteessa tai sairaanhoitopiirin johtava lääkäri, jos sairaanhoitaja on sairaanhoitopiirin palveluksessa.

Jaa tämä sivu