Ministeriö kuuli sidosryhmiä säteilylainsäädännön uudistuksesta

Sosiaali- ja terveysministeriö, joka vastaa säteilylainsäädännön kokonaisuudistuksesta, järjesti 24.3.2017 lakiluonnoksesta sidosryhmäkuulemisen. Tilaisuudessa keskusteltiin luonnokseen alkuvuodesta saatujen kommenttien pohjalta muun muassa yleisistä säteilysuojeluperiaatteista, säteilytoimintojen lupajärjestelmästä ja riskiperusteisesta valvonnasta, lääketieteellisen altistuksen oikeutuksesta ja optimoinnista, säteilyvaaratilanteista, säteilysuojelukoulutuksesta sekä asuntojen ja työpaikkojen radonin, rakennustuotteiden ja talousveden radioaktiivisuuden viitearvioista. Lääketieteellisen altistuksen osalta keskusteltiin myös uusista asioista kuten sairaanhoitajan ja suuhygienistin rajatusta oikeudesta antaa lähete.

SIdosryhmäkeskusteluissa tuli esille monta hyvää kysymystä ja ehdotusta

Tilaisuudessa muun muassa todettiin, että nykyisiä vastaavan johtajan todistuksia ei ole tarkoitus korvata uusilla säteilyturvallisuusvastaavien pätevyystodistuksilla, vaan nykyisellä vastaavan johtajan todistuksella voisi edelleen toimia säteilyturvallisuusvastaavana samalla pätevyysalalla.

Yliopistojen tiedekuntien säteilyfysiikan opetus on dramaattisesti vähentynyt samaan aikaan, kun ainakin lääkäriopiskelijoiden fysiikan pohjakoulutus ja lähtötietämys on merkittävästi huonontunut. Ionisoivasta säteilystä annettavaan sosiaali- ja terveysministeriön asetukseen tai sen perusteluihin pitäisi saada maininta terveydenhuoltohenkilöstön säteilysuojeluosaamisen tavoitteista (Euroopan komission Radiation Protection julkaisun nro RP 175 mukaisesti). Lisäksi lain perusteluihin tulisi lisätä, että EU:n säteilyturvallisuusdirektiivin vaatimus riittävästä koulutuksesta ja pätevyydestä säteilysuojelussa on sitova.

Terveydenhuollon henkilöstölle pitäisi antaa peruskoulutusta myös ionisoimattomasta säteilystä ja sen riskeistä, jotta henkilöstöllä olisi riittävä osaaminen keskustella potilaiden kanssa tutkimuksiin liittyvistä riskeistä.

Rajattua läheteoikeutta varten pitäisi määritellä selvemmin, mihin kuvauksiin sairaanhoitaja ja suuhygienisti voivat tehdä lähetteen. Esitettiin kysymyksenä, miten lääkäri voi vastata tutkimuksesta, jos hoitaja lähettää tutkimukseen, eikä lääkäri ole mitenkään tekemisissä asian kanssa.

Oireettomien henkilöiden altistuksen oikeutusarviointi on erityisen tärkeää. Tietokonetomografiatutkimuksiin on houkuteltu mainoskampanjoilla esimerkiksi Keski- ja Etelä-Euroopassa, ja tutkimuksia on tarjottu jopa pelkästään henkilön iän perusteella.

Ennalta määritellyn vakio-ohjelman mukaisen natiivitietokonetomografiatutkimuksen, jos tutkimus olisi kiinteä osa isotooppikuvantamista, voisi jatkossa tehdä myös tähän tarvittavan lisäkoulutuksen saanut bioanalyytikko. Toiminnanharjoittaja vastaa siitä, että tutkimuksen suorittajalla on tarvittava osaaminen.

Uudistus etenee tiukassa aikataulussa

Kun uusi laki tulee voimaan, nykyisessä laissa oleva valtuus ST-ohjeiden antamiseksi kumoutuu. Ohjeita voidaan silti noudattaa soveltuvin osin siihen saakka, kunnes korvaavat säädökset - mukaan lukien Säteilyturvakeskuksen määräykset -  ja säädösten soveltamista koskevat ohjeistukset on valmisteltu. Jos uusissa säädöksissä on samaa asiaa koskevia ristiriitaisia vaatimuksia kuin nykyisissä ST-ohjeissa, uusien säädösten vaatimukset pätevät.

Asetusluonnokset tulevat kommenteille loppukesästä/alkusyksystä ja samalla luonnos säteilylaiksi tulee nähtäville. Aikataulu on tiukka ja kommenttien pitäisi olla käytössä alkusyksystä. Sosiaali- ja terveysministeriö huolehtii lausuntokierroksesta.


Teksti
Johtava asiantuntija Ritva Bly, STUK

Jaa tämä sivu