Luvattomia röntgenlaitteita löytyy edelleen

Säteilyturvakeskuksen (STUK) valvonnassa tuli vuonna 2016 ilmi 15 terveydenhuollon röntgenlaitetta, joilla ei ollut vaadittavaa turvallisuuslupaa. Luvattomia hammasröntgenlaitteista löytyi tätäkin enemmän.

Säteilylain mukaan säteilyn käyttöön on oltava turvallisuuslupa. Lain mukaisesti lupahakemuksessa on osoitettava, että käytettävät säteilylähteet ja niiden käyttöpaikat ovat sellaiset, että säteilyä voidaan turvallisesti käyttää.

Uuden säteilylähteen käyttöön ottaminen tulkitaan niin olennaiseksi muutokseksi, että se edellyttää turvallisuusluvan muuttamista ja lupahakemus on tehtävä ennen laitteen käyttöönottoa. Myös yksittäisille säteilylähteille on siis haettava turvallisuuslupaa eikä niiden käyttö ilman turvallisuuslupaa ole lain mukaan sallittua.

Vuonna 2016 tarkastusten ja muun valvonnan kautta tuli ilmi 15 terveydenhuollon röntgenlaitetta, joilla ei ollut voimassa olevaa turvallisuuslupaa. Näiden lisäksi luvattomia hammasröntgenlaitteita löydettiin vieläkin useampia.

Kun luvaton röntgenlaite havaitaan, toiminnan harjoittajalle tähdennetään, että laitteen käyttö ilman turvallisuuslupaa on lain vastaista, ja tätä kehotetaan hakemaan laitteelle turvallisuuslupaa, mikäli laitetta halutaan käyttää.

Hammasröntgenlaitteiden lisäksi tyypillisimpiä luvattomia laitteita ovat kuljetettavat röntgenlaitteet, erityisesti leikkaussalien kuljetettavat läpivalaisulaitteet.

Hammasröntgenlaitteiden kohdalla syitä luvattomaan käyttöön lienee useita. Yksi syy voi olla se, että tietoisuus säteilyn käytöstä ja siihen liittyvistä vaatimuksista ei ole niin korkealla tasolla, kuin esimerkiksi sairaaloiden röntgenosastoilla, joissa säteily on toiminnan pääasiallinen työkalu.

Vastaavien johtajien vastuulla yhä suurempia alueita ja enemmän laitteita

Joissakin tapauksissa organisaatiot voivat olla niin laajoja, että vastuuhenkilöt eivät tiedä, mitä kaikkea heidän turvallisuuslupansa alla tai vastuualueellaan tapahtuu. Vastaavia ongelmia esiintyy myös leikkaussalitoiminnassa. Turvallisuusluvan vastaava johtaja työskentelee usein röntgenosastolla, minkä lisäksi leikkausosastoilla on tyypillisesti omat, röntgenosastosta erilliset, rahat. Tällöin tieto uudesta laitehankinnasta ei välttämättä missään vaiheessa saavuta vastaavaa johtajaa, joka tyypillisesti tekee ja lähettää turvallisuuslupahakemukset Säteilyturvakeskukseen.

Nykyään suuntaus vaikuttaisi olevan kohti yhä suurempia ja laajempia turvallisuuslupia, jolloin yhden vastaavan johtajan vastuulle tulee suurempi määrä käyttöpaikkoja, toimintoja ja laitteita. Toivottavaa luonnollisesti on, että vastuualueet eivät kasva liian suuriksi yhdelle vastaavalle johtajalle eikä luvattomien laitteiden määrä lisäänny.

Toiminnan harjoittajalla on kuitenkin useita keinoja, joilla voidaan vähentää luvattomien laitteiden käyttöönottoa. Vastuuhenkilöiden lainsäädännön tuntemus tulee saattaa sille tasolle, että he tuntevat vastuunsa ja lainsäädännön vaatimukset. Nimeämällä käyttöpaikoille ja eri toimintoihin vastuuhenkilöitä, ja korostamalla tiedonkulun tärkeyttä, saa vastaava johtaja todennäköisemmin tiedon uudesta laitteesta.

Koska vastaava johtaja asemansa puolesta vastaa kaikkien turvallisuuslupansa alaisten toimintojen säteilyturvallisuudesta, on hänen syytä myös säännöllisesti käydä eri käyttöpaikoilla tutustumassa niiden toimintaan ja valvomassa, että toiminta on asianmukaista.

Myöskään laitetoimittajien roolia ei voi väheksyä, varsinkaan uusien toiminnan harjoittajien tapauksessa. Laitetoimittajat saattavat olla ensimmäisiä tahoja, joihin toiminnan harjoittaja ottaa yhteyttä toimintaa aloittaessaan. Jo tässä vaiheessa on hyvä kertoa toimintaa koskevista vaatimuksista, jotta säteilytoiminnan aloittaminen ei turhaan viivästy tai toiminta keskeydy, kun toiminnan edellytykset eivät täyty.


Teksti
Tarkastaja Atte Lajunen, STUK

Jaa tämä sivu