Uusi säteilylaki - mikä muuttuu korkea-aktiivisten säteilylähteiden käytössä?

Uusi säteilylaki tuo muutoksia korkea-aktiivisten säteilylähteiden käyttöön. Jatkossa turvallisuusluvan haltijalta vaaditaan muun muassa taloudellinen vakuus, mikäli käytössä on korkea-aktiivisia lähteitä.

Säteilylakia ollaan parhaillaan uusimassa ja uuden lain tulisi astua voimaan vuoden 2018 alussa.

Uuden säteilylakiehdotuksen mukaan turvallisuusluvan haltijan on jatkossa asetettava taloudellinen vakuus korkea-aktiivisten umpilähteiden käyttöön. Vakuus vaaditaan jatkossa valtiota, kuntaa ja kuntayhtymää lukuun ottamatta kaikilta turvallisuusluvan haltijoilta. Vakuus tarvitaan, jos umpilähteen aktiivisuus ylittää HASS-aktiivisuustason. Vakuutta sen sijaan ei tarvitse asettaa radioaktiivisille aineille, joiden puoliintumisaika on lyhyempi kuin 150 päivää.

Lisäksi korkea-aktiivisten umpilähteiden maantie- ja raidekuljetus edellyttää jatkossa turvallisuuslupaa. Sen sijaan muiden paitsi korkea-aktiivisten umpilähteiden maantie- ja raidekuljetus on vapautettu turvallisuusluvasta.

Se, onko kyseessä korkea-aktiivinen säteilylähde, määräytyy uuden säteilylain voimaantultua lähteen todellisen aktiivisuuden mukaan. Korkea-aktiivinen säteilylähde ei siis enää ole ikuisesti korkea-aktiivinen, vaan kun aktiivisuustaso pienenee taulukossa 1 olevaa tasoa pienemmäksi, säteilylähdettä eivät enää koske korkea-aktiivisten säteilylähteiden vaatimukset.

Korkea-aktiivisten umpilähteiden luokittelun perusteeksi tulee uuden lain myötä kansainvälinen säteilylähdeluokitus. Useimmilla radionuklideilla luokittelun aktiivisuustaso nousee noin 5–10-kertaiseksi nykyisestä.

Taulukko 1. Nykyiset ja uudet HASS-aktiivisuustasot

Nykyiset ja uudet HASS-aktiivisuustasot

Teksti
Ylitarkastaja Siiri-Maria Aallos-Ståhl, STUK

Web-sisällön esitys Web-sisällön esitys

Teksti on julkaistu teollisuuden ja tutkimuksen säteilyn käyttäjille suunnatussa ProInfo-uutiskirjeessä. Voit tilata uutiskirjeen sähköpostiisi liittymällä postituslistalle.

Jaa tämä sivu