Poikkeavia tapahtumia säteilyn käytössä

Vuoden 2014 heinä-joulukuun aikana Säteilyturvakeskukselle ilmoitettiin 23 poikkeavaa tapahtumaa ja alkuvuoden 2015 aikana 11 poikkeavaa tapahtumaa koskien säteilyn käyttöä teollisuudessa, tutkimuksessa, opetuksessa ja radioaktiivisten aineiden kuljetuksissa.

Kellarista löytyi radioaktiivista jätettä

Turun yliopiston peruskorjaustyömaan kellaritilasta löytyi viime vuoden heinäkuussa radioaktiivisia aineita. Säteilyn käyttöpaikan kellarin purkutöissä rakennusmiehet löysivät neljä betonista kaivonrengasta, joissa oli yhteensä kuusi jätepakkausta. Pakkauksissa oli merkintöjen ja mittausten perusteella pääasiassa radioaktiivista cesiumia (Cs-137), kobolttia (Co-60) ja tritiumia (H-3). Kaivonrenkaat olivat lievästi kontaminoituneita cesiumilla.

Jätteet siirrettiin yliopiston säteilylähdevarastoon odottamaan loppusijoitusta. Kaivot voidaan STUKin lausunnon mukaan sijoittaa kaatopaikalle. Tapauksesta ei aiheutunut kenellekään merkittävää säteilyaltistusta.

STUK tiedotti tapahtumasta 25.7.2014.

Salamatkustaja altistui läpivalaisussa

Tammikuussa tullin läpivalaistessa Helsingin Länsisatamassa laivalla Suomeen saapuneen rekan lastia huomattiin, että rekan ohjaamoon oli piiloutunut henkilö. Rekan kuljettaja ei ollut kysyttäessä ilmoittanut, että ohjaamossa on henkilö. Piiloutumisen syy oli ilmeisesti matkalipun puuttuminen ja Rajavartiolaitos hoiti asiaa siltä osin. Henkilön saama säteilyannos oli korkeintaan noin 20 mikrosievertiä. Kohtuullisen pieni ylimääräinen annos ei edellyttänyt terveystarkastusta tai muita altistumiseen liittyviä jatko-toimia.

Tulli tiedotti tapahtumasta 14.1.2015.

Teollisuustyöntekijä altistui röntgensäteilylle

Teollisuustyöntekijä altisti kätensä säteilylle analysoidessaan röntgenanalysaattorilla metallinäytteitä siten, että hän piti näytteitä kädessään mittausten aikana. Työntekijä oli ohjeistettu tehtävään puutteellisesti.

STUKin arvion perusteella työntekijän kädelle aiheutui enintään 150 millisievertin annos. Todennäköisesti annos on selvästi pienempi, sillä analysoitavat kappaleet ovat vaimentaneet säteilyä kädelle. Kädelle paikallisesti aiheutunut ihoannos saattaa kuitenkin ylittää väestön annosrajan 50 millisievertiä vuodessa. Tämän suuruinen annos ei aiheuta ihovaurioita, mutta varmuuden vuoksi STUK suositteli työntekijän ohjaamista työterveyslääkäriin.

STUK tiedotti tapahtumasta 5.5.2015.

Pintapainomittarin säteilylähde vaurioitui poikkeuksellisesti

Paperitehtaalla havaittiin, että paperin päällysteen määrää mittaavan pintapainomittarin lukemat olivat poikkeuksellisesti suurentuneet. Mittalaitteessa oli prometiumia (Pm-147) sisältävä beetasäteilylähde aktiivisuudeltaan 37 gigabecquereliä (GBq). Kun laitteiston toimintaa ei saatu vakautettua, heräsi epäilys, että säteilylähteessä olisi jotain vialla.

Säteilylähde otettiin suojuksineen pois laitteistosta ja tästä huolimatta todettiin suojuksen pesän säteilevän. Säteilylähdekapselin ohut 5 µm titaani-ikkuna oli tuntemattomasta syytä vaurioitunut ja osa mittalaitteesta oli kontaminoitunut. Mittaustuloksista voitiin päätellä, että kontaminaatio oli vähäistä ja suurin osa radioaktiivisesta aineesta oli edelleen säteilylähdekapselissa. Paperikoneen laitteistojen muista osista kontaminaatiota ei löydetty.

Laitteistoa käsitelleistä työntekijöistä ei myöskään löytynyt kontaminaatiota, mikä osoitti, että vaurioituneen säteilylähteen käsittely ja siirtämineen oli tehty huolellisesti.

Säteilyaltistuksen kannalta merkittävimmät Pm-147:n aiheuttamat altistustavat ovat aineen kulkeutuminen kehoon nielemisen tai hengityksen kautta. Kehoon pitäisi kulkeutua Pm-147 nuklidia noin 10–30 kilobecquereliä hengityksen kautta tai tästä yli kymmenkertainen määrä suun kautta, jotta työntekijälle aiheutuisi 0,1 millisievertin säteilyannos. Kun työntekijöistä ei paljastunut kontaminaatiota, oli myös ilmeistä, että he eivät olleet saaneet sisäistä altistusta.

Pintapainomittareissa käytettävien Pm-147 tai muiden vastaavien lähteiden vaurioituminen on hyvin poikkeuksellista. Tapahtuman opetuksena voidaan kuitenkin todeta, että

  • laitteiston toiminnan tarkkailu on tärkeää myös säteilyturvallisuutta ajatellen
  • vähänkin epäilyttävissä tapauksissa on huomioitava kontaminaatiomittaukset
  • ohjeiden laatiminen harvinaisiakin poikkeavia tapahtumia varten on tärkeää.

KUVA: Säteilylähde on poistettu suojuksineen kuvassa olevasta suojuksen pesästä.

Jaa tämä sivu