Muu kuin tavanomainen hammasröntgentoiminta

Kartiokeilatietokonetomografialaitteen hyödyntäminen oikealla tavalla edellyttää erityisosaamista. Potilaan säteilysuojeluun on kiinnitettävä erityistä huomiota käytettäessä KKTT-laitteita.

Kartiokeilatietokonetomografialaitteiden (KKTT-laitteiden) käyttö edellyttää aina turvallisuuslupaa. Lupaa haetaan kirjallisesti ennen toiminnan aloittamista Säteilyturvakeskukselta. Lisätietoa lupamenettelyistä löytyy Turvallisuuslupa-sivulta sekä ohjeesta ST 3.1.

Myös kannettavan intraoraaliröntgenlaitteen käyttö edellyttää aina turvallisuuslupaa. Lupahakemukseen liitettävästä selvityksestä on käytävä ilmi, miksi haettavana olevaan säteilyn käyttöön soveltuu erityisesti kannettava intraoraaliröntgenlaite. Lisäksi on selvitettävä laitteella tehtävien tutkimusten määrä ja kerrottava, kuinka kuvaajan säteilysuojauksesta on tarkoitus huolehtia.

Mikäli intraoraaliröntgenlaite tai panoraamatomografiaröntgenlaite aiotaan ottaa muuhun kuin tavanomaiseen hammaslääkärin vastaanottokäyttöön, on laitteen käyttöön oltava turvallisuuslupa. Muita käyttötarkoituksia voivat olla esimerkiksi pään alueen muut kuin hammaslääketieteelliset murtumaepäilykuvaukset, seulontakuvaukset tai potilailla tehtävä tieteellinen tutkimustyö.

Turvallisuuslupahakemuksen mukana on toimitettava seuraavat liitteet:

  • selvitys röntgenlaitteen teknisistä tiedoista
  • röntgenlaitteen käyttöpaikan pohjapiirustus; mieluiten A4 (tai A3) -kokoa olevina osapiirustuksina
  • todistus vastaavaksi johtajaksi ehdotetun henkilön pätevyydestä
  • kaupparekisteriote, jos luvan hakijana on yhtiö, osuuskunta tai muu yhteisö.

Turvallisuuslupaan tulee hakea kirjallisesti muutosta, jos röntgenlaite, sen käyttöpaikka, laitteen omistaja tai vastaava johtaja vaihtuu. Hakemukseen liitetään muuttuvaa asiaa koskevat selvitykset.

Toiminnan säteilyturvallisuudesta huolehtii vastaava johtaja, jolla on oltava Säteilyturvakeskuksen hyväksymä pätevyys. Pätevyysvaatimukset on esitetty ohjeessa
ST 1.4.

Kuka voi toimia KKTT-toimenpiteestä vastuussa olevana lääkärinä?

Kartiokeilatietokonetomografialaitteen hyödyntäminen oikealla tavalla edellyttää erityisosaamista. KKTT-laitteella tehdystä tutkimuksesta aiheutuu potilaalle selvästi suurempi säteilyaltistus kuin tavanomaisesta hammasröntgentutkimuksesta.

KKTT-laitteen käyttöä ja KKTT-kuvien tulkintaa vaativaa erityisosaamista on hammasradiologian ja radiologian erikoislääkäreillä. He voivat toimia KKTT-toimenpiteestä vastuussa olevina lääkäreinä, sillä KKTT-tutkimukset kuuluvat olennaisena osana heidän erikoitumiskoulutukseensa.

Myös muilla erikoislääkäreillä ja -hammaslääkäreillä on mahdollisuus hankkia riittävä pätevyys toimia KKTT-toimenpiteestä vastuussa olevana lääkärinä tai tehdä KKTT-kuvauksia oman erikoisalansa puitteissa. Pätevyyden voi hankkia suorittamalla erityinen KKTT-tutkimuksia koskeva täydennyskoulutus.

Hammaslääkäreiden peruskoulutuksesta vastaavat yliopistot järjestävät hammaslääkäreille kuulusteluja KKTT-kuvauksista ja määrittelevät itse opiskeltavan materiaalin (laajuudeltaan 5 opintopistettä (op)). Kuulustelun suorittaminen oikeuttaa hammaslääkäriä toimimaan toimenpidevastuussa olevana lääkärinä ja suorittamaan KKTT-kuvauksia ohjeen ST 3.1 kohdan 3.2 mukaisesti.

Tämä täydennyskoulutus ei kuitenkaan pidä sisällään kuvantulkinnan opetusta. Jos toimenpidevastuussa olevana lääkärinä siis on hammaslääkäri tai lääkäri, joka on suorittanut KKTT-täydennyskoulutuksen, on hänellä oltava mahdollisuus hankkia kuvantulkinta ulkopuoliselta hammasradiologian tai radiologian erikoislääkäriltä erityisasiantuntemusta vaativissa tilanteissa.

STUK edellyttää turvallisuuslupakäsittelyn yhteydessä selvitystä siitä, että toimenpidevastuussa olevat lääkärit, jotka eivät ole radiologian tai hammasradiologian erikoislääkäreitä, ovat suorittaneet KKTT-täydennyskoulutuksen ja että radiologian tai hammasradiologian erikoislääkäri on kuvantamisketjussa mukana. Toisaalta myös kliinisissä auditoinneissa tulisi arvioida, että erityisosaamista vaativissa tilanteissa käytetään radiologian asiantuntijoita.

KKTT-kuvauksen voi tehdä myös siihen koulutuksen saanut hoitaja

Röntgenhoitajan koulutuksen saanut henkilö voi tehdä itsenäisesti lääkärin lähetteen mukaisen KKTT-kuvauksen. Suuhygienisti tai hammashoitaja voi tehdä KKTT-kuvauksen, mikäli hän on suorittanut ohjeen ST 3.1 kohdassa 3.2 tarkoitetun täydennyskoulutuksen KKTT-kuvausten suorittamiseksi.

Hoitajille suunnattua KKTT-täydennyskoulutusta järjestävät ammattikorkeakoulut, ensi vaiheessa erityisesti Metropolia. Koulutuksen laajuus on 10 op ja se sisältää koulutuksen ja kirjallisen kuulustelun lisäksi KKTT-potilaskuvauksen näyttökokeena. Koulutukseen liittyvä kuulustelu ja näyttökoe on suoritettava röntgenhoitajien koulutusta antavissa ammattikorkeakouluissa.

Jaa tämä sivu

YHTEYSTIEDOT YHTEYSTIEDOT

Hammasröntgentutkimukset
Puhelin (09) 759 88 520 tai 09 759 88 300