Radon tavanomaisilla työpaikoilla

Radonvalvonnan päätavoitteena on, ettei yksikään työntekijä Suomessa altistu liikaa keuhkosyöpää aiheuttavalle radioaktiiviselle radonkaasulle. Valvonnalla vaikutetaan siihen, että työpaikoilla mahdollisesti tarvittavat toimenpiteet mitoitetaan oikein ja toteutetaan riittävän nopeasti.

Työpaikkojen radonpitoisuudelle on asetettu raja-arvot säteilyasetuksen 27 §:ssä. Työpaikoilla radonpitoisuus ei saa säännöllisessä työssä ylittää arvoa 400 becquereliä kuutiometrissä (Bq/m³). Tätä toimenpidearvoa sovelletaan myös kouluihin, päiväkoteihin ja muihin oleskelutiloihin. Työpaikkojen radonia koskevat tarkemmat ohjeet ja vaatimukset on esitetty ohjeessa ST 12.1.

Säteilylain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten noudattamista valvoo Säteilyturvakeskus (Säteilylaki 6 §).

Työpaikat, joissa radonpitoisuus pitää selvittää

Jokainen työnantaja on velvollinen selvittämään työtilojen radonpitoisuuden, jos on syytä epäillä, että toimenpidearvo voi ylittyä. Työpaikan radonpitoisuus tulee mitata ainakin:

  1. Kaikissa maan alla sijaitsevissa työtiloissa, joissa työskennellään pysyvästi.
  2. Kunnissa, joissa mitatuista radonpitoisuuden vuosikeskiarvoista vähintään 10 prosenttia ylittää arvon 400 Bq/m³. Säteilyturvakeskus ylläpitää luetteloa näistä kunnista.
  3. Työpaikoilla, jotka sijaitsevat harjuilla tai muilla hyvin ilmaa läpäisevillä sora- tai hiekkamuodostumilla koko maassa.
  4. Vesilaitoksilla, jotka käsittelevät pohjavettä.

Radonmittaus ei yleensä ole tarpeen rakennuksen toisessa tai ylemmissä kerroksissa sijaitsevilla työpaikoilla. Näissä tiloissa radonpitoisuudet ovat yleensä pieniä.

Radonpitoisuuden mittaaminen

Työpaikkojen radonvalvonnassa keskeistä on se, että radonpitoisuuden määrittämiseen käytetään luotettavaa mittausmenetelmää. Radonmittauksen voi tilata yritykseltä, joka käyttää Säteilyturvakeskuksen hyväksymää mittausmenetelmää. Mittauksen voi tilata myös Säteilyturvakeskuksesta. 

Työpaikan ilman radonpitoisuus määritetään ensisijaisesti käyttämällä radonmittauspurkkia (integroiva mittaus), jota pidetään työtiloissa vähintään kaksi kuukautta marras-huhtikuun välisenä aikana. Radonmittauspurkki kertoo pitkän ajan pitoisuuden keskiarvon. Tämän jälkeen voidaan tarvittaessa selvittää radonpitoisuuden ajallisia vaihteluita jatkuvatoimisella radonmittauksella.

Radonmittauksella pyritään selvittämään työntekijöiden altistumista radonille, joten mittauspisteet valitaan sen mukaisesti. Työpaikan radonmittaus tehdään rakennuksen alimmassa kerroksessa niissä tiloissa, joissa työskennellään tai jossa sosiaalitilat sijaitsevat. Toimistoissa riittää yksi mittaus noin 200 neliömetriä kohti, teollisuushalleissa  1-2 mittausta/halli. Jos työpaikka (esim. päiväkoti) sijaitsee tilassa, joka vastaa tiloiltaan asuntoa, mitataan asuntojen radonmittausohjeen mukaisesti eli kahdella mittauspurkilla. Jokaisessa erillisessä rakennuksessa on tehtävä vähintään yksi mittaus. Jos yhdessä rakennuksessa on useita ilmanvaihtojärjestelmiä, tulee kunkin erillisen ilmanvaihtokoneen alaiset tilat mitata.

Radonmittaus on syytä uusia, jos tilojen ilmanvaihtoa on remontin yhteydessä oleellisesti muutettu. Mittauksen uusiminen on tarpeen myös silloin, kun lattiarakenteita on jouduttu avaamaan, esimerkiksi vesivahingon yhteydessä. Peruste mittauksen uusimiselle on myös se, että edellisestä mittauksesta on yli kymmenen vuotta ja edellisen mittauksen tulos oli yli 300 Bq/m³.

Toimenpiteet mittauksen jälkeen

Jos työpaikan radonmittaus on tehty Säteilyturvakeskuksen radonpurkilla, työpaikka saa mittauksesta samaan aikaan tulosselosteen ja tarkastuspöytäkirjan.

Valvonnan kulku, kun työpaikka tilaa radonmittauksen STUKista

Valvonnan kulku, kun työpaikka tilaa radonmittauksen STUKista

Valvonnan kulku, kun työpaikka tilaa radonmittauksen muualta kuin STUKista

Jos radonmittaus on tilattu yritykseltä, toiminnanharjoittajan tulee lähettää mittauspöytäkirjan viipymättä Säteilyturvakeskukseen (luonnonsateilynvalvonta(at)stuk.fi). Ilmoitus tehdään lomakkeella ja mittauspöytäkirja liitetään ilmoitukseen. Ilmoituksen perusteella Säteilyturvakeskuksen luonnonsäteilyn valvonta laatii tarvittaessa tarkastuspöytäkirjan, jossa annetaan toimenpidemääräykset. Toimenpidemääräyksiä annetaan niille työpaikoille, joissa mitattu pitoisuus ylittää toimenpidearvon. Toimenpidearvon alittavien tulosten ilmoittamisella varmistetaan, ettei STUK lähetä turhaan mittauskehotusta valvontakampanjoiden aikana ja että mittaustulokset säilyvät tallessa STUKin tietokannassa.

Valvonnan kulku, kun työpaikka tilaa radonmittauksen muualta kuin STUKista

Ensimmäinen tarkastuspöytäkirja on aina maksuton. Seuraavista tarkastuspöytäkirjoista peritään STUKin valvontahinnaston mukainen maksu.

Tarkastuspöytäkirjassa määrätyt toimenpiteet

Mikäli mitattu radonpitoisuus ylittää toimenpidearvon, tarkastuspöytäkirjassa määrätään lisäselvityksiä tai toimenpiteitä, joilla vähennetään työntekijöiden saamaa radonaltistusta. Ohessa joitain esimerkkejä tapauksista:

  • Jos mitattu radonpitoisuus ylittää toimenpidearvon vain hieman, voi koko vuodelle laskettu keskimääräinen radonpitoisuus jäädä alle toimenpidearvon. Tällöin työpaikalle määrätään tehtäväksi uusi mittaus 1.5. – 30.10. välisenä aikana, jonka perusteella tehdään uusi arvio radonpitoisuudesta.
  • Kiinteistöissä, joissa on ajastettu ilmanvaihto ja jossa työskennellään vain päiväsaikaan, voi radonpitoisuus olla yöllä huomattavasti suurempi kuin päivällä. Jos tällaisessa kiinteistössä mitattu radonpitoisuus ylittää toimenpidearvon, voidaan ensin tehdä vähintään viikon kestoinen, jatkuvatoiminen radonmittaus. Mittauksella saadaan selville, ylittääkö työaikainen radonpitoisuus toimenpidearvon.
  • Työpaikoilla, joissa toimenpidearvo ylittyy, määrätään tehtäväksi toimenpiteitä radonpitoisuuden pienentämiseksi, ts. radonkorjaus. Työpaikkojen radonkorjauksen suunnitteluun pätevät samat säännöt kuin asuntojen radonkorjauksissa. Näistä on kerrottu STUKin asuntojen radon -sivustolla.
  • Jos radonpitoisuus on ensimmäisellä mittauskerralla poikkeuksellisen suuri  tai radonpitoisuutta ei saada työpaikalla toteutetuista toimenpiteistä huolimatta alennettua toimenpidearvon alapuolelle, joutuu toiminnanharjoittaja järjestämään työntekijöilleen säteilyaltistuksen seurannan. Tällöin kaikkien työntekijöiden saama efektiivinen annos kirjataan STUKin ylläpitämään annosrekisteriin.

Työntekijöiden säteilysuojelu

Radonia esiintyy kaikkialla, pieninä pitoisuuksina myös ulkoilmassa. Radonista ei siis koskaan voida päästä täydellisesti eroon. Radonilla ei myöskään ole kynnysarvoa, eli haitatonta pitoisuutta. Keuhkosyöpäriski kasvaa sen mukaan, mitä suuremmassa pitoisuudessa oleskellaan ja mitä kauemmin altistutaan.

Toimenpidearvo on siis sovittu viitearvo, jota suuremmille pitoisuuksille työntekijä ei saa altistua. Tavoiteltavaa kuitenkin on, että työpaikoilla pyritään aina niin pieneen ilman radonpitoisuuteen kuin käytännön toimin on mahdollista. Turhia radonkorjauksia ei ole, vaan kaikki radonpitoisuuden pienentäminen vähentää radonista aiheutuvaa syöpäriskiä.

Jaa tämä sivu

GTK:n Maankamara-ohjelma GTK:n Maankamara-ohjelma

HINNASTO HINNASTO

Haluatko lisätietoa radonista työpaikoilla? Haluatko lisätietoa radonista työpaikoilla?

Ota yhteyttä

Yhteyshenkilö

Yhteyshenkilö

  • Katja Kojo / Tarkastaja