Radon tavanomaisilla työpaikoilla

Radonvalvonnan päätavoitteena on, ettei yksikään työntekijä Suomessa altistu liikaa keuhkosyöpää aiheuttavalle radioaktiiviselle radonkaasulle. Valvonnalla vaikutetaan siihen, että työpaikoilla mahdollisesti tarvittavat toimenpiteet mitoitetaan oikein ja toteutetaan riittävän nopeasti.

Työpaikkojen radonpitoisuudelle on asetettu toimenpidearvot säteilyasetuksen 27 §:ssä. Työpaikoilla radonpitoisuus ei saa säännöllisessä työssä ylittää arvoa 400 becquereliä kuutiometrissä (Bq/m³). Tätä toimenpidearvoa sovelletaan esimerkiksi kouluihin ja muihin oleskelutiloihin. Työpaikkojen radonia koskevat tarkemmat ohjeet ja vaatimukset on esitetty ohjeessa ST 12.1.

Säteilylain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten noudattamista valvoo Säteilyturvakeskus (STUK) (Säteilylaki 6 §).

Työpaikat, joissa radonpitoisuus pitää selvittää

Jokainen työnantaja on velvollinen selvittämään työtilojen radonpitoisuuden, jos on syytä epäillä, että toimenpidearvo voi ylittyä. Työpaikan radonpitoisuus tulee mitata ainakin:

  1. Kaikissa osittain tai kokonaan maan alla sijaitsevissa työtiloissa.
  2. Kunnissa, joissa mitatuista radonpitoisuuden vuosikeskiarvoista vähintään 10 prosenttia ylittää arvon 400 Bq/m³. STUK ylläpitää luetteloa näistä kunnista.
  3. Työpaikoilla, jotka sijaitsevat harjuilla tai muilla hyvin ilmaa läpäisevillä sora- tai hiekkamuodostumilla koko maassa.
  4. Vesilaitoksilla, jotka käsittelevät pohjavettä.

Tilat, joissa työskennellään vähintään 20 tuntia vuodessa (= noin 6 minuuttia päivässä), tulee mitata. Radonmittaus ei yleensä ole tarpeen rakennuksen toisessa tai ylemmissä kerroksissa sijaitsevilla työpaikoilla. Näissä tiloissa radonpitoisuudet ovat yleensä pieniä.

Radonpitoisuuden mittaaminen

Työpaikan ilman radonpitoisuus määritetään ensisijaisesti käyttämällä radonmittauspurkkia (integroiva mittaus), jota pidetään työtiloissa vähintään kaksi kuukautta marras-huhtikuun välisenä aikana. Radonmittauspurkki kertoo pitkän ajan pitoisuuden keskiarvon. Tämän jälkeen voidaan tarvittaessa selvittää radonpitoisuuden ajallisia vaihteluita jatkuvatoimisella radonmittauksella.

Työpaikkojen radonvalvonnassa keskeistä on se, että radonpitoisuuden määrittämiseen käytetään luotettavaa mittausmenetelmää. Radonmittauksen voi tilata yritykseltä, joka käyttää Säteilyturvakeskuksen hyväksymää mittausmenetelmää tai STUKin radonmittauspalvelusta.

Radonmittauksella pyritään selvittämään työntekijöiden altistumista radonille, joten mittauspisteet ja tarvittavien purkkien määrä valitaan sen mukaisesti:

  • Työpaikan radonmittaus tehdään rakennuksen ensimmäisessä (maasta lukien) kerroksessa sekä kellarikerroksessa niissä tiloissa, joissa työskennellään tai jossa sosiaalitilat sijaitsevat. Jos työpaikka tulee mitata sillä perusteella, että työpaikalla on osittain tai kokonaan maanalaisia tiloja, vähintään nämä maanalaiset tilat mitataan.
  • Toimistoissa riittää yksi mittaus noin 200 neliömetriä kohti, teollisuushalleissa  1-2 mittausta/halli.
  • Jos työpaikka sijaitsee tilassa, joka vastaa tiloiltaan asuntoa, mitataan asuntojen radonmittausohjeen mukaisesti eli kahdella mittauspurkilla.
  • Jokaisessa erillisessä rakennuksessa on tehtävä vähintään yksi mittaus. Jos yhdessä rakennuksessa on useita ilmanvaihtojärjestelmiä, tulee kunkin erillisen ilmanvaihtokoneen alaiset tilat mitata.
  • Jokainen työpaikka mitataan vähintään kahdella purkilla, ellei työtilojen kokonaisala ole hyvin pieni (alle 100 m2).

Radonmittaus on syytä uusia, jos tilojen ilmanvaihtoa on remontin yhteydessä oleellisesti muutettu. Mittauksen uusiminen on tarpeen myös silloin, kun lattiarakenteita on jouduttu avaamaan, esimerkiksi vesivahingon yhteydessä. Mittaus suositellaan uusittavaksi myös silloin, kun edellisestä mittauksesta on yli kymmenen vuotta ja edellisen mittauksen tulos oli yli 300 Bq/m³.

Toimenpiteet mittauksen jälkeen

Jos työpaikan radonmittaus on tehty STUKin radonmittauspalvelun purkeilla, radonmittauspalvelu lähettää tilaajalle tulosselosteen.Radonmittauspalvelu toimittaa mittaustulokset STUKin työpaikkojen radonvalvontaan, joka lähettää työnantajalle tarvittaessa päätöksen, jossa annetaan mahdolliset toimenpidemääräykset. Toimenpidemääräyksiä annetaan niille työpaikoille, joissa mitattu pitoisuus ylittää toimenpidearvon.

Valvonnan kulku, kun työpaikka tilaa radonmittauksen STUKista

Klikkaa kuva suuremmaksi, niin myös linkit toimivat.

Jos radonmittaus on tilattu yksityiseltä radonmittausyritykseltä, työnantajan tulee ilmoittaa radonmittauksen tulokset viipymättä STUKiin (radonvalvonta(at)stuk.fi). Ilmoitus tehdään lomakkeella M3 ja mittaustulos liitetään ilmoitukseen. Ilmoituksen perusteella STUK antaa tarvittaessa toimenpidemääräyksiä. Kaikki tulokset tallennetaan kansalliseen radontietokantaan.  

Valvonnan kulku, kun työpaikka tilaa radonmittauksen muualta kuin STUKista

Klikkaa kuva suuremmaksi, niin myös linkit toimivat.

Riippumatta siitä missä mittaus on tehty, STUKin ensimmäinen päätös on aina maksuton. Seuraavista saman mittauskohteen päätöksistä peritään STUKin valvontahinnaston mukainen maksu.

Päätöksessä määrätyt toimenpiteet

Mikäli mitattu radonpitoisuus ylittää toimenpidearvon, päätöksessä määrätään lisäselvityksiä tai toimenpiteitä, joilla vähennetään työntekijöiden saamaa radonaltistusta. Ohessa joitain esimerkkejä tapauksista:

  • Kiinteistöissä, joissa on ajastettu ilmanvaihto, voi radonpitoisuus olla työaikana huomattavasti matalampi  kuin muina aikoina. Jos tällaisessa kiinteistössä purkilla mitattu radonpitoisuus ylittää toimenpidearvon, voidaan tehdä vähintään viikon kestoinen, jatkuvatoiminen radonmittaus. Mittauksella saadaan selville, ylittääkö työaikainen radonpitoisuus toimenpidearvon.
  • Työpaikoilla, joissa toimenpidearvo ylittyy, määrätään tehtäväksi toimenpiteitä radonpitoisuuden pienentämiseksi, ts. radonkorjaus. Työpaikkojen radonkorjauksen suunnitteluun pätevät samat säännöt kuin asuntojen radonkorjauksissa. Näistä on kerrottu STUKin asuntojen radon -sivustolla.
  • Jos radonpitoisuus on ensimmäisellä mittauskerralla poikkeuksellisen suuri  tai radonpitoisuutta ei saada työpaikalla toteutetuista toimenpiteistä huolimatta alennettua toimenpidearvon alapuolelle, työnantaja järjestää työntekijöilleen säteilyaltistuksen seurannan. Tällöin kaikkien työntekijöiden saama efektiivinen annos kirjataan STUKin ylläpitämään annosrekisteriin.

Työntekijöiden säteilysuojelu

Radonia esiintyy kaikkialla, pieninä pitoisuuksina myös ulkoilmassa. Radonista ei siis koskaan voida päästä täydellisesti eroon. Radonilla ei myöskään ole kynnysarvoa, eli haitatonta pitoisuutta. Keuhkosyöpäriski kasvaa sen mukaan, mitä suuremmassa pitoisuudessa oleskellaan ja mitä kauemmin altistutaan.

Toimenpidearvo on siis sovittu viitearvo, jota suuremmille pitoisuuksille työntekijä ei saa altistua. Tavoiteltavaa kuitenkin on, että työpaikoilla pyritään aina niin pieneen ilman radonpitoisuuteen kuin käytännön toimin on mahdollista. Turhia radonkorjauksia ei ole, vaan kaikki radonpitoisuuden pienentäminen vähentää radonista aiheutuvaa syöpäriskiä.

Jaa tämä sivu

GTK:n Maankamara-ohjelma GTK:n Maankamara-ohjelma

HINNASTO HINNASTO

Haluatko lisätietoa radonista työpaikoilla? Haluatko lisätietoa radonista työpaikoilla?

Ota yhteyttä

Yhteyshenkilö

Yhteyshenkilö

  • Katja Kojo / Ylitarkastaja