Kauneudenhoito ionisoimatonta säteilyä käyttäen

Kauneudenhoidossa hyödynnetään erilaisia säteilytekniikoita, kuten lasereita ja UV-säteilyä. 

Useat kosmeettiset hoidot perustuvat ihon tai kehon säteilyttämiseen. Käytettyjä säteilytekniikoita ovat muun muassa laser, valopulssit (IPL), radiotaajuinen sähkömagneettinen säteily (RF), ultraääni, infrapunasäteily ja ultraviolettisäteily. Näitä tekniikoita käyttäen pyritään esimerkiksi tatuointien tai karvojen poistoon, ihon parantamiseen (nuorentamiseen), rasvan tai selluliitin poistoon, geelilakan kovettamiseen tai ihon puhdistamiseen. Väärin tehtynä hoitoihin liittyy riskejä muun muassa palovammoista ja arpeutumisesta.

Muualla kuin terveydenhuollon toimintayksiköissä tapahtuvaa ionisoimattoman säteilyn käyttöä valvoo Suomessa Säteilyturvakeskus. Terveydenhuollon toimintayksiköissä tapahtuvaa toimintaa valvoo Suomessa Valvira.

Kauneudenhoitopalveluissa, joissa käytetään ionisoimatonta säteilyä, ei saa ylittää asetuksen 294/2002 mukaisia altistuksen enimmäisrajoja. Asetus määrittelee rajat laser- ja radiotaajuiselle (RF) säteilylle. Hoidoissa käytetyt laserit eivät saa kuulua eurooppalaisessa laserturvallisuustandardissa määriteltyyn turvallisuusluokkaan 4. Radiotaajuisen säteilyn ominaisabsorptionopeus (paikallinen SAR) ei saa ylittää kuuden minuutin keskiarvona asetuksen määrittelemiä rajoja 2 W/kg (pää ja vartalo) tai 4 W/kg (raajat).

Kuluttajaturvallisuuslain (920/2011) 5 § mukaan toiminnanharjoittajan on olosuhteiden vaatiman huolellisuuden ja ammattitaidon edellyttämällä tavalla varmistauduttava siitä, että kulutustavarasta tai kuluttajapalvelusta ei aiheudu vaaraa kenenkään terveydelle tai omaisuudelle. Säteilylain 2 § mukaan säteilyn käytössä ja muussa säteilyaltistusta aiheuttavassa toiminnassa yksilön säteilyaltistus ei saa ylittää asetuksella vahvistettavia enimmäisarvoja (yksilönsuojaperiaate).

Ionisoimattoman säteilyn valvonta perustuu pääsääntöisesti säteilylakiin (592/1991) sekä sosiaali- ja terveysministeriön asetukseen (294/2002) ionisoimattoman säteilyn väestölle aiheuttaman altistumisen rajoittamisesta. Asetuksen mukaisia enimmäisarvoja ja suosituksia ei sovelleta altistumiseen, jossa ionisoimaton säteily kohdistetaan ihmiseen tarkoituksellisesti lääkärin määräämässä tutkimus- tai hoitotoimenpiteessä tai lääkärin valvomassa asianmukaisesti hyväksytyssä tieteellisessä tutkimuksessa. Luvat yksityisen terveydenhuollon toimintayksiköille myöntää paikallinen aluehallintavirasto.

Säteilylaki uudistuu

Säteilylakia uudistetaan parhaillaan. Uusi säteilylaki tulee voimaan vuonna 2018. Ionisoimattoman säteilyn osalta uudistuksen yhtenä tavoitteena on ajanmukaistaa ja yhtenäistää lainsäädäntöä eri säteilytyyppien osalta. Tarkempaa tietoa tulevista muutoksista saadaan hankkeen edetessä. Säteilyturvakeskus tiedottaa muutoksista hankkeen kuluessa.

Jaa tämä sivu