|
|
Laskeuma
Laskeumalla tarkoitetaan tässä maahan tai veteen ilmasta laskeutuneita radioaktiivisia aineita. Laskeuma voi tulla joko sateen mukana (märkä laskeuma) tai kuivana laskeumana. Laskeumanäytteitä kerätään jatkuvasti, ja ne analysoidaan tavallisesti kerran kuukaudessa. Jos ilmanäytteiden tai ulkoisen säteilyn mittausten perusteella saadaan viitteitä tuoreesta laskeumasta, laskeumanäytteiden keräysjaksoa lyhennetään. Näin saadaan nopeasti tietoa laskeuman koostumuksesta ja radioaktiivisten aineiden määristä eri paikkakunnilla. Tulokset antavat myös pohjan tutkimuksille, joilla selvitetään radioaktiivisten aineiden kulkeutumista maa- ja vesiympäristössä. Laskeuman keräys on jatkuvaaLaskeumanäytteitä kerätään ulos asetetulla, tätä tarkoitusta varten suunnitellulla laitteella. Tätä nykyä näytteitä kerätään jatkuvasti yhdeksällä paikkakunnalla eri puolilla Suomea. Lisäksi ydinvoimalaitosten ympäristössä on laskeumankeräysasemia. Keräyspinta-ala on 0,05 tai 0,07 neliömetriä, eikä märkää ja kuivaa laskeumaa eroteta toisistaan. Helsingissä on lisäksi keräysalaltaan isompi laite, ja se kerää märän ja kuivan laskeuman erikseen. Ydinvoimalaitosten ympäristöissä käytetään myös laitteita, joiden pinta-ala on suuri. Laskeumanäytteitä keräävät STUKille muutamat puolustusvoimien ja Ilmatieteen laitoksen havaintoasemat ja kaksi rajavartiolaitoksen asemaa. Omien toimipisteidensä paikkakunnilla Helsingissä ja Rovaniemellä STUK huolehtii näytteenkeruusta itse. Näytteiden analysointiYleensä laskeumanäytteiden tilavuutta pienennetään haihduttamalla näyte ennen analysointia. Näin pystytään havaitsemaan pienetkin radioaktiivisten aineiden pitoisuudet. Haihdutusjäännös laitetaan pieneen purkkiin, ja siitä määritetään gammasäteilyä lähettävät radioaktiiviset aineet gammaspektrometrisesti. Näytteestä voidaan lisäksi määrittää radiokemiallisen erottamisen vaativia beeta- tai alfasäteilijöitä, kuten esimerkiksi strontium-90 ja plutonium. Myös sadeveden tritium-pitoisuuksia mitataan. Tulokset julkaistaan säännöllisestiSTUK julkaisee laskeuman radioaktiivisuusvalvonnan tulokset säännöllisesti. Tällä hetkellä laskeuman radioaktiivisuuspitoisuudet ovat erittäin pienet.
Cesium-137 ja strontium-90-laskeumat Helsingin seudulla 1960-2011. Huiput 1960-1980 -luvuilla johtuvat ilmakehään tehdyistä ydinkokeista ja vuonna 1986 Tshernobylin onnettomuuden aiheuttamasta laskeumasta.
Cesium-137 ja strontium-90-laskeumat Rovaniemellä 1972 - 2011.
Säteilyturvakeskus valvoo radioaktiivisten aineiden laskeumaa yhdeksällä paikkakunnalla erityisesti tätä tarkoitusta varten valmistetuilla laskeuman kerääjillä. Taulukossa on cesium-137 ja strontium-90 laskeumien neljännesvuosi- ja vuosisummat eri paikkakunnilla. Strontium-90 osalta on 1.7.2012 lähtien siirrytty yhdistämään näytteet paikkakuntakohtaisesti puolivuosittain (*1.7.-31.12.2012 näytteet yhdistetty). Tulokset ovat becquereliä neliömetrissä (Bq/m2). Laskeumanäytteiden jodi-131:n, cesium-134:n ja cesium-137:n aktiivisuuspitoisuudet Helsingissä Fukushiman ydinvoimalaitosonnettomuuden jälkeenLaskeumanäytteiden keräysjakso on yksi kuukausi. Fukushiman ydinvoimalaitoksen onnettomuuden jälkeen laskeumanäytteiden keräysjaksoa lyhennettiin Helsingissä. Helsingin valvonta-asemalla sijaitseva keräysastia kerää erikseen märän ja kuivan laskeuman. Laskeuman radioaktiivisuuspitoisuudet ovat Suomessa tällä hetkellä erittäin pienet. Maaliskuun aikana kerätyissä kuiva- ja märkälaskeumanäytteissä havaittiin pieniä määriä sekä jodi-131:ä että cesium-137:ää. Tšernobylin onnettomuuden (1986) jälkeen korkein laskeumanäytteestä mitattu cesium-137:n pitoisuus oli 32000 becquereliä neliömetrissä ja matalin 140 becquereliä neliömetrissä. Korkein jodi-131:n pitoisuus oli 36000 becquereliä neliömetrissä. Taulukoissa on esitetty Fukushiman onnettomuuden jälkeen Helsingissä mitatut märkä- ja kuivalaskeumanäytteiden jodi-131:n, cesium-134:n ja cesium-137:n aktiivisuuspitoisuudet. Yksikkönä on becquereliä neliömetrissä. Taulukkoa päivitettiin noin viikon välein niin kauan kuin jodi-131 ja Cs-134 oli havaittavissa. Märkälaskeuma
Kuivalaskeuma
Päivitetty
8.5.2013
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||