Säteilyn aiheuttamat terveyshaitat johtuvat solun perimän eli DNA-molekyylin vauriosta. Läheskään kaikki DNA-vauriot eivät kuitenkaan johda terveyshaittaan. Säteily voi jättää solun perimään pysyvän muutoksen, mutaation. Kun mutaatioita on kertynyt useita, voi seurauksena olla syöpäkasvain. Matka lopulliseen haittaan on pitkä ja mutkikas ja siihen vaikuttavat muutkin tekijät kuin säteily. Leukemia saattaa ilmetä jo kaksi vuotta altistumisen jälkeen. Muiden syöpälajien ilmaantumiseen kuluu aikaa yli 10 vuotta.
Syöpäriskiä koskevat arviot perustuvat ensisijaisesti kolmea säteilylle altistunutta ryhmää koskeviin seurantatutkimuksiin. Nämä ryhmät ovat Hiroshiman ja Nagasakin atomipommien eloonjääneet uhrit, lääketieteellisen säteilyn käytön yhteydessä altistuneet ja ammatissaan säteilylle altistuneet. Pienten säteilyannosten aiheuttamaa syöpäriskiä ei käytännössä voi havaita väestössä, koska syöpä on niin tavallinen tauti. Suomessa sairastuu syöpään vuosittain noin 20 000 ihmistä. Pieni lisäys hukkuu tilastollisesti luonnolliseen vaihteluun. Esimerkiksi Tshernobylin laskeuma, jonka kokonaisannos suomalaiselle on keskimäärin 2 mSv, saattaa arvion mukaan aiheuttaa noin 500 syöpäkuolemaa Suomessa 80 vuoden aikana. Samana aikana miljoona ihmistä kuolee kuitenkin syöpään muista syistä, joten arvio Tshernobylin onnettomuuden vaikutuksista jää pelkästään laskennalliseksi. Jos ihminen altistuu säteilylle esimerkiksi työssään ja myöhemmin sairastuu syöpään, on erittäin epätodennäköistä, että syöpään olisi syynä juuri työssä saatu säteilyaltistus. Aniharvat ihmiset saavat tänä päivänä työssään niin paljon säteilyä, että kokonaismäärä ylittää elämän aikana saadun luonnonsäteilyannoksen. Auringon ja solariumlaitteiden ultraviolettisäteily aiheuttaa puolestaan ihosyöpää. Päivitetty 8.6.2009 |
|
