Tshernobylissä, nykyisen Ukrainan alueella, tapahtui ydinvoimalaonnettomuus huhtikuun lopussa vuonna 1986. Radioaktiivisia aineita levisi usean päivän ajan monen valtakunnan alueelle. Tshernobyl-laskeuma lisää vielä nykyäänkin suomalaisten säteilyannosta, mutta määrä on vain sadasosa vuosittaisesta 4 millisievertin annoksestamme. Tshernobylin onnettomuuden kokonaisvaikutus SuomessaTshernobylin onnettomuus aiheuttaa suomalaisille 50 vuoden aikana kaikkiaan noin 2 millisievertin suuruisen säteilyannoksen. Saman määrän me saamme joka vuosi radonista. Puolet Tshernobylin kokonaisannoksesta tuli kymmenen ensimmäisen vuoden aikana. Oheisessa kuvassa on havainnollistettu tilannetta laskemalla eri säteilylähteistä 50 vuoden aikana saatu säteilyannos. Se on keskimäärin 184 millisievertiä suomalaista kohti.  Suomalaisten kokonaissäteilyannokset vuosina 1986-2036. Radioaktiivinen laskeuma tuli sateen mukana maahanOnnettomuuden yhteydessä suuria määriä radioaktiivisia aineita kohosi räjähdyksen ja tulipalon voimasta yli 1000 metrin korkeudelle. Tällä korkeudella tuulet puhalsivat aluksi Suomeen, Ruotsiin ja Norjaan päin. Myöhemmin ilmavirtausten suunnan muuttuessa tuulet kuljettivat radioaktiivisia aineita myös muualle, etupäässä Keski-Eurooppaan. Suurimmillaan radioaktiivisten aineiden pitoisuudet olivat Suomessa 28.4. illalla. Ilmasta mitattiin yli 30 radioaktiivista ainetta. Parin kolmen päivän päästä ilma oli lähes täysin puhdistunut. Seuraavan kerran Tshernobylistä tuli radioaktiivisia aineita Suomeen noin parin viikon kuluttua onnettomuudesta. Määrät olivat kuitenkin pienempiä kuin ensimmäisessä pilvessä. Osa radioaktiivisista aineista laskeutui painovoiman vaikutuksesta maahan, mutta huomattavasti suurempi osa huuhtoutui pilvestä sateen mukana alas. Sateiden määrä ja voimakkuus vaihtelivat eri puolilla Suomea runsaasti. Tästä syystä myös maaperään tulleiden radioaktiivisten aineiden määrä vaihteli tuntuvasti. Laskeuman mukana tuli paljon melko lyhytikäisiä radioaktiivisia aineita, jotka hävisivät luonnosta jo muutamien päivien tai kuukausien kuluessa. Pitkällä aikavälillä säteilyannosten kannalta tärkeimmät aineet ovat cesiumin radioaktiiviset isotoopit eli cesium-137 ja cesium-134. Edellisen puoliintumisaika on 30 vuotta ja jälkimmäisen noin 2 vuotta.
 Cesium-137 laskeuma Kuntalista: cesium-laskeuma Maaperän cesium aiheuttaa ulkoista säteilyannostaUlkoinen säteilyannos aiheutuu laskeumasta eli maahan laskeutuneista radioaktiivisista aineista. Aluksi Tshernobylin laskeumasta johtuva suurin mitattu annosnopeus oli 5 mikrosievertiä tunnissa. Se on 30-50 kertaa suurempi kuin normaali luonnon taustasäteilynopeus. Suojaustoimet ovat tarpeen, jos säteilytaso ylittää 100 mikrosievertiä tunnissa. Lyhytikäiset radioaktiiviset aineet hajosivat nopeasti pois. Toukokuun lopussa annosnopeus oli enää alle kymmenesosa heti laskeuman jälkeen mitatusta arvosta. Vuonna 1986 Tshernobylin onnettomuus aiheutti jokaiselle suomalaiselle keskimäärin 0,15 millisievertin ulkoisen säteilyannoksen. Vuoteen 1996 mennessä annos oli laskenut arvoon 0,02 mSv vuodessa. Tällä hetkellä suurin osa ulkoisesta säteilyannoksesta aiheutuu cesium-137:stä.  Suomalaisten saamat keskimääräiset ulkoiset ja sisäiset annokset Tshernobylin onnettomuuden jälkeen. Sisäinen säteilyannos aiheutuu pääasiassa luonnontuotteiden cesiumistaRavinnon mukana kehoon joutuneet radioaktiiviset aineet aiheuttavat lähes kaiken sisäisen säteilyannoksen. Maito, liha ja muut maataloustuotteet olivat ensimmäisenä vuonna onnettomuuden jälkeen suurin cesiumin lähde. Mutta jo vuodesta 1988 lähtien eniten cesiumia on saatu sisävesikaloista, riistasta, metsäsienistä ja metsämarjoista. Maataloustuotteiden cesiumpitoisuudet laskivat nopeasti, mutta luonnontuotteiden pitoisuudet ovat laskeneet hitaasti. STUK seuraa elintarvikkeiden radioaktiivisuutta. Suurimmillaan ihmisten cesium-määrät olivat kesällä 1987, jolloin suomalaisissa oli keskimäärin 2000 becquerelia (Bq) cesium-137:ää. Suurimman laskeuman alueella cesium-määrät oli keskimäärin 4000 Bq. Runsaasti luonnontuotteita syövillä annokset olivat muihin verrattuna 5-10 -kertaisia. Cesiumia on suomalaisissa tällä hetkellä noin 200 Bq. Vertailun vuoksi todettakoon, että meissä kaikissa on luonnosta peräisin olevaa kalium-40:tä muutama tuhat becquerelia. Suomalaiset saivat vuonna 1987 ruuan mukana radioaktiivisesta cesiumista keskimäärin 0,13 millisievertin suuruisen säteilyannoksen. Vuoteen 1996 mennessä sisäinen säteilyannos oli laskenut noin viidesosaan eli 0,02 millisievertiin vuodessa. Nykyisin annos aiheutuu lähes kokonaan cesium-137:stä. Päivitetty 8.7.2010 |