Luonnon radioaktiivisuus kehossaMonia luonnossa esiintyviä radioaktiivisia aineita joutuu kehoomme ruuan, juoman ja hengityksen mukana. Me siis säteilemme. Näistä radioaktiivisista aineista aiheutuu meille noin 0,31 millisievertin (mSv) sisäinen säteilyannos vuodessa. Pääasiallisin säteilylähde meissä on kalium-40, jonka osuus annoksesta on noin 0,17 mSv. Luonnon kaliumista vakio-osa on radioaktiivista kalium-40-isotooppia. Elimistö säätelee kaliumin pitoisuutta kehossa automaattisesti, joten kaliumin aiheuttamaa säteilyaltistusta ei voida vähentää. Ravinnon ja hengitysilman mukana kehoomme kulkeutuu myös uraanin ja toriumin hajoamissarjojen tuotteita. Näistä aiheutuu keskimäärin 0,14 mSv:n suuruinen annos vuodessa. Eniten altistusta aiheuttavat uraanin hajoamistuotteet lyijy-210 ja polonium-210, joita esiintyy etenkin kaloissa ja äyriäisissä. Suomalaiset saavat juomavedessä esiintyvistä uraanisarjan aineista keskimäärin 0,03 mSv:n vuotuisen sisäisen säteilyannoksen. Porakaivovesien käyttäjillä annokset ovat tavallista suurempia, keskimäärin noin 0,4 mSv. Enimmillään veden radonista ja muista vedessä olevista radioaktiivisista aineista on aiheutunut jopa 100 millisievertin sisäinen säteilyannos vuodessa. Näin suuret pitoisuudet ovat kuitenkin erittäin harvinaisia. Muita luonnon radioaktiivisia aineita joutuu kehoomme hyvin vähän. Avaruussäteilyn kautta syntyvistä radioaktiivisista aineista tärkein on hiili-14. Se sitoutuu kaikkeen elolliseen ja joutuu sitä kautta elimistöömme. Hiili-14 aiheuttaa 0,012 mSv:n säteilyannoksen vuodessa eli vain vähäisen osan sisäisestä annoksestamme. Päivitetty 27.5.2009
|
|