Säteily tänään: Leppävirta 0.104 µSv/h Muut paikkakunnat
Olet tässä: Etusivu > Säteilytietoa > Säteily ympäristössä > Radon > Radon uudisrakentamisessa > Perustustapa

Perustustavan vaikutus radonpitoisuuteen

Radonpitoisuuteen voidaan vaikuttaa perustustavan valinnalla. Perustusratkaisu vaikuttaa myös kohteessa tarvittavien radonteknisten ratkaisujen määrään. Alueilla, joilla on mitattu erittäin korkeita radonpitoisuuksia, perustusratkaisun valinnalla on suuri merkitys radontorjunnan onnistumiseen. Ratkaisevaa on, kuinka hyvin perustusratkaisulla estetään maaperän radonpitoisen ilman pääsy rakennuksen sisätiloihin. Radonturvallisia perustapoja ovat:

  • Tuulettuva alapohja (ryömintätilainen perustus).
  • Yhtenäinen saumaton laattaperustus
  • Maanvarainen laatta, jossa laatta valetaan erillisenä perusmuurin sisään - jos laatan ja sokkelin liitoksen tiiveydestä huolehditaan.

Taloissa, joissa on tuulettuva alapohja ja yhtenäinen maanvarainen laatta, on huomattavasti vähemmän radonpitoisuuden enimmäisarvon ylityksiä kuin taloissa, joissa on perusmuurin sisään erikseen valettu maanvarainen laatta.

Radonkorjauksia ja radonturvallisia perustuksia tekeviä yrityksiä

Tuulettuva alapohja

Tuulettuvassa alapohjassa maaperästä tuleva radonpitoinen ilma laimenee, mikäli tuuletustilassa on ilmanvaihtoa. Ilmanvaihdon riittävyys saavutetaan noudattamalla tuuletusaukkojen koosta annettuja määräyksiä. Tuulettuvan alapohjan radontekniseen toimintaan vaikuttaa tuuletuksen riittävyys ja alapohjan tiiveys. Rakenteessa on kiinnitettävä erityistä huomioita alapohjarakenteen ja sen liitosten sekä läpivientikohtien tiiveyteen. Parhaimmillaan puurakenteisissa tuulettuvan alapohjan taloissa radonpitoisuus jää hyvin pieneksi, alle 20 Bq/m3.

Uusissakin tuulettuvalla alapohjalla varustetuissa taloissa on mitattu enimmäisarvon 200 Bq/m3 ylityksiä. Syynä on ollut muun muassa seuraavia puutteita:

  • putkistojen läpivientejä ei ole tiivistetty
  • matala ryömintätila tuulettuu huonosti ja hengittää kauttaaltaan lattiarakenteiden läpi

Yhtenäinen laattaperustus

Yhtenäisen saumattoman laatan etuna on se, että siihen ei synny rakoa perusmuurin ja laatan liitokseen. Tätä kutsutaan myös reunavahvistetuksi laattaperustukseksi. Se on sellaisenaan tiivis ratkaisu eikä siinä tarvita laatan ja sokkelin liitoksen erityisiä tiivistyksiä. Korkealaatuinen lattialaatta ei päästä merkittävästi radonia lävitseen, jos siinä ei ole liitoskohtien rakoja tai halkeamia. Reunavahvistetussa laatassa ainoa radonin lähde voi siten olla itse laatan betoniaines, jonka vaikutus on normaalisti vain noin 20 Bq/m3.

Läpivientien tiivistäminen on tärkeätä myös tässä ratkaisussa. Laadukkaasti toteutettuun reunajäykistettyyn laattaan ei synny halkeamia, jotka saattavat lisätä ilmavuotoja maaperästä.

Yhtenäiselle laattaperustukselle rakennettavat maanvastaiset seinät saattavat kasvattaa radonvuotoja. Näiden torjunnassa on noudatettava RT-ohjekortin suosituksia.

Perusmuuri ja maanvarainen alapohja

Maanvarainen laatta, joka valetaan erikseen perusmuurin sisäpuolelle, on tullut viime vuosikymmeninä kaikkein käytetyimmäksi perustustavaksi pientaloissa. Tällaisen alapohjan liitosten kautta tapahtuva radonpitoisen ilman virtaus on merkittävin asuntojen radonlähde. RT-ohjekortissa keskitytäänkin suurelta osin juuri tämän perustustavan radonturvalliseen toteutukseen. Ohje sisältää kaksi keskeistä toimenpidettä:

  • Maanvaraisen laatan ja sokkelin liitosalue tiivistetään asentamalla yhtenäinen kaista kumibitumikermiä sokkelin päälle ja laatan reuna-alueen alle.
  • Lisäksi laatan alle asennetaan salaojaputkisto. Jos radonpitoisuus ylittää valmiin asunnon tarkistusmittauksessa enimmäisarvon, aktivoidaan putkisto kytkemällä siihen imuri.
Päivitetty 24.1.2011