RadonkorjauksetEnnen radonkorjauksia kannattaa tehdä kaksi kuukautta kestävä radonpitoisuuden mittaus talviaikana. Jos huoneilman radonpitoisuus ylittää 400 Bq/m3, Säteilyturvakeskus suosittelee toimenpiteitä radonpitoisuuden pienentämiseksi. Jos radonpitoisuus on 200 - 400 Bq/m3 STUK suosittelee tarkoituksenmukaisia, helposti tehtäviä korjauksia, joilla radonpitoisuutta voidaan alentaa. Radonkorjausmenetelmän valinta Myös korjauksen lopullinen onnistuminen kannattaa varmistaa talvella tehdyllä kahden kuukauden mittauksella. Korjausmenetelmän valintaan vaikuttavat mitattu radonpitoisuus, rakennuksen alla oleva maaperä, täytemaa, talon rakenteet ja ilmanvaihto. Keskimääräiseksi kustannukseksi suomalaisissa pientaloissa on arvioitu 1500 euroa asuntoa kohti. Korjausopas: Asuntojen radonkorjaaminen. STUK-A229 (pdf). Radonkorjauksia ja radonturvallisia perustuksia tekeviä yrityksiä Korjauksen menetelmätTehokkaimmilla radonkorjausmenetelmillä pyritään vähentämää maaperän radonpitoisen ilman virtausta sisätiloihin. Tämä voidaan toteuttaa joko radonimurilla tai radonkaivolla. Vuotoreittien tiivistäminen voi olla myös mahdollista. Ilmanvaihtoteknisillä toimenpiteillä on mahdollista myös alentaa radonpitoisuutta. Kerrostalojen radonkorjauksissa käytetään samoja menetelmiä kuin pientaloissakin.
Eri korjausmenetelmillä saavutettu radonpitoisuuden keskimääräinen alenema. Hyvin suunnitelluilla ja tehdyillä korjauksilla on päästy parempiin tuloksiin kuin taulukko osoittaa. KorjausavustusAsuntojen radonkorjauksiin on mahdollista saada valtion korjausavustusta. Pelkän radonkorjauksen kustannukset ylittävät harvoin kustannusten vähimmäismäärää. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) päättää avustuksen myöntämisestä. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen ohje terveyshaitta-avustuksen hakemiseen vuonna 2011 (pdf) Radonkorjauksiin liittyvää kirjallisuutta
STUKin julkaisuja voi tilata STUKin vaihteen kautta, puh. (09) 759 881. Päivitetty 11.11.2011
|
|