Radon SuomessaSuomessa sisäilman radonpitoisuudet ovat korkeampia kuin useimmissa muissa maissa. Syyt korkeisiin radonpitoisuuksiin löytyvät geologiasta, rakennustekniikasta ja ilmastosta. Asuntojen keskimääräinen radonpitoisuus on Suomessa 96, Ruotsissa 108, Norjassa 106, Tanskassa 77, Saksassa 50, Ranskassa 66 ja Englannissa 20 Bq/m3.
Taulukossa on tietoa Säteilyturvakeskuksen otantatutkimuksesta vuosilta 2006-2007. Taulukossa esitetään radonpitoisuuden keskiarvot ja ylitysprosentit sekä arviot sellaisten talojen lukumäärästä, joissa radonpitoisuudet ylittävät 200, 400 ja 800 Bq/m3. Uraani ja harjut - radonkriittinen yhdistelmäGraniittisen kallio- ja maaperämme uraanipitoisuus on suurempi kuin koko maailmassa keskimäärin. Suomessa uraanipitoisuudet ovat suurimpia Lahden seudulla, Itä-Uudellamaalla ja Kymen läänissä ja pienimpiä Pohjois-Karjalassa, Kainuussa ja Pohjois-Lapissa. Hyvin ilmaa läpäisevät sora- ja hiekkaharjut ovat radonpitoisen ilman ehtymätön lähde. Harjuille perustetuissa taloissa radonpitoisuudet ovatkin selvästi suurempia kuin lähiympäristön muille maalajeille perustetuissa taloissa. Radonin kannalta pahimpia alueita ovat kohomuotoiset ja jyrkkärinteiset soraharjut kuten Pispalanharju Tampereella ja eräät Salpausselän alueet Lahden seudulla. Suurimmat radonpitoisuudet Etelä-Suomen harjuillaEnimmäisarvon 400 Bq/m3 ylittäviä asuntoja ja työpaikkoja voi olla kaikkialla Suomessa, mutta suurin todennäköisyys niiden löytymiselle on Etelä-Suomen läänissä ja Pirkanmaan alueella. Tällä yhtenäisellä alueella sijaitsee lähes 80 % kaikista enimmäisarvon ylittävistä asunnoista. Suurin osa näistä radonasunnoista löytyy harjuilta tai Salpausselkä-muodostumilta. Kaikki näillä harjualueilla sijaitsevat pientaloasunnot, kerrostalojen ensimmäisten kerrosten asunnot sekä vastaavat työpaikat kannattaa mitata. Suurimmat todetut radonpitoisuudet ovat asunnoissa olleet yli 30 000 Bq/m3 (koko vuoden keskiarvo). Hetkellisesti asuin- tai työtiloissa on mitattu jopa 100 000 Bq/m3 ylittäviä radonpitoisuuksia. Maaperässä olevien hiekka-, sora- ja savirakeiden välissä on ilmaa. Tämän ilman radonpitoisuus vaihtelee tavallisesti 10 000 - 100 000 Bq/m3. Pahimmilla radonalueilla on mitattu radonpitoisuuksia, jotka ovat jopa yli miljoona becquerelliä kuutiometrissä. Radonalueet selville STUKin radonkartastostaSuomen radonkartat Säteilyturvakeskus on etsinyt korkeita huoneilman radonpitoisuuksia yhdessä kuntien terveysviranomaisten kanssa vuodesta 1986 lähtien. Kunnille on tehty tilannekatsauksia, joista selviää kunnan eri alueiden radontaso. Näitä raportteja ei ole julkaistu, mutta kunnan radonpitoisuuksista voi tiedustella esimerkiksi terveystarkastajalta. Eräät kaupungit ja kunnat ovat julkaisseet omia yhteenvetoraporttejaan radonmittauksista, esimerkiksi Helsinki. Säteilyturvakeskus on julkaissut koko maata, Kymen lääniä ja Itä-Uuttamaata koskevia radonraportteja. RadontalkootRadontalkoita on käynnistetty syksystä 2003 alkaen jo yli 150 kunnassa. Talkoiden päätavoitteena on radonin aiheuttamien keuhkosyöpien määrän vähentäminen. Talkoita suunnitellaan jatkettavaksi vuoteen 2010 saakka. Tarkoitus on tavoittaa suurin osa Suomen kunnista, erityisesti Etelä-Suomen korkean radonpitoisuuden alueella. JulkaisujaSTUKin raportteja voi tilata Säteilyturvakeskuksesta, puh. 09-759 881. Kuntien omia raportteja voi tiedustella kunnista.
Päivitetty 21.2.2012
|
|