Fukushima Dai-ichi, tilanne 16.6.Työt Fukushiman vaurioituneiden reaktoreiden hallintaan saamiseksi ovat jatkuneet. Reaktorien jäähdytykseen käytetty vesi päätyy edelleen reaktori- ja turpiinirakennusten alakerroksiin, josta sitä kerätään talteen tilapäisiin varastosäiliöihin. Veden puhdistamiseksi on rakennettu puhdistusjärjestelmää, jolla veden radioaktiivisuutta saadaan vähennettyä. Säteilytilanne JapanissaUlkoisen säteilyn annosnopeudet sekä ilman aktiivisuuspitoisuudet Fukushima Dai-ichin laitosalueella osoittavat, että laitokselta vuotaa edelleen pieniä määriä radioaktiivisia aineita ilmaan. Elintarvikkeissa Fukushiman läänin alueella löytyy aktiivisuuspitoisuuksia, jotka ylittävät Japanissa käytössä olevat raja-arvot. Fukushiman läänissä on voimassa käyttörajoituksia käsittelemättömälle maidolle, turnipseille, bambuversoille, tietyn tyyppiselle saniaiselle (ostrich fern), aprikoosille, tuulenkalalle (sand lance), vihanneksille (esim. pinaatti, keräkaali), ristikukkaiskasveille (esim. parsakaali, kukkakaali), shiitake-sienelle ja käsittelemättömille teelehdille. Japanilaiset ovat aloittaneet tarkan vientituotteiden säteilytarkkailun, jotta maasta ei kulkeutuisi saastuneita elintarvikkeita ja kulutustuotteita ulkomaille. EU:n jäsenmaissa jatketaan Japanista saapuvien lastien säteilymittauksia. MerivesiKesäkuun puolivälissä kerätyissä näytteissä cesium-137:n pitoisuudet merivedessä lähellä voimalaitosta (330 m) olivat korkeimmillaan 37 ja cesium-134:n 42 becquereliä litrassa. Muissa näytteenottopisteissä (etäisyys rannikolta noin15 km) cesium-137:n pitoisuudet olivat yleensä alle määritysrajan (alle 15 becquereliä litrassa) tai lähellä sitä. Jodia näytteissä ei ole enää havaittu. Kauempana sijaitsevissa mittauspisteissä (noin 30 km rannikolta) mitatut pitoisuudet ovat useimmissa tapauksissa olleet alle havaitsemisrajan. Normaali Tyynenmeren cesium-137:n aktiivisuuspitoisuus on noin 3 millibecquereliä litrassa. Valtamerien vesissä on luonnon radioaktiivisten aineiden kokonaispitoisuus 12,6 becquereliä litrassa. Tästä yli 90 prosenttia on peräisin luonnon kalium-40:stä. Säteilytilanne SuomessaSTUK seuraa ympäristön tilaa Suomessa Fukushima Dai-ichin onnettomuuden takia tehostetusti. Ulkoilmassa havaitut radioaktiivisen cesium-137:n määrät päivittyvät STUKin internetsivuille automaattisesti: http://www.stuk.fi/sateilytietoa/ympariston-sateilyvalvonta/mittaustulokset/fi_FI/mittaustulokset/ Jodi-131:n määrä on alle havaitsemisrajan. Muita Fukushiman onnettomuuden jälkeen havaittuja radioaktiivisia aineita ovat olleet esimerkiksi cesium-134, cesium-136, telluuri-129M ja sen hajoamistuote telluuri-129, ja telluuri-132 ja sen hajoamistuote jodi-132,. Näiden aineiden pitoisuudet ovat olleet pieniä, eikä niillä ole suomalaisten terveyden kannalta mitään merkitystä. Huhtikuun puolivälin jälkeen alkuaineita telluuri-129M ja telluuri-132 ei ole havaittu Suomen pintailmassa. STUK päivittää internetsivulleen ajankohtaisia tietoja Fukushiman laitoksen tilanteesta sekä ympäristön säteilytilanteesta. Sivulta löytyy myös linkkejä STUKin sivuilta löytyvään tietoon Suomen säteilytilanteesta sekä muille internetsivuille, joilla tarjotaan Fukushimaa koskevaa tietoa. Päivitämme sivua noin kaksi kertaa viikossa tai tarvittaessa. Tämän lisäksi STUK julkaisee tiedotteita merkittävistä ajankohtaisista asioista. Fukushiman ydinvoimalaitoksen onnettomuus: Säteilyannokset ja annosnopeudet: Paljonko on paljonSäteilyannos kuvaa säteilyn aiheuttamaa terveyshaittaa. Säteilyn aiheuttamia terveyshaittoja on kahdenlaisia, suoria ja satunnaisia. Kun henkilö saa lyhyessä ajassa, esimerkiksi päivässä, hyvin suuren säteilyannoksen, joka tuhoaa soluja, on kyse suorasta säteilyhaitasta. Se voi ilmetä palovammana tai säteilysairautena. Satunnainen säteilyhaitta voi ilmetä jopa vuosikymmenien kuluttua. Esimerkkinä satunnaisesta säteilyhaitasta on syöpä.
Päivitetty 22.7.2011
|
|
||||||||||||||||||||||||||||||