Säteily tänään: Varkaus 0.099 µSv/h Muut paikkakunnat
Olet tässä: Etusivu > Säteilytietoa > Säteily ympäristössä > Fukushima > Fukushima Dai-ichi, tilanne 15.7.

Fukushima Dai-ichi, tilanne 15.7.

Työt Fukushiman vaurioituneiden reaktoreiden hallintaan saamiseksi jatkuvat. Reaktorien jäähdytykseen käytettyä vettä vuotaa edelleen reaktori- ja turpiinirakennusten alakerroksiin, josta sitä kerätään talteen tilapäisiin varastosäiliöihin.

Maanantaina 27. kesäkuuta käynnistettiin jäähdytysveden kierrätys, jossa reaktoreihin pumpattava vesi kerätään, jäähdytetään, puhdistetaan ja kierrätetään takaisin yksiköiden 1–3 reaktoreihin. Jäähdytyskierto on jouduttu välillä pysäyttämään muun muassa havaittujen vuotojen ja suodatinvikojen takia.  Järjestelmällä on tähän mennessä puhdistettu noin 15 prosenttia alueella olevasta vedestä.

Ykkösyksikön reaktorirakennuksen ympärille alettiin tiistaina 28. kesäkuuta rakentaa kevytrakenteista katosta, jolla pyritään estämään radioaktiivisten aineiden pääsy laitokselta tuulen ja sadeveden mukana ulos. Suunnitteilla on kattaa ykkös-, kolmos- ja nelosyksikön reaktorirakennukset. Kattamiseen käytettäviä rakennuskomponentteja on viime viikolla tuotu laitospaikalle. Katosten odotetaan valmistuvan syyskuun aikana.

Voimayhtiö on tehnyt valmistelevia töitä typen syöttämiseksi kolmosyksikön suojarakennukseen. Typen syöttämisellä estetään mahdollisuus, että suojarakennukseen onnettomuuden aikana kertynyt vety voisi syttyä palamaan. Typen syöttö ykkösyksikön suojarakennukseen aloitettiin huhtikuussa ja kakkosyksikölle kesäkuussa.

Voimayhtiö aloittaa tällä viikolla merivesipumppaamon eteen rakennetun padon vahventamisen. Tarkoituksena on estää aikaisempaa tehokkaammin radioaktiivisten aineiden pääsy laitokselta mereen. Työn ajaksi merivesipumppaamon edessä olevat leviämisesteet joudutaan avaamaan muutamaksi tunniksi.

Säteilytilanne Japanissa

Fukushima Dai-ichin laitosalueella säteilyn aiheuttamat annosnopeudet ovat vakiintuneet tasolle, josta ne eivät enää merkittävästi pienene ilman ympäristössä tehtäviä puhdistustoimenpiteitä. Lähimpänä tuhoutuneita yksiköitä sijaitsevassa valvontapisteessä annosnopeus on noin 330 mikrosievertiä tunnissa (mikroSv/h), muissa mittauspisteissä annosnopeudet ovat välillä 5-120 mikroSv/h. Japanissa normaali luonnonsäteilyn aiheuttama annosnopeus on noin 0,1 mikroSv/h.

Laitosalueen ulkoilmassa mitattujen radioaktiivisten aineiden määrät osoittavat, että laitoksista pääsee edelleen radioaktiivisia aineita ilmaan. Myös merestä mitatut veden aktiivisuuspitoisuudet osoittavat, että mereen valuu edelleen radioaktiivisia aineita, tosin niiden pitoisuudet laitosalueen lähellä ovat pieniä verrattuna aikaisemmin keväällä mitattuihin pitoisuuksiin. Kauempana merellä useimmissa mittauspisteissä pitoisuudet ovat jo alle pikamittauksen havaitsemisrajan.

Japanin viranomaiset ovat asettaneet tätä onnettomuustilanteen hoitoa varten työntekijöille annosrajan, jota suurempaa säteilyannosta työntekijät eivät saa työssä saada. Annosraja on 250 milliSv. Laitosalueella on työskennellyt useita tuhansia työntekijöitä. Tähän mennessä muutaman kymmenen työtekijän saama annos on ylittänyt 100 milliSv. Lisäksi muutaman työntekijän on epäilty saaneen yli 250 milliSv säteilyannoksen suuresta jodi-131 altistuksesta. Heidän saamiaan säteilyannoksia arvioidaan tarkemmilla kilpirauhastutkimuksilla.

Koko Japanissa jatkuu säteilyn annosnopeuden tehostettu valvonta. Annosnopeudet ovat kaikkialla laskeneet hitaasti ja saavuttaneet tasot, joista ne eivät enää merkittävästi pienene ilman ympäristössä tehtäviä puhdistustoimenpiteitä.

Muutamista evakuoidun alueen kaupungeista on voitu noutaa asukkaiden ajoneuvot ja asukkaille on sallittu tilapäinen käynti kodeissaan. Elintarvikkeiden käyttörajoituksia on voitu osittain purkaa, mutta vielä on voimassa rajoituksia joidenkin elintarvikkeiden käytölle.

Säteilytilanne Suomessa

STUK seuraa ympäristön tilaa Suomessa Fukushima Dai-ichin onnettomuuden takia tehostetusti.

Ulkoilmassa havaitut radioaktiivisen cesium-137:n määrät päivittyvät STUKin internetsivuille automaattisesti: http://www.stuk.fi/sateilytietoa/ympariston-sateilyvalvonta/mittaustulokset/fi_FI/mittaustulokset/

Jodi-131:n määrä on alle havaitsemisrajan. Myös muiden Fukushiman onnettomuuden jälkeen havaittujen radioaktiivisten aineiden pitoisuudet ovat olleet hyvin pieniä, eikä niillä ole suomalaisten terveyden kannalta mitään merkitystä.

STUK päivittää internetsivulleen ajankohtaisia tietoja Fukushiman laitoksen tilanteesta sekä ympäristön säteilytilanteesta. Sivulta löytyvät myös linkit Suomen säteilytilannetta kuvaaville STUKin sivuille sekä muille internetsivuille, joilla tarjotaan Fukushimaa koskevaa tietoa. Päivitämme sivua viikoittain tai tarvittaessa. Tämän lisäksi STUK julkaisee tiedotteita merkittävistä ajankohtaisista asioista.

Fukushiman ydinvoimalaitoksen onnettomuus:
http://www.stuk.fi/sateilytietoa/sateily_ymparistossa/fukushima/fi_FI/fukushima/

Säteilyannokset ja annosnopeudet: Paljonko on paljon

Säteilyannos kuvaa säteilyn aiheuttamaa terveyshaittaa. Säteilyn aiheuttamia terveyshaittoja on kahdenlaisia, suoria ja satunnaisia. Kun henkilö saa lyhyessä ajassa, esimerkiksi päivässä, hyvin suuren säteilyannoksen, joka tuhoaa soluja, on kyse suorasta säteilyhaitasta. Se voi ilmetä palovammana tai säteilysairautena. Satunnainen säteilyhaitta voi ilmetä jopa vuosikymmenien kuluttua. Esimerkkinä satunnaisesta säteilyhaitasta on syöpä.

Esimerkkejä säteilyannoksista 
0,01 millisievertiä (mSv):    Hammasröntgenkuvauksesta potilaalle aiheutuva annos   
0,1 mSv   Keuhkojen röntgenkuvauksesta potilaalle aiheutuva annos   
2 mSv   Annos, jonka lentokoneessa työskentelevä saa kosmisesta säteilystä vuodessa   
3,7 mSv   Suomalaiselle säteilystä (sisäilman radon, röntgentutkimukset jne.) aiheutuva keskimääräinen annos vuodessa   
20 mSvTietokonetomografiakuvaus
50 mSvSäteilytyöntekijälle suurin sallittu annos vuoden aikana
6000 mSvAnnos, joka vuorokauden aikana saatuna saattaa johtaa henkilön kuolemaan. Tällaisen annoksen voi saada vain esimerkiksi silloin, kun henkilö on lähellä sitä paikkaa, jossa räjäytetään ydinase.

Esimerkkejä annosnopeuksista
(Annosnopeuksien yhteydessä käytetään yksikköä mikrosievertiä tunnissa (µSv/h). 1000 mikrosievertiä = 1 millisievert.)
0,04-0,30 µSv/hLuonnon taustasäteily Suomessa   
0,4 µSv/h   Annosnopeus, jonka ylittyessä Suomen säteilyvalvontaverkon automaattinen säteilymittari hälyttää   
5 µSv/h   Annosnopeus lennettäessä 12 kilometrin korkeudessa  
(pelastustoimiin osallistuvien työntekijöiden annosrajat)
5 µSv/h  Tshernobylin onnettomuuden aikana suurin mitattu annosnopeus Suomessa   
30 µSv/h   Isotooppihoitoa saaneesta potilaasta metrin etäisyydellä mitattu annosnopeus, jonka alittuessa potilas pääsee kotiin
100 µSv/h   Suojelutoimet (esim. sisälle suojautuminen) ovat tarpeen      
Päivitetty 22.7.2011