Maidon cesium-137 ja strontium-90Meijerit lähettävät maitonäytteet STUKiin joko viikoittain tai kerran kuukaudessa. STUKissa näytteet yhdistetään neljännesvuosittain, jonka jälkeen ne haihdutetaan lämpölamppujen alla ja tuhitetaan. Tuhitetuista näytteistä määritetään cesium-137 (Cs-137) gammaspektrometrisella mittauksella ja strontium-90 (Sr-90) mitataan nestetuikespektrometrilla. Tuloksia julkaistaan niiden valmistuttua, noin kolmen kuukauden välein. Tulokset julkaistaan myös STUKin Ympäristön säteilyvalvonta Suomessa -vuosiraportissa.
Maidon keskimääräinen cesium-137 pitoisuus (Bq/l) Etelä-Suomessa tuotetussa maidossa vuodesta 1960 lähtien. Pitoisuuden lisäykset johtuvat 1950-1960-luvuilla tehdyistä ydinkokeista ja vuonna 1986 tapahtuneesta Tshernobylin ydinvoimalaitosonnettomuudesta. Cesium-137 ja strontium-90 aktiivisuuspitoisuudet (Bq/l) maidossa neljännesvuosikeskiarvoina vuonna 2008.
Cesium-137 ja strontium-90 aktiivisuuspitoisuudet (Bq/l) maidossa neljännesvuosikeskiarvoina vuonna 2011.
Fukushiman onnettomuudessa ympäristöön päässeitä radioaktiivisia aineita on havaittu kaikkialla pohjoisella pallonpuoliskolla, myös Euroopassa. Pitoisuudet ulkoilmassa Suomessa ja muualla Euroopassa ovat kuitenkin olleet niin pieniä, etteivät ne ole edellyttäneet mitään suojelutoimenpiteitä. Suomessa säteilyn aiheuttamat annosnopeudet ovat olleet normaalia luonnon taustasäteilyä. Yo. taulukossa on esitetty Suomessa tuotetun maidon cesium-137 aktiivisuuspitoisuudet neljännesvuosikeskiarvoina. Vuonna 2011 Suomessa tuotetussa maidossa ei ole havaittu Fukushimasta peräisin olevia radioaktiivisia aineita. Päivitetty 7.5.2012
|
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
