|
Uraanin pitoisuudet kallioperässä vaihtelevat huomattavasti. Graniittisissa kivilajeissa esiintyy varsin yleisesti keskimääräistä suurempia pitoisuuksia erityisesti Kaakkois-Suomen rapakivialueilla. Lue lisää |
|
 |
|
Luonnon uraani on myrkyllinen raskasmetalli, joka suurina määrinä aiheuttaa säteilyaltistusta. Suomen maa- ja kallioperässä on uraania monia maita enemmän. Lue lisää |
|
|
|
|
|
Talvivaaran ympäristön vesien uraanipitoisuudet eivät ole olleet tavanomaisesta poikkeavia. Lue lisää |
|
|
|
Kallioperässä olevia luonnon radioaktiivisia aineita liukenee pinta- ja pohjaveteen. Säteilysuojelun kannalta merkittävät talousveden sisältämät luonnon radioaktiiviset aineet kuuluvat uraanisarjaan. Lue lisää |
|
|
|
|
|
|
|
Suomessa ei ole tällä hetkellä uraanikaivoksia. Enon Paukkajanvaarassa louhittiin 1950–1960-lukujen vaihteessa runsaat 30 tonnia uraania. Lue lisää |
|
|
|
|
|
Uraanin etsintä on viime vuosina vilkastunut Suomessa. Esimerkiksi näytteiden otosta, ei ole odotettavissa merkittäviä säteilyvaikutuksia. Koelouhinta ja koerikastus ovat säteilylain tarkoittamaa, STUKin valvonnan alaista säteilytoimintaa.
Lue lisää STUKin esitteestä (pdf) |
|
|
|
|
|
|
|
Uraania!-seminaarin aiheina olivat muun muassa uraanin ympäristö- ja terveysvaikutukset, kaivoslaki sekä uraanin etsintä ja talteenotto. STUK oli yksi seminaarin järjestäjistä. Katso seminaarin esitykset tallenteena |
|
|
|
Köyhdytettyä uraania käytetään suuren painonsa ja lujuutensa vuoksi esim. ammuksissa, sairaaloissa säteilylähteiden suojamateriaalina, lentokoneissa ja laivoissa painoina.
Lue lisää |
|
