Kehossa olevia luonnon radioaktiivisia aineita on esimerkiksi kalium-40. Luonnon kaliumissa on aina vakio-osuus radioaktiivista kalium-40-isotooppia. Aikuisessa ihmisessä kalium-40:tä on yleensä 3000 - 6000 becquerelia (Bq). Kehoon kulkeutuu myös kallioperässämme esiintyvää luonnon uraania ja toriumia sekä näiden hajoamistuotteita. Tunnetuin ja suomalaisten säteilyaltistuksen kannalta tärkein hajoamistuote on uraanin hajoamissarjaan kuuluva radon. Ihmiseen radioaktiiviset aineet kulkeutuvat ruoan, juomaveden ja hengitysilman mukana. Ydinasekoekauden laskeumasta peräisin olevia pitkäikäisiä cesium-137:ää (puoliintumisaika 30 vuotta) ja strontium-90:tä (28 vuotta) on kulkeutunut ihmiseen ravinnon mukana. Tshernobylin onnettomuuden seurauksena ihmiset saavat edelleen cesium-137:ää ravinnosta. Alussa laskeumassa mukana ollut cesium 134 on lyhyen puoliintumisaikansa (2 vuotta) vuoksi lähes kokonaan hävinnyt. Radioaktiivista jodi-131:tä saatiin vähäisiä määriä hengityksen ja maidon mukana heti onnettomuuden jälkeen. Normaalisti toimivien ydinvoimalaitosten ympäristöön päästämien radioaktiivisten aineiden määrät ovat niin pieniä, ettei niillä ole ihmisen kannalta merkitystä.
Säteilyturvakeskus on seurannut suomalaisten altistumista suorien ihmismittausten avulla 1960-luvulta lähtien. Pääkaupunkiseudulta valitun vertailuryhmän mittaukset on tehty Helsinkiin STUKin laboratorioon kiinteästi asennetulla laitteistolla. Pohjois-Lapin poronhoitajien ja paljon luonnontuotteita syövien keskisuomalaisten mittaukset on tehty kuorma-autoon asennetulla laitteistolla. Yllä oleva kuva osoittaa, miten ilmakehässä tehtyjen ydinasekokeiden vaikutus eroaa Tshernobylin onnettomuuden vaikutuksista. Ydinasekokeiden seurauksena pitkällä aikavälillä tullut laskeuma jakaantui Suomessa tasaisesti, mutta silti Helsingin ryhmän ja Inarin poronhoitajaryhmän cesiummäärien ero on suuri. Ero johtuu erilaisesta ravinnosta. Lapin karussa luonnossa erityisesti ravintoketju jäkälä-poro-ihminen on voimakas cesiumin rikastaja. Tshernobylistä tullut laskeuma jakaantui sen sijaan erittäin epätasaisesti. Lappiin sitä tuli vähän kuten väkirikkaalle pääkaupunkiseudullekin. Keski-Suomeen laskeumaa tuli enemmän ja siellä paljon luonnontuotteita syövien ihmisten säteilyaltistus on suurempi kuin muualla maassa. Koko Suomessa Tshernobylin onnettomuudesta aiheutuva säteilyannos on kuitenkin hyvin pieni osa vuotuisesta kokonaisannoksesta. Päivitetty 24.6.2010 |
|
