Säteily tänään: Joutseno 0.124 µSv/h Muut paikkakunnat
Olet tässä: Etusivu > Säteily ympäristössä > Radon > Radon Suomessa

Radon Suomessa

Suomessa sisäilman radonpitoisuudet ovat korkeampia kuin useimmissa muissa  maissa. Syyt korkeisiin radonpitoisuuksiin löytyvät geologiasta, rakennustekniikasta ja ilmastosta.

Asuntojen keskimääräinen radonpitoisuus on Suomessa 96, Ruotsissa 108, Norjassa 106, Tanskassa 77,  Saksassa 50, Ranskassa 66 ja Englannissa 20 Bq/m3.

keskiarvo Bq/m3

>200 Bq/m3 % (asuntoa)

>400 Bq/m3 % (asuntoa)

>800 Bq/m3 % (asuntoa)

Pientalot

121

15,1 (204 000)

3,8 (51 000)

0.8 (11 000)

Kerrostalot

49

1,5 (16 000)

0,8 (8000)

0

Kaikki asunnot

96

10,4 (220 000)

2,7 (59 000)

0,5 (11 000)


Taulukossa on tietoa Säteilyturvakeskuksen otantatutkimuksesta vuosilta 2006-2007. Taulukossa esitetään radonpitoisuuden keskiarvot ja ylitysprosentit sekä arviot  sellaisten talojen lukumäärästä, joissa radonpitoisuudet ylittävät 200, 400 ja 800 Bq/m3.

Uraani ja harjut - radonkriittinen yhdistelmä

Graniittisen kallio- ja maaperämme uraanipitoisuus on suurempi kuin koko maailmassa keskimäärin.  Suomessa uraanipitoisuudet ovat suurimpia Lahden seudulla, Itä-Uudellamaalla ja Kymenlaaksossa ja pienimpiä Pohjois-Karjalassa, Kainuussa ja Pohjois-Lapissa.

Hyvin ilmaa läpäisevät sora- ja  hiekkaharjut ovat radonpitoisen ilman ehtymätön lähde. Harjuille perustetuissa taloissa  radonpitoisuudet ovatkin selvästi suurempia kuin lähiympäristön muille maalajeille perustetuissa taloissa. Radonin kannalta pahimpia alueita ovat kohomuotoiset ja jyrkkärinteiset soraharjut kuten Pispalanharju Tampereella ja eräät Salpausselän alueet Lahden seudulla.

Suurimmat radonpitoisuudet Etelä-Suomen harjuilla

Enimmäisarvon 400 Bq/m3 ylittäviä asuntoja ja työpaikkoja voi olla kaikkialla Suomessa, mutta suurin todennäköisyys niiden löytymiselle on Etelä-Suomessa ja Pirkanmaan alueella. Tällä yhtenäisellä alueella sijaitsee lähes 80 % kaikista enimmäisarvon ylittävistä asunnoista. Suurin osa näistä radonasunnoista löytyy harjuilta tai Salpausselkä-muodostumilta.

Kaikki näillä harjualueilla sijaitsevat  pientaloasunnot, kerrostalojen ensimmäisten kerrosten asunnot sekä vastaavat työpaikat kannattaa mitata. Suurimmat todetut radonpitoisuudet ovat asunnoissa olleet yli 30 000 Bq/m3 (koko vuoden  keskiarvo). Hetkellisesti asuin- tai työtiloissa on mitattu jopa 100 000 Bq/m3 ylittäviä  radonpitoisuuksia.

Maaperässä olevien hiekka-, sora- ja savirakeiden välissä on ilmaa. Tämän ilman radonpitoisuus vaihtelee tavallisesti 10 000 - 100 000 Bq/m3. Pahimmilla radonalueilla on mitattu radonpitoisuuksia,  jotka ovat jopa yli miljoona becquerelliä kuutiometrissä.

Radonalueet selville STUKin radonkartastosta

Suomen radonkartat  
Pientaloasuntojen radonpitoisuudet Suomen kunnissa  
Pientaloasuntojen radonpitoisuudet postinumeroalueittain  

Säteilyturvakeskus on etsinyt korkeita huoneilman radonpitoisuuksia yhdessä kuntien  terveysviranomaisten kanssa vuodesta 1986 lähtien. Kunnille on tehty tilannekatsauksia, joista selviää  kunnan eri alueiden radontaso. Näitä raportteja ei ole julkaistu, mutta kunnan radonpitoisuuksista voi tiedustella esimerkiksi terveystarkastajalta. Eräät kaupungit ja kunnat ovat julkaisseet omia  yhteenvetoraporttejaan radonmittauksista, esimerkiksi Helsinki. Säteilyturvakeskus on julkaissut koko  maata, Kymen lääniä ja Itä-Uuttamaata koskevia radonraportteja.

Radontalkoot

Radontalkoita on käynnistetty syksystä 2003 alkaen noin 200 kunnassa. Talkoiden päätavoitteena on radonin aiheuttamien keuhkosyöpien määrän vähentäminen. 

Julkaisuja

STUKin raportteja voi tilata Säteilyturvakeskuksesta, puh. 09-759 881. Kuntien omia raportteja voi tiedustella kunnista.

  • STUK-A 242 Mäkeläinen I, Kinnunen T, Reisbacka H, Valmari T, Arvela H. Radon suomalaisissa asunnoissa - Otantatutkimus 2006.    
  • STUK-A 233 Arvela H, Valmari T, Reisbacka H, Niemelä H, Oinas T, Mäkeläinen I, Laitinen-Sorvari R. Radontalkoot – Tilannekatsaus 2008.
  • STUK-A 245 Valmari T, Mäkeläinen I, Reisbacka H, Arvela H. Suomen  radonkartasto 2010. Säteilyturvakeskus, Helsinki 2010.
  • STUK-A 146 Voutilainen A, Mäkeläinen I, Reisbacka H, Castrén O. Asuntojen radonpitoisuus Suomessa. Säteilyturvakeskus, Helsinki 1997.
  • STUK-A136 Pennanen M, Mäkeläinen I ja Voutilainen A. Huoneilman radonmittaukset Kymen  läänissä: Tilannekatsaus ja radonennuste. Säteilyturvakeskus, Helsinki 1996.
  • STUK-A119 Voutilainen A, Mäkeläinen I. Huoneilman radonmittaukset Itä-Uudenmaan alueella:  Tilannekatsaus ja radonennuste. Askola, Lapinjärvi, Liljendal, Loviisa, Myrskylä, Mäntsälä, Pernaja, Pornainen, Porvoo, Porvoon mlk, Pukkila, Ruotsinpyhtää ja Sipoo. Säteilyturvakeskus, Helsinki 1995.
  • Rintala J, Mäkeläinen I, Voutilainen A, Viinikka M. Asuntojen radonmittaukset Helsingissä. Ympäristökeskuksen julkaisuja 8/96. Helsinki 1996. 
Päivitetty 23.7.2014