Japanin historian suurin maanjäristys 11.3.2011 ja sitä seurannut tsunami vaurioittivat pahoin Japanin itärannikolla sijaitsevaa Fukushima Dai-ichin ydinvoimalaitosta. Laitokselta vapautui ilmaan ja mereen radioaktiivisia aineita. Onnettomuus on luokiteltu kansainvälisellä ydinlaitos- ja säteilytapahtumien vakavuusasteikolla (INES) vakavimpaan luokkaan 7.
Fukushima Dai-ichin onnettomuudessa ympäristöön päässeitä radioaktiivisia aineita havaittiin kaikkialla pohjoisella pallonpuoliskolla, myös Euroopassa. Pitoisuudet ulkoilmassa Suomessa ja muualla Euroopassa ovat kuitenkin olleet niin pieniä, etteivät ne ole edellyttäneet suojelutoimenpiteitä. Suomessa säteilyn aiheuttamat annosnopeudet ovat olleet normaalia luonnon taustasäteilyä.
Suomessa on koko maan kattava automaattinen säteilyvalvontaverkko, johon kuuluu 255 mittausasemaa. Asemien mittaustulokset päivittyvät STUKin internetsivuille kerran tunnissa: Säteilytilanne tänään
Säteilyturvakeskus seuraa ulkoilman radioaktiivisten aineiden pitoisuuksia Suomessa. Tuloksia julkaistaan STUKin internetsivuilla: Ulkoilman radioaktiiviset aineet
Fukushiman ydinvoimalaitosonnettomuudesta peräisin olevaa jodin radioaktiivista isotooppia I-131 havaittiin maalis- ja huhtikuun 2011 aikana myös Suomessa. Jodi-131 Helsingissä
| 11.3.2013 | Fukushima Daiichin ydinvoimalaitoksen onnettomuudesta on kulunut kaksi vuotta. Nykyään tilanne voimalaitoksella on vakaa, mutta laitoksen käytöstä poistaminen ja ympäristön puhdistaminen radioaktiivisista aineista vaativat vielä paljon työtä. Fukushiman onnettomuuden jälkeen on tehty runsaasti kansainvälistä yhteistyötä, jonka tavoitteena on parantaa ydinturvallisuutta sekä valmiustoimintaa. Onnettomuuden seurausten selvittämiseksi on aloitettu myös lukuisia terveystutkimuksia. Maailman terveysjärjestö WHO julkaisi vastikään kansainvälisen arviointiraportin Fukushiman ydinvoimalaitoksen onnettomuuden aiheuttamista terveysriskeistä. STUKin tiedote 11.3.2013 |
| 28.12.2012 | IAEA Fukushima Daiichi Status Report (pdf), 28 December 2012 |
| 1.12.2012 | IAEA Fukushima Daiichi Status Report (pdf), 1 December 2012 |
| 7.11.2012 | Ulkoasiainministeriö on päivittänyt Japanin matkustustiedotteen. Päivitettyä tietoa Fukushiman ydinonnettomuudesta löytyy Tokion suurlähetystön verkkosivuilta Rekisteröityminen ja katastrofivalmius. |
| 1.11.2012 | IAEA Fukushima Daiichi Status Report (pdf), 1 November 2012 |
| 17.10.2012 | Fukushiman onnettomuutta koskevien TEPCOn
http://www.tepco.co.jp/en/press/corp-com/release/2012/1205638_1870.html,
Japanin hallituksen
http://icanps.go.jp/eng/final-report.html ja
NAIICin (The National Diet of Japan Fukushima Nuclear Accident Independent Investigation Commission)
http://naiic.go.jp/en/report/ koko raporteista on julkaistu englanninkieliset versio (aiemmin englanniksi on ollut saatavilla vain yhteenvedot). |
| 28.9.2012 | IAEA Fukushima Daiichi Status Report, 28 September 2012 |
| 18.9.2012 | Kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA on julkaissut internetsivuillaan mittaustiedot Fukushiman onnettomuuden aiheuttamista radioaktiivisista päästöistä Japanissa. Fukushima Monitoring Database -tietokannan mittaustiedot on kerätty sekä onnettomuusvoimalan lähistöltä että kauempaa 11.3.2011 alkaen:
Fukushima Monitoring Database |
| 31.8.2012 | IAEA Fukushima Daiichi Status Report, 31 August 2012 |
| 22.8.2012 | Ulkoministeriö päivitti Japanin matkustustiedotteen. |
| 9.8.2012 | Scientific Reports -lehti julkaisi 9.8.2012 tutkimuksen, jossa selvitettiin, ovatko Fukushiman ydinonnettomuudessa vapautuneet radioaktiiviset aineet vaikuttaneet Fukushiman alueella elävien perhosten fyysisiin ja perinnöllisiin ominaisuuksiin. Tutkimuksen kohteena olleessa perhoslajissa havaittiin rakenteellisia poikkeavuuksia, jotka periytyivät myös seuraaville sukupolville. Kyseistä perhoslajia käytetään yleisesti ympäristövaikutusten indikaattorina. Scientific Reports: The biological impacts of the Fukushima nuclear accident on the pale grass blue butterfly |
| 27.7.2012 | IAEA Fukushima Daiichi Status Report, 27 July 2012 |
| 5.7.2012 | Puhdistustoimet Fukushiman ympäristön saastuneilla alueilla jatkuvat. Evakuointia jatketaan alueilla, joilla vuotuinen säteilyannos ylittäisi 20 millisievertiä. Elintarvikemittauksia tehdään edelleen laajasti koko Japanissa. Esimerkiksi toukokuun aikana mitattiin yli 20 000 elintarvikenäytettä. Suunnitelmissa on aloittaa vuoden 2012 aikana polttoaineen poisto polttoainealtaista. Poisto on mahdollista vasta sitten, kun polttoainealtaan ympärillä olevia reaktorirakennuksen jäänteitä on purettu. Fukushima Dai-ichi, tilanne 5.7.2012 |
| 28.6.2012 | IAEA Fukushima Daiichi Status Report, 28 June 2012 |
| 27.6.2012 | Fukushima Dai-ichin nelosyksikön kattorakenteita on purettu polttoaineen poistamiseksi tehtävän suojarakennuksen tieltä niin, että ensi vuonna päästäisiin aloittamaan käytetyn polttoaineen poisto altaasta. Tänä kesänä on jo tarkoitus poistaa kaksi tuoretta nippua suolaveden mahdollisesti aiheuttaman korroosion määrän arvioimiseksi. Altaan päälle nostettiin 15.6. suojalevy, joka muutti rakennuksen ulkonäköä (pdf). Reaktorihallin ylärakenteiden purku on päässyt jatkumaan altaan suojaamisen jälkeen. Hahmotelma lopullisesta rakenteesta (jpg) |
| 12.6.2012 | Ulkoasiainministeriö päivitti Japanin matkustustiedotteen. |
| 31.5.2012 | Fukushima Daiichi Status Report, 31 May 2012 |
| 22.5.2012 | Maailman Terveysjärjestö WHO julkaisi raportin Fukushima Dai-ichi-ydinvoimalaitoksen onnettomuuden aiheuttamista säteilyannoksista. Raportissa kerrotaan, minkälaisia annoksia eri ikäryhmiin kuuluvat ihmiset ovat saaneet keskimäärin eri puolilla maailmaa. Preliminary Dose Estimation from the nuclear accident after the 2011 Great East Japan Earthquake and Tsunami |
| 16.5.2012 | Säteilyturvakeskus järjesti keskustelutilaisuuden stressitesteistä. Tilaisuudessa keskusteltiin stressitestien vaikutuksesta Suomen ydinvoimalaitosten turvallisuuden kehittämiseen.
Stressitesteillä on arvioitu ydinvoimalaitosten turvallisuuteen vaikuttavien järjestelmien luotettavuutta maanjäristyksien, tulvien ja äärimäisten sääilmiöiden aiheuttamissa ääriolosuhteissa. Tallenne tilaisuudesta |
| 27.4.2012 | Fukushima Daiichi Status Report, 27 April 2012 |
| 24.4.2012 | Usein kysytty kysymys: Voiko Fukushima Dai-ichin nelosreaktorin jäähdytysallas romahtaa ja jos, niin mitkä olisivat sen ympäristövaikutukset? Vastaus löytyy Usein kysytyt kysymykset -sivuilta |
| 5.4.2012 | Tullilaboratorio tiedottaa, että Fukushiman ydinvoimalaonnettomuuden johdosta Japanista peräisin olevien elintarvikkeiden, alkoholijuomien ja rehujen valvontaa jatketaan 31.10.2012 saakka. Tuotteiden mukana on oltava vakuutus ja tietyissä tapauksissa myös analyysiraportti, jotka viranomainen tarkastaa. Tuontilähetyksistä otetaan myös näytteitä laboratoriotutkimuksiin. Lisäksi maahantuojan on annettava tuontieristä viranomaiselle ennakkoilmoitus vähintään kahta työpäivää ennen lähetyksen saapumista. Tullilaitos valvoo EU:n ulkopuolelta tuotavia ei-eläinperäisiä elintarvikkeita, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira huolehtii eläinperäisten elintarvikkeiden ja rehujen ja Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira alkoholijuomien säteilyvalvonnasta. Tullilaboratorion tiedote 5.4.2012 |
| 1.4.2012 | Japanin viranomaiset ovat muuttaneet Fukushiman onnettomuuslaitoksen ympäristön alueiden käyttöä koskevia määräyksiä huhtikuun alussa. Evakuointimääräyksiä on osin lievennetty ja ihmiset voivat nyt käydä joissakin alle 20 kilometrin etäisyydellä laitoksista olevista kylistä. Asukkaat on kuitenkin yhä evakuoitu 20 kilometrin etäisyydelle asti ja esimerkiksi yöpyminen on yhä kielletty koko tällä alueella. Lisäksi evakuointeja on tehty laitoksesta luoteeseen kohti olevalla alueella, joka ulottuu noin 50 km:n etäisyydelle. Kartta ja tietoa evakuoiduista alueista on Japanin talous-, kauppa ja teollisuusministeriön (METI) sivulla. |
| 30.3.2012 | Ulkoministeriö päivitti Japanin matkustustiedotteen. |
| 30.3.2012 | IAEA Fukushima Daiichi Status Report, 30 March 2012 |
| 9.3.2012 | IAEA: One Year On: The Fukushima Nuclear Accident and Its Aftermath |
| 9.3.2012 | Paikalliset asukkaat ja viranomaiset ovat vuoden ajan siivonneet ydinvoimalaitosonnettomuuden jälkiä Fukushimassa. Maanjäristyksen ja tsunamin aiheuttaman ydinvoimalaitosonnettomuuden seurauksia korjataan silti ydinvoimalaitosalueella ja sen lähiympäristössä vielä vuosikymmeniä. Maaliskuun 11. päivänä onnettomuudesta tuli kuluneeksi vuosi. STUKin asiantuntijat vastasivat 9.3. Fukushima-aiheisiin kysymyksiin STUKin Facebook-sivulla kahden tunnin ajan. Säteilyturvakeskus Facebookissa Fukushiman alueen toipuminen kestää kauan (STUKin tiedote 9.3.2012) Pahiten saastunut alue on pieni, mutta laskeuman määrä alueella on suuri Mereen on päässyt suuria määriä radioaktiivisia aineita Evakuoinneilla ja tehostetulla elintarvikevalvonnalla vältettiin suuret säteilyannokset Daiichin ydinvoimalaitoksen siivous- ja raivaustyöt jatkuvat vielä vuosikymmeniä Japanin ydinvoimalaitoksen onnettomuuden vaikutukset Suomessa |
| 23.2.2012 | IAEA Fukushima Daiichi Status Report, 23 February 2012 |
| 27.1.2012 | IAEA Fukushima Daiichi Status Report, 27 January 2012 |
| 17.1.2012 | Suomen metsäympäristössä on havaittu pieniä määriä Fukushiman ydinvoimalaitoksen onnettomuudesta peräisin olevaa radioaktiivisista cesium-134:ää ja cesium-137:ää. Cesiumia on löytynyt muun muassa jäkälistä, sammalista, sienistä sekä hirven- ja poronlihasta. STUKin tiedote 17.1.2012 |
| 22.12.2011 | IAEA Fukushima Daiichi Status Report, 22 December 2011 |
| 15.12.2011 | IAEA Fukushima Daiichi Status Report, 15 December 2011 |
| 8.12.2011 | IAEA Fukushima Daiichi Status Report, 8 December 2011 |
| 1.12.2011 | IAEA Fukushima Daiichi Status Report, 1 December 2011 |
| 24.11.2011 | IAEA Fukushima Daiichi Status Report. 24 November 2011 |
| 17.11.2011 | IAEA Fukushima Daiichi Status Report, 17 November 2011 |
| 11.11.2011 | STUKin Tutkimus ja ympäristövalvonta -osaston johtaja Tarja K. Ikäheimonen vieraili Japanin tuhoalueella ja Fukuhimassa lokakuun puolivälissä japanilaisten viranomaisten kutsusta. Fukushiman kaupungissa järjestettiin kaikille asukkaille avoin seminaari, jossa asiantuntijat eri puolilta maailmaa pohtivat tarvittavia puhdistustoimia maakunnan alueella. Lisäksi tutustuttiin tilanteeseen sekä evakuoiduilla että tsunamin hävittämillä alueilla. Tarja K. Ikäheimosen matkakertomus: Fukushima Dai-ichin ydinvoimalaitoksen ympäristössä on edessä valtava puhdistustyö |
| 10.11.2011 | IAEA Fukushima Daiichi Status Report, 10 November 2011 |
| 4.11.2011 | Voimayhtiö TEPCOn 2.11.2011 julkaiseman tiedotteen mukaan yhtiö piti mahdollisena, että Fukushima Dai-ichin kakkosyksikön vaurioituneessa reaktorissa voi edelleen syntyä neutronien ylläpitämää ketjureaktiota. Arvio perustui siihen, että näytteissä oli lyhytikäistä ksenon-135-isotooppia, joka ei voi olla peräisin onnettomuutta edeltäneeltä ajalta, vaan hiljattain tapahtuneista halkeamisreaktioista. TEPCOn uuden ilmoituksen mukaan suojarakennuksesta otetuista kaasunäytteistä on 3.11.2011 tehty varmistusanalyysit ja uusi arvio niiden merkityksestä. Ksenonia on niin vähän, että ei ole syytä olettaa reaktorin tulleen uudelleen kriittiseksi. STUKin tiedote 4.11.2011 IAEA Fukushima Daiichi Status Report |
| 2.11.2011 | Voimayhtiö TEPCO julkisti Fukushima Dai-ichin kakkosyksikön suojarakennuksesta 1.11. otettujen kaasunäytteiden mittaustuloksia. Voimayhtiö ilmoitti havainneensa suojarakennuksen kaasutilassa pieninä pitoisuuksina xenonin lyhytikäisiä isotooppeja Xe-133 (puoliintumisaika noin viisi päivää) ja Xe-135 (puoliintumisaika noin yhdeksän tuntia). Isotoopit ovat niin lyhytikäisiä, että ne eivät voi olla peräisin Fukushiman onnettomuutta edeltävältä ajalta. STUKin tiedote 2.11.2011 IAEA Fukushima Daiichi Status Report, 2 November 2011 |
| 28.10.2011 | Laitoksella on aloitettu valmistelevat työt rantaan tulevan muurin rakentamiselle. Muurin tarkoituksena on estää laitosalueen maaperään kertyneen saastuneen veden pääsy mereen. Japanin opetus-, kulttuuri-, urheilu-, tiede- ja teknologiaministeriö (MEXT) on julkaissut uuden laskeumakartan, jonka mukaan Cs-134- ja Cs-137-laskeuma 60–100 kBq/m2 ulottuu paikoin noin 200 kilometrin päähän Dai-ichin voimalaitosalueelta. Nämä laskeuma-arvot ovat samaa suuruusluokkaa kuin Tshernobyl-onnettomuudesta Suomeen Päijät-Hämeen alueelle aiheutunut laskeuma. Fukushima, tilanne 28.10. |
| 27.10.2011 | IAEA julkaisi Fukushima-raportin: IAEA Fukushima Daiichi Status Report, 27 October 2011 |
| 21.10.2011 | Laitostilanteessa ei ole tapahtunut viikon aikana merkittäviä muutoksia.
Suomen ulkoministeriö on päivittänyt Japanin matkustustiedotteen 19.10.2011. Aiemmin voimassa ollut suositus välttää oleskelua 80 kilometriä lähempänä Fukushimaa on poistettu.
Fukushima, tilanne 21.10. |
| 14.10.2011 | Onnettomuuslaitoksen ykkösyksikön ympärille rakennettavan kevytrakenteisen katoksen rakennustyöt ovat loppusuoralla. Elintarvikkeiden käyttöä koskevat rajoitukset Japanissa ovat pääosin ennallaan. Juomavedessä ei viimeaikaisten mittaustulosten perusteella ole keinotekoista radioaktiivisuutta eikä sen käyttöä sen vuoksi tarvitse rajoittaa. Fukushima, tilanne 14.10. |
| 7.10.2011 | Kaikkien reaktoreiden paineastioiden ulkopinnoilta mitatut lämpötilat ovat jatkaneet vähittäistä laskuaan. Reaktorien jäähdytykseen käytettyä vettä on saatu puhdistettua ja kierrätettyä jäähdytyksen edellyttämässä tahdissa. Saastunutta vettä on siirretty turpiinihalleissa lauhduttimista hallien lattialle. Evakuointialueen asukkaat ovat parin viime viikon aikana saaneet käydä kodeissaan. Virallisia evakuointialueita ei kuitenkaan ole muutettu. Fukushima, tilanne 7.10. |
| 30.9.2011 | Kakkosyksikön reaktoripaineastian ulkopinnasta mitatut lämpötilat ovat jäähdytyksen lisäämisen myötä kääntyneet laskuun, ja torstaina 29.9. kaikki mitatut lämpötilat kakkosyksiköllä alittivat 100 asteen rajan. Ykkös- ja kolmosyksikön paineastioiden lämpötilat ovat 70–80 astetta. Onnettomuuslaitoksen alueella annosnopeudet ovat 5−100 mikrosievertiä tunnissa. Fukushiman maakunnassa suurimman laskeuman alueella annosnopeudet ovat 2–3 mikrosievertiä tunnissa. Muualla Fukushiman maakunnassa annosnopeus on enää paikoin yli yhden mikrosievertin tunnissa. Fukushima, tilanne 30.9. |
| 23.9.2011 | Voimayhtiö TEPCO pyrki kuluneen viikon aikana selvittämään, olisiko reaktoripaineastioiden pohjan eheydestä saatavissa tietoa. Selvityksissä osoittautui, että instrumenttikaapelit ovat onnettomuuden jäljiltä niin huonossa kunnossa, että lisätietoa ei näin todennäköisesti ole saatavissa. Fukushima, tilanne 23.9. |
| 16.9.2011 | Laitostilanne ei ole olennaisesti muuttunut kuluneen viikon aikana. Kakkosyksikön reaktoriin on syötetty vettä keskiviikosta 14.9. lähtien reaktorisydämen ruiskutusjärjestelmällä. Aiemmin käytössä oli vain syöttövesijärjestelmä. Uuden reitin käyttöönoton on tarkoitus parantaa jäähdytysveden pääsyä reaktorisydämeen niin, että kakkosyksikön lämpötila saataisiin laskemaan. Fukushima, tilanne 16.9. |
| 9.9.2011 | |
| 9.9.2011 | Voimayhtiö TEPCO on julkaissut työntekijöiden annostietoja. Kaiken kaikkiaan noin 8 000 työntekijää on annostarkkailussa. Suurimmat annokset ovat tulleet maaliskuussa, jolloin yhdellä henkilöllä mitattiin suurimmillaan yli 600 mSv annos. Kesän aikana annokset ovat olleet koko ajan pienenemään päin. Työntekijöissä ei ole toistaiseksi havaittu säteilyn vaikutuksia. Fukushima, tilanne 9.9. |
| 2.9.2011 | Torstaina 1.9. aloitettiin veden syöttö kolmosyksikön reaktoriin reaktorisydämen ruiskutusjärjestelmällä aiemmin käytetyn syöttövesijärjestelmän lisäksi. Uuden vedensyöttöreitin avulla pyritään saamaan jäähdytysvesi paremmin perille reaktorisydämeen asti, jolloin syötettävän veden määrää saataisiin pienennettyä vähentäen näin kertyvän jäteveden määrää. Japanin viranomaiset ovat ilmoittaneet pyrkivänsä rajoittamaan kansalaisten altistuksen alle 20 millisievertiin vuodessa. Puhdistustoimet keskitetään alueille, joissa altistuksen arvioidaan olevan tätä suurempi. Myös alueilla, joissa vuosiannos on alle 20 millisievertiä, pyritään toteuttamaan puhdistustoimia, jotta altistuminen ei ylittäisi 1 millisievertiä. Erityisesti yritetään huolehtia siitä, että lapset eivät saisi ylimääräistä säteilyannosta ja puhdistustoimet keskitetään alueille, joissa lapset viettävät paljon aikaansa, kuten kouluihin ja puistoihin. Fukushima, tilanne 2.9. |
| 26.8.2011 | Lauantaina 20.8. otettiin käyttöön nelosyksikön polttoainealtaan jäähdytysvesikierron suolanpoistolaitteisto. Vastaava järjestelmä on syksyn kuluessa määrä asentaa myös kakkos- ja kolmosyksikön polttoainealtaan jäähdytyskiertoon. Ykkösyksikön altaaseen ei ole pumpattu merivettä, joten siellä suolanpoistojärjestelmää ei tarvita. Fukushima, tilanne 26.8. |
| 19.8.2011 | Torstaina 18.8. käynnistettiin toinen järjestelmä kesäkuun lopusta asti käytetyn rinnalle puhdistamaan laitosyksiköiden 1, 2 ja 3 reaktorien jäähdytykseen käytettyä vettä. Reaktoreissa olleen polttoaineen tilasta ei edelleenkään ole tarkkaa tietoa. Kuluvalla viikolla ilmoitettiin suunnitelmista rakentaa reaktorien suojarakennusten kaasukehän kierrätys- ja puhdistusjärjestelmä, jotta laitoksilta edelleen pienessä määrin jatkuva radioaktiivisten aineiden päästö ilmaan saataisiin loppumaan. Voimayhtiö TEPCOn mittauksiin perustuva arvio tämänhetkisestä kokonaispäästönopeudesta on uutistoimisto NHK:n tiistaina 16.8. välittämän uutisen mukaan noin 1 gigabecquerel tunnissa. Fukushima, tilanne 19.8. |
| 12.8.2011 | Sunnuntaina 7.8. laitospaikalla käynnistettiin haihdutuslaitos, jolla vedenpuhdistuksesta kertyneestä radioaktiivisesta suolavedestä saadaan edelleen erotettua puhdasta vettä niin, että jäteveden tilavuus samalla pienenee. Keskiviikkona 10.8. saatiin ykköslaitosyksiköllä käyttöön jäähdytysveden kierrätykseen perustuva polttoainealtaan jäähdytysjärjestelmä, jonka käyttöönoton jälkeen myös ykkösyksikön allas on saatu jäähtymään normaalilämpöön (noin 40 °C). Kakkos- ja kolmosyksiköllä vastaava järjestelmä on ollut käytössä keväästä ja nelosyksiköllä heinäkuun lopusta asti. Fukushima, tilanne 12.8. |
| 5.8.2011 | Laitospaikalla on jatkettu säteilymittauksia, joilla lähinnä kartoitetaan olosuhteita paikoissa, joissa tilanteen hoitoon osallistuvat työntekijät saattavat joutua käymään. Kuluneen viikon mittauksissa on löytynyt muutamia erittäin voimakkaasti säteileviä kohteita. Voimayhtiö TEPCOn antamien tietojen mukaan voimakkaimmat mitatut säteilypisteet ovat olleet annosnopeudeltaan useita sievertejä tunnissa ja sijainneet putkilinjassa, jota pitkin onnettomuuden alkuvaiheessa johdettiin radioaktiivisia kaasuja suojarakennuksesta ulos. Jos ihminen oleskelisi tällaisen putken vieressä, hän saisi minuuttien kuluessa säteilyannoksen, jolla voi olla akuutteja terveysvaikutuksia. Noin tunnissa kertyisi hengenvaarallinen säteilyannos. Havaitut säteilylähteet ovat olleet pistemäisiä, ja niiden lähettämä säteily heikkenee muutaman metrin matkalla tasolle, joka ei enää aiheuta akuutteja terveysvaikutuksia. Fukushima, tilanne 5.8. |
| 29.7.2011 | Laitospaikalle saapui 26.7. uuden japanilaisvalmisteisen vedenpuhdistusjärjestelmän laitteita. Laitteisto on määrä saada kytkettyä elokuun alkupuolella nyt käytössä olevan puhdistusjärjestelmän rinnalle parantamaan vedenpuhdistuksen kapasiteettia ja lisäämään sen luotettavuutta. Laitosalueella ja sen ympäristössä 80 kilometrin säteellä tehdyn kattavan kolmannen lentokartoituksen säteilymittaustulokset on julkistettu. Niiden mukaan annosnopeustasot ovat huhtikuussa tehtyyn ensimmäiseen kartoitukseen verrattuna laskeneet enimmillään noin viidenneksellä. Vastaavia kartoituksia on joko tekeillä tai suunnitteilla myös kauempana laitoksesta sijaitsevilla alueilla. Kahdessakymmenessä prefektuurissa heinäkuussa tehdyissä elintarvikkeiden mittauksissa ei useimmissa ole havaittu mitään tai vain satunnaisia raja-arvot ylittäviä aktiivisuuspitoisuuksia. Vielä on kuitenkin voimassa rajoituksia ja ohjeita eräille elintarvikkeille, Fukushiman prefektuurissa muun muassa naudanlihan jakelulle sekä nuorten tuulenkalojen (sand lance) ja eräiden alueiden siitakesienten syömiselle. Naudanlihassa havaittujen pitoisuusrajojen ylitysten vuoksi on tehostettu karjan rehun valvontaa. Fukushima, tilanne 29.7. |
| 22.7.2011 | Maanantaina 27. kesäkuuta käynnistettiin jäähdytysveden kierrätys, jossa reaktoreihin pumpattava vesi kerätään, jäähdytetään, puhdistetaan ja kierrätetään takaisin yksiköiden 1–3 reaktoreihin. Jäähdytyskierto on jouduttu välillä pysäyttämään muun muassa havaittujen vuotojen ja suodatinvikojen takia. Jäähdytyskierron kapasiteetti on 14.7. tehdyn käynnistyksen jälkeen jäänyt noin puoleen suunnitellusta. Järjestelmän käyttöönoton myötä on päästy tilanteeseen, jossa uutta radioaktiivista vettä ei enää kerry, vaan jäähdytykseen käytettävä vesi saadaan kierrätettyä. Jäähdytyksen suunniteltua pienempi suorituskyky tarkoittaa kuitenkin sitä, että laitospaikalle jo kertyneen radioaktiivisen veden määrä vähenee suunniteltua hitaammin, ja reaktorien jäähdytystä ei toistaiseksi päästä lisäämään niiden lämpötilojen laskemiseksi suunnitellussa aikataulussa. Fukushima, tilanne 22.7. |
| 15.7.2011 | Työt Fukushimassa jatkuvat. Tilanne laitoksella ja laitoksenympäristössä ei ole olennaisesti muuttunut viikon aikana. STUK seuraa ympäristön säteilytilannetta Suomessa normaalimenettelyjensä mukaisesti. Japanin tilanne ei anna aihetta tehostettuun seurantaan. Fukushima, tilanne 15.7. |
| 8.7.2011 | Työt Fukushiman vaurioituneiden reaktoreiden hallintaan saamiseksi jatkuvat. Maanantaina 27. kesäkuuta käynnistetty suljettu jäähdytyskierto, jossa reaktoreihin pumpattava vesi kerätään, jäähdytetään, puhdistetaan ja kierrätetään takaisin yksiköiden 1–3 reaktoreihin on tällä hetkellä toiminnassa. Kaikkien neljän voimalaitosyksikön päälle aiotaan lisäksi rakentaa katokset. Näin halutaan estää se, että sadevesi ja tuuli kuljettaisivat radioaktiivisia aineita ympäristöön. Fukushima Dai-ichin laitosalueella säteilyn aiheuttamat annosnopeudet ovat vakiintuneet tasolle, josta ne eivät enää merkittävästi pienene ilman ympäristössä tehtäviä puhdistustoimenpiteitä. Mittaukset myös osoittavat, että laitoksista pääsee edelleen radioaktiivisia aineita ilmaan. Fukushima, tilanne 8.7. |
| 1.7.2011 | Fukushima Dai-ichin laitosalueella säteilyn aiheuttamat annosnopeudet ovat lievässä laskussa. Annosnopeuksia seurataan jatkuvasti kymmenessä laitosalueella olevassa mittauspisteessä. Laitosalueen ulkoilmassa mitattujen radioaktiivisten aineiden määrät kuitenkin osoittavat, että laitoksista pääsee edelleen radioaktiivisia aineita ilmaan. Myös merestä mitatut veden aktiivisuuspitoisuudet osoittavat, että mereen valuu edelleen radioaktiivisia aineita, tosin niiden pitoisuudet laitosalueen lähellä ovat pieniä verrattuna aikaisemmin keväällä mitattuihin pitoisuuksiin. Kauempana merellä useimmissa mittauspisteissä pitoisuudet ovat jo alle havaitsemisrajan. Maanantaina 27. kesäkuuta laitoksella käynnistettiin suljettu jäähdytyskierto, jossa reaktoreihin pumpattava vesi kerätään, jäähdytetään, puhdistetaan ja kierrätetään takaisin yksiköiden 1–3 reaktoreihin. Jäähdytyskierto on jouduttu välillä pysäyttämään muun muassa havaittujen vuotojen takia. Viitos- ja kuutosyksiköistä peräisin olevaa matala-aktiivista vettä alettiin puolestaan torstaina 30. kesäkuuta siirtää tilapäisistä tankeista proomuun. Fukushima, tilanne 1.7. |
| 22.6.2011 | Työt Fukushiman vaurioituneiden reaktoreiden hallintaan saamiseksi ovat jatkuneet. Reaktorien jäähdytykseen käytetty vesi päätyy edelleen reaktori- ja turpiinirakennusten alakerroksiin, josta sitä kerätään talteen tilapäisiin varastosäiliöihin. Veden puhdistamiseksi on rakennettu puhdistusjärjestelmää, jolla veden radioaktiivisuutta saadaan vähennettyä. Järjestelmä otettiin käyttöön perjantaina 17.6., mutta käyttö on keskeytynyt välillä muun muassa laitteistossa liian korkeaksi nousseen säteilytason takia. Täysimittaisen tuotantokäytön arvioidaan jatkuvan tämän viikon lopulla. Koekäytössä järjestelmä on vähentänyt radioaktiivisen cesiumin pitoisuuksia alle tuhannesosaan. Voimalaitoksen radioaktiivisten vesien varaston arvioidaan täyttyvän noin viikon kuluttua. Tämän takia voimayhtiö TEPCO on pienentänyt vaurioituneisiin reaktoreihin pumpattavan veden määrää ja samanaikaisesti seurannut tarkoin reaktoreiden lämpötiloja. Kolmosyksikön reaktorin lämpötila on noussut muutamalla asteella. Fukushima, tilanne 22.6. |
| 16.6.2011 | Reaktorien jäähdytykseen käytetty vesi päätyy edelleen reaktori- ja turpiinirakennusten alakerroksiin, josta sitä kerätään talteen tilapäisiin varastosäiliöihin. Veden puhdistamiseksi on rakennettu puhdistusjärjestelmää, jolla veden radioaktiivisuutta saadaan vähennettyä. Kuluvan viikon aikana järjestelmä on ollut koekäytössä. Järjestelmä on vähentänyt radioaktiivisen cesiumin pitoisuuksia alle tuhannesosaan. Elintarvikkeissa Fukushiman läänin alueella löytyy aktiivisuuspitoisuuksia, jotka ylittävät Japanissa käytössä olevat raja-arvot. Japanilaiset ovat aloittaneet tarkan vientituotteiden säteilytarkkailun, jotta maasta ei kulkeutuisi saastuneita elintarvikkeita ja kulutustuotteita ulkomaille. EU:n jäsenmaissa jatketaan Japanista saapuvien lastien säteilymittauksia. Fukushima, tilanne 16.6. |
| 10.6.2011 | Fukushiman laitoksella tilanne on pysynyt vakaana kesäkuun alun. Raivaustyöt ja työt suljetun jäähdytyskierron rakentamiseksi vaurioituneille reaktoreille jatkuvat. Elintarvikkeissa, lähinnä Fukushiman läänin alueella, löytyy edelleen aktiivisuuspitoisuuksia, jotka ylittävät Japanissa käytössä olevat raja-arvot. Näitä elintarvikkeita ovat esimerkiksi maito, merilevä, simpukka ja eräät kalalajit. Niille on voimassa käyttö- ja myyntirajoitukset. Kaikki juomavedelle asetetut käyttörajoitukset on voitu poistaa koko maassa. Japanissa on IAEA:n tiedon mukaan julkaistu nyt ensimmäistä kertaa mittaustuloksia ensimmäisiltä päiviltä heti onnettomuuden alettua maaliskuun 11. päivänä. Sekä ulkoisen säteilyn että ilmasta kerättyjen partikkelien mittaustuloksista ilmenee, että säteilytasot laitoksen ympäristössä ja lähellä olevissa kylissä ja kaupungeissa alkoivat selvästi nousta jo tsunamia seuraavana päivänä (12.3.). Maaliskuun 15. päivänä mitatussa sadevesinäytteessä oli cesium-137:ää tuhatviisisataa ja jodi-131:tä satatuhatta becquereliä litrassa vettä. Samana päivänä mitatuissa lehtivihanneksissa oli korkeimmillaan cesium-137:ää sata tuhatta ja jodi-131:tä yli miljoona becquereliä kilossa. Fukushima, tilanne 10.6. |
| 1.6.2011 | Fukushiman laitoksella tilanne on kuluneen viikon aikana pysynyt vakaana. Japanin itärannikolle osui alkuviikolla trooppinen myrsky, jonka varalta voimayhtiö TEPCO vahvisti sähkölaitteita sisältäviä rakennuksia hiekkasäkein. TEPCO käynnisti tiistaina suljetun jäähdytysjärjestelmän kakkosyksikön polttoainealtaan jäähdyttämiseksi. Järjestelmän käyttöönoton jälkeen kakkosyksikön polttoainealtaaseen ei enää tarvitse ruiskuttaa lisävettä paloautoilla. Kahdenkymmenen kilometrin etäisyydellä Fukushima Dai-ichin laitoksesta oleva alue on evakuoitu ja alue on suljettu. Lisäksi Katsuraon, Namien ja Iitaten kylissä sekä osassa Kawamatan ja Minamisoman kaupungeista Japanin viranomaiset ovat käynnistäneet lisäevakuointeja. STUKin tiedote 1.6.2011 |
| 1.6.2011 | Ranskan säteilysuojelu- ja ydinturvallisuuslaitos (IRSN) on arvioinut Fukushiman lähialueella asuvien ihmisten laskeumasta saamia säteilyannoksia. Raportti on englanninkielinen. |
| 27.5.2011 | STUK on tehostetusti seurannut Fukushiman onnettomuudesta Suomeen kulkeutuneiden radioaktiivisten aineiden pitoisuuksia ulkoilmassa. Pitoisuudet olivat suurimmillaan maaliskuun lopulla ja huhtikuun alussa, jolloin esim. cesium-137-pitoisuudet olivat korkeimmillaan noin 300 mikrobecquereliä kuutiometrissä ilmaa ja jodi-131-pitoisuudet noin 2000 mikrobecquereliä kuutiometrissä ilmaa. Tällä hetkellä pitoisuudet ovat pudonneet lähes nollaan. Cesiumin pitoisuudet kahdeksalla paikkakunnalla päivittyvät STUKin kotisivuille automaattisesti. Samalta sivulta löytyy myös jodin pitoisuudet Helsingissä maaliskuun alusta lähtien. Ulkoilman radioaktiiviset aineet |
| 25.5.2011 | Voimayhtiö Tepcon mukaan Fukushiman ydinvoimalaitoksen ykkös-, kakkos- ja kolmosreaktoreiden polttoainesauvat sulivat todennäköisesti suurimmaksi osaksi onnettomuudessa maaliskuussa. Uudet arviot perustuvat laskennallisiin analyyseihin, joissa on tarkasteltu reaktoreiden käyttäytymistä tilanteessa, jossa reaktorisydäntä ei palovesipumpuilla tehdystä jäähdytyksestä huolimatta olisi saatu peitettyä vedellä, vaan ne olisivat mittareiden näyttämästä pintalukemasta huolimatta olleet pitkiä aikoja täysin kuivana. Japanin viranomaiset ovat asettaneet väliaikaisen säteilyannoksen ylärajan Fukushiman läänin koululapsille, 20 millisievertiä vuodessa. STUKin tiedote 25.5.2011 |
| 20.5.2011 | Uusien tietojen mukaan ykköslaitosyksikön jälkilämmön poistoon tarkoitettu eristyslauhdutin ei ole ollut toiminnassa onnettomuuden alkuvaiheessa, joten ykkösyksikön reaktorisydän on päässyt paljastumaan ja kuumenemaan pidemmäksi aikaa kuin aikaisempien tietojen perusteella on arvioitu. Siksi ykkösyksikön polttoaine on todennäköisesti vaurioitunut aiemmin oletettua pahemmin, ja ainakin osa siitä on päässyt sulamaan ennen kuin jäähdytys merivedellä saatiin käyntiin. Fukushiman ydinvoimalaitoksella tapahtunut onnettomuus on aiheuttanut merkittävän radioaktiivisen laskeuman alueella, joka on luoteeseen laitosalueelta. Alue on noin 50 kilometriä pitkä ja 20 kilometriä leveä. Voimakkaamman laskeuman alue, jolla tullaan mitä ilmeisimmin tarvitsemaan ympäristön puhdistustoimenpiteitä, ulottuu noin 30 kilometrin etäisyydelle ja on leveydeltään noin 5 kilometriä. Valtaosa tällä alueella olleista ihmisistä on evakuoitu. Kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n sivuilla on Fukushiman ympäristön laskeumakartta (sivulla alimmaisena) (suora linkki jpg-muotoiseen karttaan) STUKin tiedote 20.5.2011 |
| 17.5.2011 | TEPCOn viime päivinä julkaisemissa raporteissa ja analyysituloksissa on esitetty, että ykkösyksikön eristyslauhdutin ei olisi ollut lainkaan käytettävissä tsunamin jälkeen. Tieto perustuu operaattorien haastatteluihin, ja on toistaiseksi vahvistamaton. |
| 12.5.2011 | Ykkösyksikön pintamittausten kunnostuksen yhteydessä on käynyt ilmi, että vedenpinta reaktorissa on ilmeisesti reaktorisydämen alapuolella. Tämä merkitsisi sitä, että ykkösyksikön polttoainevauriot olisivat aiemmin arvioitua suuremmat, mutta toistaiseksi asiasta ei ole varmuutta. Aiemmat julkisuudessa esitetyt arviot sydänvaurioista perustuvat suojarakennuksen mittausten tulkintaan. Uudet arviot perustuvat pintamittaukseen, jonka näyttämä muuttui kalibroinnin yhteydessä -1.7 metristä -5 metriin, mikä paikkansa pitäessään tarkoittaisi koko reaktorisydämen olemista kuivana. Uudet tiedot eivät toistaiseksi ratkaisevalla tavalla muuta tätä tilannekuvaa: edelleenkään varmaa tietoa reaktorien tilasta ei ole. STUK seuraa edelleen tilannetta ja päivittää tilannearviota, mikäli uusille tiedoille saadaan lisävahvistusta. |
| 4.5.2011 | TEPCO on julkaissut maaperänäyteanalyyseja: http://www.tepco.co.jp/en/press/corp-com/release/betu11_e/images/110503e13.pdf
http://www.tepco.co.jp/en/press/corp-com/release/betu11_e/images/110503e14.pdf
Laitospaikan maaperästä on näytteiden perusteella löytynyt aiemmin havaitun plutoniumin ohella myös amerikiumin ja curiumin isotooppeja Am-241, Cm-242, Cm-243 ja Cm-244. Aktiivisuudet suhteessa plutonium-238:aan vastaavat reaktoripolttoaineessa olevia aktiivisuussuhteita. Pitoisuudet ovat niin pieniä, että niillä ei ole terveysvaikutusta. |
| 26.4.2011 | Voimayhtiö TEPCO ilmoittaa tutkivansa ykkösyksikköä roboteilla varmistukakseen, että siellä ei ole silmin havaittamissa olevia esteitä suojarakennuksen vesitäytölle. Tarkastuksen jälkeen TEPCO ilmoittaa, että ykkösyksikön suojarakennuksessa ei ole merkittäviä vuotokohtia. |
| 18.4.2011 | Voimayhtiö TEPCO on laatinut suunnitelman lyhyelle (0-6 kk) ja keskipitkälle ajalle. Tärkeimpinä toimenpiteinä on turvata Fukushima Dai-ichin yksiköiden 1–4 reaktoreiden ja polttoainealtaiden jäähdytys, rajoittaa radioaktiivisten aineiden vapautumista ja leviämistä ympäristöön, toteuttaa radioaktiivisten vesien varastointi ja käsittely laitosalueella sekä seurata säteilytasoja laitosalueella ja ympäristössä. Säteilytasojen pienentämiseksi laitosalueella on vuodot vaurioituneista suojarakennuksista saatava tukittua ja korkeita radioaktiivisuuspitoisuuksia sisältävät vedet pumpattua säiliöihin. |
| 15.4.2011 | Laitosyksiköille 1, 2 ja 3 ei ole pystytty palauttamaan normaaleja jäähdytysjärjestelmiä. Reaktoreihin syötetään makeaa vettä paikalle tuoduilla sähköpumpuilla. Yksiköillä 5 ja 6 on käytössä normaalit jälkilämmön poistojärjestelmät. Nelosyksikön polttoaine oli vuosihuollon takia poistettu reaktorista onnettomuuden tapahtuessa. STUKin tiedote 15.4.2011 |
| 12.4.2011 | Japanissa Chiban, Naganon ja Fukushiman prefektuureissa jälkijäristykset. eivät STUKin saamien tietojen mukaan ole aiheuttaneet lisävahinkoa Fukushimassa tai muissa Japanin ydinvoimalaitoksissa. Fukushima Dai-ichin onnettomuus on arvioitu kansainvälisellä seitsenportaisella ydinlaitosten vakavuusasteikolla (INES) luokkaan 7, eli vakavimpaan mahdolliseen luokkaan. Luokituksen on tehnyt Japanin ydinturvallisuusviranomainen NISA, ja se perustuu radioaktiivisen jodin arvioituun päästömäärään. STUKin tiedote 12.4.2011 |
| 8.4.2011 | Laitosyksiköiden 1–4 jäähdyttämiseen tarvittavia normaalijärjestelmiä ei ole onnistuttu palauttamaan. Työtä vaikeuttaa turpiinihalleissa oleva radioaktiivinen vesi ja työt turpiinihallien tyhjentämiseksi ovat jatkuneet. Voimalaitosyksiköiden suojarakennuksiin voi kertyä vetyä, joka voisi aiheuttaa uuden vetyräjähdyksen. Räjähdysvaaran pienentämiseksi ykkösyksikön suojarakennukseen syötetään typpeä. Merestä pyydetystä kalasta on löydetty korkeita jodin ja cesiumin aktiivisuuspitoisuuksia. Japani onkin laajentanut elintarvikkeille asetetun jodin toimenpiderajan 2000 becquereliä kilossa (Bq/kg) koskemaan myös kalaa. Jos pitoisuus ylittää toimenpiderajan, kaloja ei saa myydä ei niitä suositella käytettävän ravinnoksi. Kalastus voimalaitoksen läheisyydessä on lopetettu. STUKin tiedote 8.4.2011 |
| 7.4.2011 | Voimakkuudeltaan 7,1 richterin jälkijäristys ei aiheuttanut Fukushiman ydinvoimalaitoksella lisävaurioita. |
| 4.4.2011 | Asukkaat 20 kilometrin etäisyydellä onnettomuuslaitoksesta on evakuoitu ja ihmisiä on kehotettu poistumaan alueelta, joka yltää 30 kilometrin etäisyydelle laitoksesta. Viranomaiset ovat myös rajoittaneet joidenkin ravintoaineiden, kuten maidon ja lehtivihannesten käyttöä pahimman radioaktiivisen laskeuman alueilla. Reaktoreiden ja polttoainealtaiden jäähdyttämistä jatketaan edelleen tilapäisjärjestelyin. Tämä tarkoittaa sitä, että laitokselta vapautuu jatkuvasti pieniä määriä radioaktiivisia aineita ilmaan.´ STUKin tiedote 4.4.2011 |
| 1.4.2011 | Laitoksen tilanne on edelleen vaikea, eikä päästöjä ole saatu loppumaan. Laitoksen lähialueille kulkeutuu lisää radioaktiivisia aineita tuulten kuljettamina ja sateiden alas tuomina sekä saastuneen veden mukana mereen. Päästöjen vaikutukset Japanin muissa osissa ovat jääneet vähäisiksi. Radioaktiivisen jodin pitoisuudet merivedessä Fukushiman ydinvoimalaitoksen edustalla ovat korkeita. Korkeimmat mitatut pitoisuudet ovat olleet 180 000 kilobecquerelia kuutiometrissä merivettä. STUKin tiedote 1.4.2011 |
| 30.3.2011 | Radioaktiivisten aineiden laskeuma näkyy onnettomuuslaitoksen lähialueilla tuotetuissa elintarvikkeissa ja juomavedessä. Japanilaiset viranomaiset ovat julkaisseet mittaustuloksia, joiden mukaan radioaktiivisen jodin määrä useimmissa mittauspaikoissa alittaa lasten juomavedelle asetetun raja-arvon 100 becquerelia litrassa (Bq/l). Aikaisemmin annetut juomaveden käyttörajoitussuositukset on poistettu muilta alueilta paitsi Fukushiman laitosten lähialueilta (Iitate-mura, Date-Shi, Minamisoma-shi and Iwaki-shi). STUKin tiedote 30.3.2011 |
| 29.3.2011 | Voimayhtiö TEPCO kertoi maanantai-iltapäivänä julkaisemassaan tiedotteessa, että Fukushima Dai-ichin laitosalueelta otetuista maaperänäytteistä on viikon pituisella mittauksella saatu esiin pieniä määriä plutoniumin isotooppeja 238 ja 239, alle 1 becquereliä kilossa (Bq/kg). Tällaisia määriä löytyy yleisesti maaperästä 1950- ja 1960-luvilla ilmakehässä tehtyjen ydinkokeiden seurauksena. STUKin tiedote 29.3.2011 |
| 25.3.2011 | Euroopan komissio on asettanut japanilaisille ja Japanin kautta tuoduille elintarvikkeille ja rehuille erityiset tuontiehdot 28.3.2011 alkaen. Kaikista maahantuotavista eristä on ilmoitettava tuontimaan valvontaviranomaisille vähintään kahta työpäivää ennen erän saapumista. Tuotteet on tuotava EU-alueelle määrättyjen saapumispaikkojen kautta. Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tiedote 25.3.2011 |
| 24.3.2011 | Ibarakin, Chiban ja Saitaman alueella on mitattu juomavedestä kohonneita (yli 100 Bq/l) jodin (I-131) aktiivisuuspitoisuuksia ja Japanin viranomaiset ovat suositelleet, että pienten lasten ei tule juoda tätä vettä. Tokion Kanamachin vedenottamon jodipitoisuuden on raportoitu laskeneen alle pienille lapsille asetetun toimenpiderajan (100 Bq/l). STUKin tiedote 24.3.2011 |
| 23.3.2011 | Ensimmäiset merkit Japanin onnettomuudesta peräisin olevista radioaktiivisista aineista on havaittu myös Suomessa. Säteilyturvakeskuksen Helsingin toimitalon katolla olevasta sekä Rovaniemellä sijaitsevasta ilmankerääjästä on havaittu jodin isotooppia I-131. Radioaktiivisen jodin määrät ovat kuitenkin erittäin pieniä - alle millibecquerel kuutiometrissä ilmaa - ja ne voidaan havaita vain laboratoriossa tehdyin tarkoin mittauksin. Aktiivisuuspitoisuuden pitäisi olla vähintään miljoonakertainen, jotta vastatoimenpiteisiin olisi syytä ryhtyä. STUKin tiedote 23.3.2011 |
| 22.3.2011 | Japanin viranomaisilta ja kansainväliseltä atomienergiajärjestöltä IAEA:lta on saatu mittaustuloksia radioaktiivisten aineiden laskeumasta Japanin eri osissa, elintarvikkeiden radioaktiivisuudesta ja radioaktiivisuudesta Fukushiman voimalaitoksen lähialueen merivedessä. Lehtivihannesten ja maidon jodipitoisuudet olivat paikoin suuria. STUKin tiedote 22.3.2011 |
| 21.3.2011 | Fukushiman voimalaitoksen alueella säteilyn aiheuttamat annosnopeudet ovat edelleen korkeita, keskimäärin 2000 mikrosievertiä tunnissa (mikroSv/h). Ibarakin maakunnassa, joka sijaitsee Fukushiman ja Tokion välimaastossa, noin 80 kilometriä Tokiosta pohjoiseen, mitattiin sunnuntai-iltana Suomen aikaa kohonneita ulkoisen säteilyn annosnopeuksia. Yön aikana annosnopeudet laskivat noin 0,5–1 mikrosievertiin tunnissa. STUKin tiedote 21.3.2011 |
| 20.3.2011 | Fukushiman voimalaitoksen alueella säteilytasot ovat korkeita. Voimalaitosalueella säteilyn aiheuttamat annosnopeudet ovat keskimäärin noin 3000 mikrosievertiä tunnissa (mikroSv/h). Normaali taustasäteilyn taso Japanissa on keskimäärin alle 0,1 mikroSv/h. STUKin tiedote 20.3.2011 |
| 19.3.2011 | Helsinki-Vantaan lentokentälle Tokiosta saapuneissa matkustajissa ei ole havaittu säteilyä. STUK on yhteistyössä Tullin kanssa tehostanut matkustajien säteilymittauksia. Terveyteen vaikuttavia säteilytasoja ei ole löytynyt mittauksissa. STUKin tiedote 19.3.2011 |
| 18.3.2011 | Japanin hallituksen mukaan torstaina 17.3.2011 kello 23.00 Suomen aikaa Fukushiman kaupungissa on mitattu säteilyn annosnopeuksia 8–10 mikrosievertiä tunnissa. Keskiviikkona noin sata kilometriä Fukushimasta Tokioon päin annosnopeudet olivat noin 0,3–1 mikrosievertiä tunnissa, eli noin 10–20-kertaisia normaaliin luonnon taustasäteilyyn verrattuna. STUKin tiedote 18.3.2011 |
| 17.3.2011 | Ulkoasiainministeriön 17.3.2011 päivitetyssä matkustustiedotteessa suositellaan, että Suur-Tokion alueella ja sen pohjoispuolella oleskelevat suomalaiset siirtyisivät Nagoyan-Kansain alueelle tai sen eteläpuolelle. |
| 15.3.2011 | Voimayhtiön edustaja ilmoitti tiedotustilaisuudessa, että Fukushima Dai-ichi-ydinvoimalaitoksen kakkoslaitosyksikön suojarakennuksen läheisyydessä on klo 23:14 Suomen aikaa kuultu räjähdys, jonka jälkeen suojarakennuksen märkätilan paine on laskenut. Samassa yhteydessä paikan läheisyydessä annosnopeudet kohosivat nopeasti, minkä jälkeen ne taas alenivat. Kaikki työntekijät, jotka eivät osallistu kakkosreaktorin jäähdytysveden syöttöön, on evakuoitu alueelta tarpeettoman säteilyaltistuksen rajoittamiseksi. 20 kilometrin säteellä laitospaikasta oleskelevia ihmisiä on kehotettu poistumaan alueelta ja 30 kilometrin säteellä olevia suojautumaan sisätiloihin. STUKin tiedote 15.3.2011 STUK järjesti tiedotustilaisuuden, jonka tallenne on katsottavissa netistä |
| 14.3.2011 | Onnettomuuslaitoksen ympäristössä mitatut säteilyn annosnopeudet ovat vaihdelleet sen mukaan, kuinka laitoksista on päässyt tai päästetty radioaktiivisia aineita ilmaan. Laitoksen ympärillä on kahdeksan mittauspistettä, 1–2 kilometrin etäisyydellä reaktoreista. Suurin ulkoisen säteilyn annosnopeus on ollut noin 1500 mikrosievertiä tunnissa laitoksilta luoteeseen. Laitoksesta etelään annosnopeudet ovat noin 10 mikrosievertiä tunnissa. STUKin tiedote 14.3.2011 |
| 13.3.2011 | Fukushiman ydinvoimalaitoksen laitosalueella suurimmat laitoksen työntekijöiden saamat säteilyannokset ovat olleet noin 100 millisievertiä. STUKin tiedote 13.3.2011 |
12.3.2011 | Laitosyksiköillä pyritään varmistamaan, että reaktorisydämeen saadaan riittävästi vettä ydinpolttoaineen jäähdyttämiseksi. Paine on noussut suojarakennuksessa, kun höyryä johdetaan suojarakennuksessa sijaitsevaan lauhdutusaltaaseen. Suojarakennuksen eheyden varmistamiseksi suojarakennuksesta on laskettu lievästi radioaktiivista höyryä ympäristöön. Fukushiman laitosyksiköllä on havaittu räjähdys, ja laitoksen suunnalta on nähty nousevan savua. Japanista saatujen tietojen mukaan reaktorisydän on paljastumassa. Säteilyturvakeskuksen saamien tietojen mukaan reaktorin suojarakennus ei olisi vaurioitunut räjähdyksessä. Laitospaikalta saadut tiedot säteilyn annosnopeuksista tukevat tätä. STUKin tiedote 12.3.2011 |
| 11.3.2011 | Klo 15.46 Japanin aikaa tapahtui voimakas maanjäristys, joka aiheutti noin kymmenmetrisen tsunamin. Tämän seurauksena Japanin itärannikolla sijaitsevat Fukushima Dai-ichin ydinvoimalaitoksen yksiköt menettivät yhteyden ulkoiseen sähköverkkoon. Hyökyaalto tuhosi merivesipumput ja varavoimageneraattorit. STUK tiedotti tilanteesta Ajankohtaista ydinturvallisuudesta -palstalla |
Säteilyannos kuvaa säteilyn aiheuttamaa terveyshaittaa. Säteilyn aiheuttamia terveyshaittoja on kahdenlaisia, suoria ja satunnaisia. Kun henkilö saa lyhyessä ajassa, esimerkiksi päivässä, hyvin suuren säteilyannoksen, joka tuhoaa soluja, on kyse suorasta säteilyhaitasta. Se voi ilmetä palovammana tai säteilysairautena. Satunnainen säteilyhaitta voi ilmetä jopa vuosikymmenien kuluttua. Esimerkkinä satunnaisesta säteilyhaitasta on syöpä.
Annosnopeuksien yhteydessä käytetään yksikköä mikrosievertiä tunnissa (µSv/h). 1000 mikrosievertiä = 1 millisievert.
