Ydinvoimalaitosten valvonta | STUK-B-sarja
[ Raportti PDF-muodossa: varsinainen raportti (1,36 MB) | liite 1, tunnusluvut (2,87 MB) | liitteet 2–8 (195 kB) ]

STUK-B 89

KAINULAINEN Erja (toim.). Ydinenergian käytön turvallisuusvalvonta. Vuosiraportti 2007. STUK-B 89. Helsinki 2008. 80 s. + liitteet 68 s.

Avainsanat: ydinenergia, ydinlaitos, ydinjäte, ydinmateriaalivalvonta, viranomaisvalvonta, tunnusluvut

ISBN 978-952-478-339-2 (nid.)
ISBN 978-951-478-340-8 (pdf)
ISSN 0781-1713

Tiivistelmä

Raportissa kerrotaan ydinenergian käytön turvallisuusvalvonnasta vuonna 2007. Ydinturvallisuusvalvonta kohdistui ydinlaitosten suunnitteluun, rakentamiseen, käyttöön, ydinjätehuoltoon ja ydinmateriaaleihin. Raportti on ydinenergia-asetuksen 121 §:n edellyttämä Säteilyturvakeskuksen (STUK) selvitys kauppa- ja teollisuusministeriölle ydinenergia-alan valvontatoiminnasta.

Olkiluodon ja Loviisan ydinvoimalaitoksilla ei sattunut tapahtumia, jotka olisivat vaarantaneet ydinenergian käytön turvallisuuden. Olkiluoto 2:lla tapahtui vuonna 2007 kolme reaktoripikasulkua häiriöiden seurauksena. Määrä on huomattavasti korkeampi kuin viime vuosina keskimäärin. Tapahtumien turvallisuusmerkitys oli pieni.

Yhdenkään ydinvoimalaitostyöntekijän saama säteilyannos ei ylittänyt henkilökohtaisen annoksen rajaa. Radioaktiivisten aineiden päästöt olivat pienet, ja niiden perusteella laskettu säteilyannos sekä Loviisan että Olkiluodon ydinvoimalaitoksen ympäristön eniten altistuneelle asukkaalle oli selvästi alle valtioneuvoston päätöksessä asetetun rajan.

Loviisan ydinvoimalaitoksen turvallisuutta arvioitiin vuonna 2007 tavanomaista enemmän ja laajemmin laitoksen käyttöluvan uusimisen vuoksi. STUKin arvion mukaan laitos on turvallinen ja sitä käytetään hyvin, minkä perusteella STUK puolsi käyttöluvan jatkamista kummallekin laitosyksikölle 50 vuoden käyttöikään saakka. Lupaehtojen mukaan Loviisan ydinvoimalaitokselle on tehtävä seuraavalla lupakaudella kaksi määräaikaista turvallisuusarviota vuosien 2015 ja 2023 loppuun mennessä.

STUKin toiminnan vaikuttavuutta eli ydinlaitosturvallisuutta kuvaavat tunnusluvut eivät osoittaneet sellaisia muutoksia, että ne olisivat edellyttäneet STUKin välitöntä reagointia. Vuonna 2007 STUK tarkasti Olkiluoto 3:n yksityiskohtaista suunnittelua ja valvoi laitteiden valmistusta valmistuspaikoilla ja laitoksen rakentamista Olkiluodossa. STUK voi valvonnan tulosten perusteella todeta, että suunnittelumuutoksista sekä rakentamisessa ja valmistuksessa esiin tulleista puutteista huolimatta laitoksen alkuperäiset turvallisuus- ja laatutavoitteet saavutetaan.

Posiva Oy rakentaa Olkiluotoon ydinpolttoaineen loppusijoituksen maanalaista tutkimustilaa. STUK valvoo turvallisuuden kannalta tärkeiden rakenteiden ja järjestelmien suunnittelua ja toteutusta eikä ole havainnut turvallisuutta vaarantavia poikkeamia.

FiR 1 -tutkimusreaktorilla ei ollut turvallisuutta vaarantaneita tapahtumia. Tutkimusreaktorin työntekijöiden säteilyannokset ja radioaktiivisten aineiden päästöt ympäristöön alittivat asetetut raja- arvot selvästi.

Ydinjätehuollossa ei sattunut turvallisuutta vaarantaneita tapahtumia. Ydinmateriaalivalvonnalla todennettiin, että ydinmateriaaleja käytettiin voimassa olevien säännösten mukaisesti ja että ydinmateriaalikirjanpito vastasi todellisuutta.

STUK todensi, että ydinlaitoksen haltijoiden vahingonkorvausvastuu ydinvahingon varalta on hoidettu lainsäädännön edellyttämällä tavalla.

Ydinturvallisuusvalvonnan kokonaiskustannukset vuonna 2007 olivat 13,2 milj. euroa. Maksullisen valvontatoiminnan kustannukset olivat yhteensä 12,0 milj. euroa, ja ne perittiin täysimääräisesti luvanhaltijoilta ja -hakijoilta.

Esipuhe

Jukka Laaksonen

Suomen ydinvoimalaitosten käyttötulokset vuodelta 2007 osoittavat, että luvanhaltijat ovat huolehtineet hyvin laitostensa turvallisuudesta ja käyttövarmuudesta. Sekä laitosten kuntoa että käyttötoiminnan laatua kuvaavat indikaattorit kehittyivät myönteisesti. Turvallisuutta vaarantaneita poikkeuksellisia tapahtumia ei ollut, ja käyttöön vaikuttaneita laitevikoja oli erittäin vähän. Laitteiden uudistamista ja turvallisuusjärjestelmien parantamista jatkettiin molemmilla voimalaitoksilla pitkäjänteisesti. Vuonna 2007 oli käynnissä useita ydinturvallisuuden kannalta tärkeitä hankkeita.

Loviisan voimalaitoksen käyttölupien uudistamista varten Säteilyturvakeskus teki kattavan turvallisuusarvion, jonka perusteella se saattoi suositella käyttölupien jatkamista siihen asti kunnes kumpikin laitosyksikkö saavuttaa 50 vuoden iän. Arvioinnin yhteydessä todettiin valvontahavaintojen ja tunnuslukujen perusteella, että laitoksen ikääntymiseen liittyvää mahdollista kielteistä vaikutusta ei ole havaittavissa. Tämä on osoitus laitteiden käyttöiän hallinnan toimivuudesta ja laitteiden onnistuneesta kunnossapidosta. Tärkeä tekijä laitteiden kunnon ylläpitämisessä on ollut myös onnistunut vesikemia. Laitoksen turvallisuus on käyttöön otosta lähtien parantunut jatkuvasti sekä käyttötoiminnan ja -ohjeiden parantumisen että henkilökunnan lisääntyneen ammattitaidon ansiosta. Myös rakenteellisiin tekijöihin perustuvaa turvallisuutta on kehitetty johdonmukaisesti; aluksi kvalitatiivisin tarkasteluin tunnistettuja riskejä poistamalla ja myöhemmin hyödyntämällä yksityiskohtaista todennäköisyyspohjaista riskianalyysiä. Tämän analyysin kattavuutta on parannettu ja sen tarkkuutta on lisätty jatkuvasti siitä lähtien, kun ensimmäinen versio valmistui vuonna 1989. Erityisen myönteisiä kokemuksia Loviisan voimalaitoksella on saatu venäläisen ydinpolttoaineen laadusta: tämän vuosituhannen puolella ei ole havaittu yhtään vuotavaa polttoainesauvaa.

Suomen ydinvoimalaitoksilla työskennelleiden henkilöiden yhteenlaskettu säteilyannos oli käytön alkuvuosina maailman ydinvoimalaitosten välisessä vertailussa erittäin pieni. Sen jälkeen muualla maailmassa on onnistuttu pienentämään säteilyannoksia huomattavasti, mutta vastaavaa kehitystä ei ole nähty Suomessa. Viime vuoden kuluessa Säteilyturvakeskus ja molemmat voimayhtiöt etsivät järjestelmällisesti keinoja työntekijöiden säteilyannosten alentamiseen ja toteuttivat tässä tarkoituksessa erilaisia toimenpiteitä. Työntekijöiden säteilyannokset olivatkin vuonna 2007 kaikkien aikojen pienimmät, mutta lyhyiden seisokkien ja seisokeissa tehdyn suhteellisen pienen työmäärän vuoksi on ennenaikaista vetää johtopäätöksiä pysyvästä parannuksesta työntekijöiden säteilysuojelussa.

Molempien ydinvoimalaitosten johdossa ja asiantuntijatehtävissä on käynnissä sukupolven vaihdos. Tämän on todettu tapahtuvan ongelmitta, ja tehtäviinsä motivoituneita nuoria henkilöitä on palkattu kouliintumaan vanhempien rinnalle riittävän aikaisin, jotta toiminnan jatkuvuus voidaan varmistaa. Kummallekin laitokselle hyväksyttiin loppuvuoden aikana uusi vastaava johtaja.

Ydinvoimalaitosten prosesseissa syntyneitä radioaktiivisia jätteitä kertyi ennakoidulla tavalla. Niiden käsittely ja loppusijoitus maanalaisiin tiloihin tapahtui hallitusti.

Säteilyturvakeskus valvoi kummankin käytössä olevan ydinvoimalaitoksen turvallisuutta noin 10 henkilötyövuoden suuruisella työpanoksella. Valvontaan käytetty työmäärä on ollut likipitäen sama viimeksi kuluneet neljä vuotta eli sen ajan, jonka kuluessa rakenteilla oleva Olkiluoto 3 ydinvoimalaitosyksikkö on vienyt suurimman osan valvontaresursseista. Ennen rakentamishankkeen alkua käytössä olevien laitosten valvontaan käytettiin joka vuosi jonkin verran enemmän henkilöresursseja, ja vähennystä aiempaan verrattuna on ollut 2–3 henkilötyövuotta kummallakin laitosyksiköllä. Valvonnalle asetetut tavoitteet on kuitenkin saavutettu yhtä hyvin kuin aikaisemmin. Olkiluoto 3 -yksikön suunnittelun, laitevalmistuksen ja rakentamisen valvontaan käytettiin 29 henkilötyövuotta, mikä oli hieman enemmän kuin edellisinä vuosina. Työmäärä tulee edelleen kasvamaan vuosina 2008– 2009, jolloin laitevalmistusta ja asennustöitä tehdään runsaasti. Valvontatyön nykyinen rahoituskäytäntö, suora laskutus luvanhaltijoilta Säteilyturvakeskukselle todellisten kustannusten mukaan, on osoittautunut hyvin toimivaksi ja sen ansiosta valvontaa on voitu lisätä todellisen tarpeen mukaisesti.

Uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamista Olkiluotoon hidasti reaktorin suojarakennuksen teräsverhouksen valmistamisessa tehtyjen virheiden korjaaminen. Myös ennakoitua vaativammaksi osoittautunut suojarakennuksen rakentaminen eteni tavoiteaikataulua hitaammin. Työmaatoiminnan organisointi ja johtaminen oli kuitenkin hallittua, ja valmiin työn laatu todettiin asianmukaiseksi. Useiden Olkiluoto 3 - laitosyksikölle tarkoitettujen rakenteiden ja laitteiden valmistuksessa laatustandardien mukaisiksi esiintyi edelleen vaikeuksia. Osa näistä vaikeuksista saattaa viivästää laitoksen valmistumista, mutta hyväksyttyjen valmiiden tuotteiden laadusta ei tingitty. Rakentamisen valvonnasta saadut kokemukset vahvistivat entisestään käsitystä kattavan tarkastustoiminnan tärkeydestä, kun halutaan varmistua suunnitelmien edellyttämästä laadusta. Rakennuttavan voimayhtiön toiminnan valvontaa jatkettiin rakentamisen alusta alkaen käytössä olleella tarkastusohjelmalla. Järjestelmällinen tarkastustapa on osoittautunut hyväksi työkaluksi voimayhtiön toiminnan arvioinnissa. Valvontatyöstä aiheutuvien viiveiden välttämiseksi kehitettiin toimintatapoja kokemusten pohjalta ja tehostettiin yhteydenpitoa toimituksiin osallistuvien organisaatioiden kanssa.

Vuoden mittaan käynnistyi kolme uutta erillistä ydinvoimalaitoksen rakentamiseen tähtäävää ympäristövaikutusten arviointia. Säteilyturvakeskus tarkasti arviointisuunnitelmat lähinnä kattavuuden ja annettavien tietojen oikeellisuuden varmistamiseksi. Samanaikaisesti alettiin perehtyä voimayhtiöiden pyynnöstä ja niiden kustannuksella mahdollisesti kyseeseen tuleviin laitostyyppeihin. Varautuminen on välttämätöntä, jotta Säteilyturvakeskus pystyisi ripeästi esittämään omat turvallisuusarvionsa mahdollisiin periaatepäätöksiin liittyen. Osana varautumista mahdollisiin tuleviin ydinvoimalaitoshankkeisiin Säteilyturvakeskus jatkoi yhdessä kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa ydinenergialainsäädännön kokonaisuudistuksen valmistelua. Työssä korostettiin ydinenergian käyttäjien mukanaoloa sääntöjen kaikissa uudistusvaiheissa heti alusta lukien.

Uusien ydinlaitoshankkeiden vaatiman työmäärän vuoksi suunniteltiin ydinlaitosten valvonnasta vastaavan osaston organisaatiomuutos, joka otetaan käytöön vuonna 2008. Aikaisemmin suurelta osin osastopäällikön vastuulla ollutta päätöksentekoa jaetaan kolmelle ryhmäpäällikölle, jotka muodostavat uuden organisaatiotason toimistojen yläpuolelle.

Posiva Oy jatkoi käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen kehittämiseksi tarvittavan tutkimustilan rakentamista louhimalla tilaan johtavaa tunnelia ja kuiluja. Louhinta eteni vuoden 2007 kuluessa yli puoleen väliin lopullisesta tavoitteesta. STUK valvoi työtä varautuen siihen mahdollisuuteen, että tunneli ja kuilut tulevat aikanaan johtamaan varsinaiseen loppusijoitustilaan. Loppusijoituksen turvallisuuden osoittaminen tulee perustumaan ensisijaisesti radioaktiivisten aineiden leviämistä estävien rakenteiden luotettavuuteen. Nämä rakenteet koostuvat kaasutiiviistä kuparikapselista ja sen ympärillä olevasta bentoniittisavesta. Loppusijoitushankkeen painopisteen siirtyessä tekniseen suunnitteluun ja rakentamiseen Säteilyturvakeskus organisoi valvontansa työmäärän lisääntymistä ja tehtävien muutosta vastaten. Samalla se hankki palvelukseensa useita eri alojen asiantuntijoita ja tiivisti turvallisuusvalvontaa suoraan tukevan kansainvälisen asiantuntijaryhmän toimintaa.

Poikkeuksellisiin säteilytilanteisiin varautuminen Suomessa saatiin uudistettua monivuotisen työn jälkeen. Automaattisesti hälyttävä säteilyvalvontaverkko on Suomessa nyt luotettava, yksittäisiä laitevikoja hyvin sietävä ja riittävän tiheä. Säteilyturvakeskuksen oman käsityksen mukaan se on maailman paras ja toteutettu kustannustehokkaimmalla tavalla. Myös viranomaisten yhteiset toimenpiteet laskeumatilanteen hallitsemiseksi on suunniteltu Säteilyturvakeskuksen johdolla tavalla, joka toimii kansainvälistä kiitosta saaneena mallina muillekin maille. Elintarvikkeiden mittaamiseen tarvittava kunnallisista ja yksityisistä laboratorioista koostuva verkosto on varustettu uudella kalustolla ja näiden laboratorioiden henkilöstölle on annettu koulutus.

Kokemuksia uudistetusta ydinsulkusopimuksen mukaisesta ydinmateriaalivalvonnasta ja erityisesti IAEA:n, EU:n ja kansallisten viranomaisten keskinäisestä työnjaosta saatiin runsaasti. STUK työskenteli aktiivisesti optimaalisen työnjaon löytämiseksi eri osapuolten välille ja pyrki näyttämään hyvää esimerkkiä siitä, miten saadaan aikaan hyvin toimivat ja riittävän luottamuksen antavat menettelytavat. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitukseen sopivaa ydinmateriaalivalvonnan mallia kehitettiin edelleen rinnan loppusijoitustilaan johtavan tunnelin louhinnan kanssa.

Ydinvoimalaitosten valvonta | STUK-B-sarja
[ Raportti PDF-muodossa: varsinainen raportti (1,36 MB) | liite 1, tunnusluvut (2,87 MB) | liitteet 2–8 (195 kB) ]