Suomen ensimmäisen ydinreaktorin purku-urakka saattaa alkaa jo vuonna 2018

Suomen ensimmäisen ydinreaktorin purku alkaa ehkä jo vuonna 2018. Säteilyturvakeskus (STUK) saa Espoon Otaniemessä sijaitsevan pienen tutkimusreaktorin purun valvonnasta kokemusta tuleville vuosikymmenille, kun suuret energiantuotantoon tarkoitetut reaktorit saavuttavat käyttöikänsä pään.

VTT:n käyttämä FiR 1 -tutkimusreaktori  on toiminut vuodesta 1962. Reaktoria on käytetty pääasiassa koulutus- ja tutkimustarkoituksiin sekä isotooppien tuotantoon. Reaktori tuli tunnetuksi myös niin sanotusta boorineutronikaappaushoidosta, jota käytettiin joissakin vaikeissa syöpätapauksissa.

VTT on sammuttanut kannattamattoman ja vähälle käytölle jääneen reaktorin. Reaktorin jäljiltä jää käytettyä polttoainetta ja radioaktiivista jätettä. Siksi reaktori pitää purkaa huolellisesti ydinenergialain säädösten mukaisesti.

”VTT hakee lupaa reaktorin purkuun. Ensimmäiset suunnitelmat on jo tehty. STUKiin saamme suunnitelmat lupahakemuksen mukana oletettavasti kesään mennessä. Luvan myöntää valtioneuvosto”, kertoo ylitarkastaja Mia Ylä-Mella STUKista.

VTT haluaa aloittaa purkutyöt vuonna 2018. Purkutöiden alussa ei kajottaisi reaktorin ydinteknisiin osiin.

STUKin ylitarkastaja Mia Ylä-Mella ja VTT:n tutkija Antti Räty tarkastavat FiR -1 -reaktoria. "Otaniemen tutkimusreaktorin purusta ei jää suuria määriä radioaktiivisia aineita, mutta koska kyseessä on ydinreaktori, purku hoidetaan tiukasti ydinenergialain mukaan", toteaa Mia Ylä-Mella. Kuva: Jarmo Lehtinen

Käytetty polttoaine viedään todennäköisesti Yhdysvaltoihin Idahon tutkimuskeskukseen, koska Triga Mark II -tyyppinen reaktori on sieltä tilattu ja polttoaineen palauttamisesta on sovittu. Yhdysvalloissa on tosin ilmennyt asioita, jotka voivat viivyttää polttoaineen palauttamista, joten kaiken varalta selvitetään myös vaihtoehtoa, että polttoaine loppusijoitettaisiin Posivan loppusijoituslaitokseen Olkiluotoon Eurajoelle.

”FiR 1 -reaktorista käytettyä polttoainetta jää hyvin vähän ja se ei ole yhtä ärhäkkää kuin energiantuotannossa käytettyjen reaktoreiden käytetty polttoaine, joten säteilyturvallisuuden näkökulmasta sekä palauttaminen Yhdysvaltoihin että loppusijoitus Olkiluotoon ovat mahdollisia vaihtoehtoja”, Ylä-Mella toteaa.

Käytetyn polttoaineen lisäksi jää myös tutkimusreaktorin käytön aikana syntyneitä sekä reaktorin purun aikana syntyviä radioaktiivisia jätteitä, jotka pakataan asianmukaisesti tynnyreihin ja varastoidaan turvalliseen paikkaan odottamaan parin vuosikymmenen kuluttua tehtävää loppusijoitusta. Paikka ei ole vielä tiedossa, mutta tämä jäte jää Suomeen.

Suomessa reaktorin sulkeminen hoidetaan huolella

Otaniemen tutkimusreaktoreiden kaltaisia reaktoreita on maailmassa 70. Niistä käytössä on enää 20. Purettuja reaktoreita on kuitenkin alle kymmenen.

Ylä-Mella toteaa, että reaktorien purkamista voi viivästyttää se, että radioaktiivisten jätteiden varastointi- ja loppusijoitusratkaisut eivät ole vielä valmiita tai reaktorin purkamiseen vaadittavaa rahoitusta ei ole. Lisäksi monissa maissa, joissa tutkimusreaktori on ainut ydinreaktori, eli energian tuotantoon tarkoitettuja reaktoreita ei lainkaan ole, lainsäädäntö loppusijoituksesta ja yleensä ydinlaitoksista voi olla varsin puutteellista.

”Suomessa tällaiset asiat hoidetaan huolellisesti. Koska kyseessä on ydinreaktori, sovelletaan ydinenergialain vaatimuksia. Tämä edellyttää myös sitä, että STUK valvoo purkamista. STUKissa lupahakemuksen käsittely kestää arviolta vuoden verran siitä lähtien, kun saamme lupahakemuksen. Töitä käsittely teettää meillä vähän alle 200 henkilötyöpäivää”, Ylä-Mella kertoo.

Tutkimusreaktorin purku on ensimmäinen lajissaan Suomessa. Jos varsinainen purkutyö pääsee alkamaan vuonna 2018, valmista pitäisi tulla vuonna 2020.

Viimeistään 2030-luvulla ensimmäiset energiantuotantoon käytettävät reaktorit, jotka sijaitsevat Loviisassa ja Eurojoen Olkiluodossa, tulevat toimintaikänsä päähän. Tällöin alkaa suuri purkuoperaatio. FiR 1 -reaktorin purku on tämän rinnalla pieni projekti, mutta sen valvonta tuo myös STUKille kokemusta, jota voi hyödyntää isompien reaktoreiden purun valvonnassa.


Teksti & kuvat: Viestinnän asiantuntija Jarmo Lehtinen, STUK

Teksti on julkaistu STUKin Säteilyuutiset-uutiskirjeessä
Voit tilata Säteilyuutiset sähköpostiisi liittymällä postituslistalle.
Jaa tämä sivu