STUK valvoo maan alla

Säteilyturvakeskus (STUK) päätti marraskuun lopulla, että Posiva voi aloittaa käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen rakentamisen Eurajoen Olkiluodossa. STUK valvoo kalliorakennustyötä maan alla, kirjaimellisesti kiven sisällä.

Posiva sai kapselointi- ja loppusijoituslaitoksen rakentamisluvan vuoden 2015 lopussa. STUK vahvisti marraskuussa 2016, että Posiva voi aloittaa loppusijoituslaitoksen rakennustyöt.

Posiva on jo rakentanut Onkalon, loppusijoituksen tutkimustilan, josta tulee osa loppusijoituslaitosta. STUK on luonnollisesti valvonut Onkalon suunnittelua ja rakentamista. Varsinaisen loppusijoituslaitoksen louhimistyöt ovat kuitenkin myös valvovalle viranomaiselle uusi haaste, sillä Onkaloon ei ole vielä rakennettu lainkaan varsinaisia loppusijoitustiloja.

”Rakentamisen ja valvonnan laadun merkitys korostuvat entisestään, kun ruvetaan louhimaan tunneleita, joihin käytetty polttoaine sijoitetaan”, painottaa projektipäällikkö Päivi Mäenalanen.

Projektipäällikkö Päivi Mäenalanen käy loppusijoitusmateriaalin arkistokaapilla, mutta louhintatöiden edistyessä STUK valvoo rakentamista yhä enemmän paikan päällä, tai oikeastaan maan alla.

Onkalo laajenee vähitellen loppusijoituslaitokseksi, kun keskustunnelien ja niistä lähtevien loppusijoitustunnelien rakentaminen alkaa. Koko loppusijoitustunneliston yhteispituus on laitoksen valmistuessa yli 40 kilometriä. Käytetyllä ydinpolttoaineella täytettyjä kapseleita loppusijoitetaan tämänhetkisten suunnitelmien mukaan kaikkiaan noin 3000 kappaletta.

Käytetty ydinpolttoaine loppusijoitetaan pysyvästi suomalaisen kallioperän uumeniin. Suunnittelun, rakentamisen ja valvonnan laadusta ei ole varaa tinkiä.

”Meidän valvonnallemme loppusijoituslaitoksen rakentaminen tuo tietysti uusia haasteita. Valvontamme on entistä intensiivisempää paikan päällä. Teemme enemmän tarkastuksia louhintatyömaalla verrattuna Onkalon rakentamiseen, vaikka valvonta paikan päällä oli kyllä varsin tiivistä myös Onkalon rakentamisen alkuaikoina”, Mäenalanen toteaa.

Mäenalanen arvioi, että Onkalossa on käyty rakennustöiden aikana kuukausittain, mutta loppusijoituslaitoksen rakentamisen kriittisessä vaiheessa STUKin asiantuntijoiden valvontakäyntejä voi tulla viikoittain. Lisäksi käytettävissä ovat STUKin paikallistarkastajat, jotka voivat käydä työmaalla pikaisella varoitusajalla.

STUKin valvontaan kuuluu myös paljon asiakirjojen tarkastamista, mutta loppusijoituslaitoksen rakentamisen yhteydessä STUKin tarkastaja pistää yhä useammin kypärän päähänsä ja siirtyy toimistosta maan uumeniin, kirjaimellisesti kiven sisään.

STUK on valvonnan uranuurtaja

Suomi on maailmassa pisimmällä käytetyn polttoaineen loppusijoituksen suunnittelussa. Ruotsissa on valittu sama loppusijoitusmenetelmä, mutta Suomi on edennyt hankkeen toteutuksessa Ruotsia nopeammin. Tämä tarkoittaa myös sitä, että STUK on loppusijoitusta valvovana viranomaisena maailman ensimmäinen.

”Ydinturvallisuusalalla kansainvälinen yhteistyö on vilkasta. Loppusijoitushankkeessakin meillä on yhteistyötä erityisesti Ruotsin kanssa, mutta myös  Ranskan, Kanadan, Sveitsin ja Yhdysvaltojen kanssa on tiiviit yhteistyösuhteet. Tietenkin saamme muilta mailta hyviä kommentteja viranomaistyöstä, mutta tosiasiassa me olemme loppusijoituksen viranomaisvalvonnan suunnittelussa ja toteutuksessa kaikkein pisimmällä, joten me olemme edelläkävijöitä. Se on haastavaa, mutta myös hyvin mielenkiintoista”, toteaa Mäenalanen.

STUKissa on meneillään intensiivinen loppusijoituksen rakentamista koskevien viranomaisohjeiden laadinta. Ohjeiston pitää olla valmis, kun louhiminen pääsee vauhtiin. Valmistuvat ohjeet ovat alallaan maailman ensimmäiset, joten ei ihme, että STUKin ohjeistohanke on jo herättänyt kansainvälistä kiinnostusta.

Mäenalanen nostaa muutaman esimerkin kriittisistä valvontaan liittyvistä asioista.

”Valvomme sitä, että louhimisen vaikutukset kallioperään ja pohjaveteen olisivat mahdollisimman pienet. Louhitut tilat ruiskubetonoidaan, jotta tilat ovat turvallisia siellä käyville ihmisille. Veden liikkumista loppusijoitustiloissa pitää hallita, jotta alempana kallioperässä oleva suolainen vesi ei pääse muuttamaan olosuhteita kapseleille haitallisiksi. Sen vuoksi kallioseinän vuotokohtia pitää injektoida täyteaineella. Kalliopinnat pitää myös tutkia ja tiedot dokumentoida huolellisesti, minkä vuoksi kalliopinnat esimerkiksi laserkeilataan ja joitakin paikkoja valokuvataan”, Mäenalanen toteaa.

STUK valvoo myös organisaatiota ja osaamista

Kalliorakentamiseen ja louhintaan liittyvä valvonta on erityistä Posivan loppusijoituslaitoksen työmaalle, mutta STUK luonnollisesti valvoo myös loppusijoituksen maanpäällisiä toimintoja, kuten loppusijoitettavan käytetyn polttoaineen siirtämistä, kuljetusta, maanpäällistä varastointia ja kapselointia loppusijoitusta varten. Tämä valvonta on varsin samanlaista kuin ydinvoimalaitosten valvonta, koska ydinvoimalaitoksillakin käsitellään, varastoidaan ja siirretään käytettyä polttoainetta.

STUK ei valvo pelkästään suunnittelun, rakentamisen, rakenteiden ja laitteiden turvallisuutta, vaan säteily- ja ydinturvallisuusvalvontaan kuuluu myös organisaatioiden toimintakyvyn ja henkilöstön osaamisen valvonta.

”Tarkastuksillamme varmistamme myös sitä, että Posivalla on riittävästi osaavia ihmisiä, koulutusta ja toimiva organisaatio sekä hyvä turvallisuuskulttuuri. Turvallisuus vaatii muutakin kuin kunnossa olevaa tekniikkaa”, Mäenalanen tähdentää.
 

Teksti & kuva: Viestinnän asiantuntija Jarmo Lehtinen, STUK

Teksti on julkaistu STUKin Säteilyuutiset-uutiskirjeessä
Voit tilata Säteilyuutiset sähköpostiisi liittymällä postituslistalle.
Jaa tämä sivu