Pieni säteilyannos, iso vaikutus (kansan)terveyteen?

Säteilysuojelussa huomio kiinnittyy perinteisesti suuriin säteilyannoksiin ja syöpään. Säteilystä voi olla haittaa myös pieninä annoksina ja se voi vaikuttaa muidenkin tautien syntymiseen,  esimerkiksi sydäntauteihin ja kaihiin. Pienten säteilyannosten haitat eivät ole yhdelle ihmiselle suuri uhka, mutta pieniä annoksia saamme kaikki, joten niiden vaikutus kertautuu ja ne voivat olla kansanterveydellisesti iso riski.

Tutkimusnäyttö säteilyn ja syövän yhteydestä on varsin selvä jo melko pientenkin altistusten jälkeen. Sen sijaan säteilyn vaikutusta muuten terveyteen, kuten sydän- ja verisuonitautien ja kaihin syntymiseen, on tutkittu paljon vähemmän, toteaa Säteilyturvakeskuksen (STUK) tutkimuskoordinaattori Sisko Salomaa.

Pienten säteilyannosten terveysvaikutuksista on varsin niukasti pätevää tutkimustietoa. Sitä on ymmärrettävästi vaikea saada. Myös vaikutusmekanismien löytäminen on vaikeaa.

Solujen perimän muutokset (mutaatiot) ja niiden monistuminen solunjakautumisen myötä antavat uskottavan selityksen syövän ja perinnöllisten haittojen synnylle, mutta sydän- ja verisuonitautien tai kaihin kehittymisessä pitää etsiä muita selityksiä.

”Pitkään ajateltiin, että kaihin tai sydänsairauksien kehittymisen takana olisi laajamittaisesta solukuolemasta johtuva kudosvaurio. Tämä edellyttää varsin isoa säteilyannosta ja vasta tämän kynnysarvon ylittyminen johtaisi sairastumiseen. Uusien tutkimusten mukaan kynnysarvo on kuitenkin paljon ennen arvioitua alempi. On jopa mahdollista, että kynnysarvoa ei ole lainkaan, vaan nämäkin sairaudet lisääntyisivät syövän tapaan tilastollisesti säteilyannoksen kasvaessa”, Salomaa kertoo.

Sisko SalomaaUusi tutkimustieto pienten säteilyannosten vaikutuksista voi johtaa siihen, että säteilysuojeluohjeita joudutaan uudistamaan, toteaa STUKin  tutkimuskoordinaattori Sisko Salomaa. Kuva: Samu Inkinen

”Syöpä ja geneettiset vaikutukset ovat tieteellisesti todistettuja säteilyn vaikutuksia, mutta säteilyn yhteyttä muihin sairauksiin ei ole yhtä selvästi osoitettu, etenkään pienten annosten jälkeen. Jos saamme lisänäyttöä esimerkiksi siitä, että säteilyllä, jopa pieninä annoksina, on vaikutusta kansanterveyden kannalta merkittäviin sydän- ja verisuonisairauksiin, tällä olisi merkittävä vaikutus tuleviin säteilysuojeluohjeisiin”, Salomaa tähdentää.

Väestö saa pieniä ionisoivan säteilyn annoksia esimerkiksi sisäilman radonista, säteilyn käytöstä terveydenhuollossa ja lentomatkoista.

”Pienten säteilyannosten vaikutus muihin tauteihin kuin syöpään pitää selvittää nykyistä paremmin. Pienet annokset eivät ole yksilölle iso uhka, mutta kansanterveydellisesti ja -taloudellisesti niillä voi olla todella iso merkitys”, Salomaa toteaa.

ICRP (International Commission on Radiological Protection) on tämän vuoden kesäkuussa julkaistussa kannanotossaan tuonut esiin sen, että pienille säteilyannoksille pitkäaikaista altistumista tulisi selvittää tulevassa tutkimuksessa. Kannanoton mukaan selvittää pitäisi myös pienten annosten vaikutusmekanismia, yksilöllisiä  eroja säteilylle ja säteilyn vaikutusta muihin kuin syöpäsairauksiin.

Salomaa vertaa pieniin säteilyannoksiin suuntautuvaa huomiota siihen, kun kansainvälinen yhteisö huomasi, millaiset terveysvaikutukset röntgensäteily aiheutti. Aluksi röntgeniä käytettiin varsin huolettomasti, esimerkiksi kenkäkaupassa saatettiin ottaa kuva jalasta, mutta kun tieto säteilyn vaikutuksesta laajeni, käyttöä ruvettiin valvomaan ja rajoittamaan.

Pienistä säteilyannoksista voi olla hyötyäkin

Pienten säteilyannosten vaikutuksen arviointia ei tee yhtään helpommaksi se, että niiden ajatellaan myös vaikuttavan positiivisesti ihmisiin tietyissä asioissa. Tällaiselle niin sanotulle hormesis-vaikutukselle on joissakin tapauksissa saatu jonkin verran tieteellistäkin näyttöä. Saksassa esimerkiksi käytetään pieniannoksista sädehoitoa tulehduksellisten nivelsairauksien hoitoon.

Salomaa kuitenkin toppuuttelee hurahtamasta hormesis-ajatteluun. Nykytietämyksellä pienissä säteilyannoksissa ei ole kynnysarvoa säteilyvaikutukselle. Jos säteily vaikuttaisikin johonkin asiaan terveyden kannalta positiivisesti, se samalla voisi lisätä jonkin toisen sairauden riskiä.

Eri kudokset tai ihmisryhmät voivat myös olla eri tavoin herkkiä säteilylle. Esimerkiksi lapset ovat muuta väestöä selvästi alttiimpia saamaan haittoja.

Viestinnän asiantuntija Jarmo Lehtinen, STUK

Jaa tämä sivu

Teksti on julkaistu STUKin Säteilyuutiset-uutiskirjeessä.