Onko kännykkä koko kansan säteilymittari?

Kännykällä voi mitata säteilyä, mutta luotettavuuden laita on vähän niin ja näin.

Säteilyturvakeskuksen (STUK) laboratorioinsinöörit Panu Pousi ja Jan Morelius ovat selvittäneet matkapuhelinten käyttöä gamma- ja röntgensäteilyn ulkoisen annosnopeuden mittareina. Hinta ei ole hankinnan este, sillä sovelluksia saa netistä ilmaiseksi tai tilaamalla erillisen ilmaisimen muutamalla kympillä. Markkinoilla on jo kymmeniä kännykkäsäteilymittarisovelluksia, joista STUK testasi kolmea varsin suosittua, Smart Geigeria, Smart Geiger Prota ja GammaPixiä.

Smart Geiger ja Smart Geiger Pro ovat kännykän audioliittymään kiinnitettäviä pieniä puolijohdeilmaisimia. Puhelimeen pitää ladata ohjelmisto, jotta ilmaisimia voisi käyttää. Smart Geiger Pron ilmaisin on hieman suurempi ja kalliimpi.

Kännykän kameraan perustuvista mittarisovelluksista testattiin GammaPixiä. Säteily aiheuttaa CMOS-kamerakennolla välähdyksiä, joista ohjelma arvioi säteilyn määrää.

Selvityksen mukaan testatut sovellukset eivät mittaa säteilyä luvatulla tarkkuudella. Säteilyn ilmaisimiksi ne soveltuvat Pousin ja Moreliuksen mukaan pienin varauksin.

Laboratorioinsinöörit Panu Pousi ja Jan Morelius.Laboratorioinsinöörit Panu Pousi (vas.) ja Jan Morelius tutkivat kolmea kännykän säteilymittaussovellusta. Kännykkä ei ole kovin luotettava säteilymittari, mutta sopii varauksin säteilynilmaisimeksi. Kuva: Jarmo Lehtinen

Smart Geigerit ovat herkkiä häiriötekijöille, Wi-Fi ja staattinen sähkö voivat aiheuttaa häiriöitä mittauksiin ja ilmaista säteilyä aiheetta. Testatut sovellukset eivät toimi luvatun annosnopeusalueen ylittävillä suurilla annosnopeuksilla, mikä tietenkin heikentää niiden luotettavuutta.

Onko kännykän säteilymittauksesta hyötyä?

Tehtyjen laboratoriotestien perusteella säteilymittaus kännykällä ei ole tarkkaa ja suurilla annosnopeuksilla ainakin nyt testatut sovellukset menevät tukkoon. Ulkona tai maastossa tehtävissä mittauksissa mittausepävarmuus kasvaisi entisestään. Lisäksi säteilyn kännykkämittauksen käyttäjäkunnalla ei välttämättä ole säteilyn luotettavaan mittaamiseen tarvittavaa tietoa ja osaamista. Esimerkiksi testatut mittaussovellukset eivät sovellu elintarvikkeiden tai ihmisten säteilyn mittaamiseen.  On siis aiheellista kysyä, kelpaavatko kännykät säteilymittareiksi.

Kännykkämittaus ilmaisee säteilyn, joten se voi antaa varoituksen säteilytason nousemisesta. Yksittäisen laitteen antama tieto voi  olla virheellistä, joten hätäilyyn ei kannata sortua, jos varoitus säteilystä tulee vain yhdestä laitteesta.

Kännykkällä toimivia säteilymittareita.Kuva: Jarmo Lehtinen
 

Kännykän säteilymittauksen hyöty voisi mahdollisessa säteilyvaaratilanteessa tulla siitä, että kansalaisilla olisi ympäri Suomen kännykkäsäteilymittareita, joiden ilmaisema poikkeava säteilytaso kertoisi nettikartalla havainnollisesti säteilevän pilven liikkeistä. Tätä tarkoitusta varten Suomessa on jo olemassa kattava säteilynvalvontaverkko, joka mittaa säteilyn ulkoista annosnopeutta puhelinmittareita huomattavasti tarkemmin ja luotettavammin. Ks. http://www.stuk.fi/aiheet/sateily-ymparistossa/sateilytilanne-tanaan

Yleensä uudet tekniset ratkaisut kehittyvät teknisesti luotettavammiksi ja niiden hinta laskee, kun sarjatuotannon kustannusedut vaikuttavat. Ehkä jo lähivuosina Suomessa on kansalaisten taskuissa kulkeva säteilyilmaisinverkko, joka mahdollisessa kriisitilanteessa voisi antaa kansalaisille ja viranomaisille lisätietoa siitä, missä säteilevä pilvi kulkee. Mittareiden tukkeutuminen voimakkaassa säteilyssä ei estä ilmaisinkäyttöä, koska sovellukset tukkeutuvat vasta, kun annosnopeus on useita millisievertejä tunnissa. Esimerkiksi Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuuden aikana Suomessa mitatut annosnopeudet olivat korkeimmillaan noin tuhannesosan tästä. Sovellukset olisivat ehtineet varoittaa säteilytason nousemisesta ennen tukkeutumistaan.

Säteilyn mittaaminen yksittäisellä kännykällä ei siis ole kovin luotettavaa, ainakaan nyt testatuilla sovelluksilla, joskin sovellukset toimivat tietyin varauksin säteilyn tunnistimina. Ammattikäyttöön testatut kännykkäsäteilymittarit eivät sovellu.
Kännykkäsäteilymittareiden muodostama verkosto sen sijaan voisi olla hyödyllinen säteilyonnettomuuden yhteydessä täydentämään automaattisen säteilynvalvontaverkon mittapisteiden välisiä alueita. Sovellusten tekninen kehitys voi tulevaisuudessa antaa mahdollisuuksia laitteiden monipuolisemmallekin hyödyntämiselle varsinkin vaaratilanteissa. Säteilyvaaratilanteessa Suomessa kännyköiden säteilymittaus antaisi parhaimmillaankin vain täydentävää tietoa kansainvälisestikin tiheän ja arvostetun säteilyvalvontaverkon tarjoamalle luotettavalle tiedolle.

Katso video matkapuhelinten käytöstä gamma- ja röntgensäteilyn ulkoisen annosnopeuden mittareina.

Viestinnän asiantuntija Jarmo Lehtinen, STUK

Jaa tämä sivu

Teksti on julkaistu STUKin Säteilyuutiset-uutiskirjeessä.