Leikkiikö lapsesi radonkodissa?

Radon aiheuttaa keuhkosyöpää. Syöpäriski nousee sitä suuremmaksi, mitä pitempi on altistusaika. Siksi radonin torjunta on erityisen tärkeää kodeissa, joissa on lapsia.

Radon on hajuton ja näkymätön uraanin hajoamistuote, joka aiheuttaa Suomessa noin 300 keuhkosyöpätapausta vuodessa. Suomessa radonia on sisäilmassa maaperän korkean uraanipitoisuuden ja suomalaisen rakennustavan vuoksi enemmän kuin useimmissa muissa maissa.

Radonia ei voi aistein havaita. Se pääsee huoneilmaan rakenteiden rakosista huonetilan alipaineisuuden vuoksi. Hajuton ja näkymätön kaasu paljastuu vain mittaamalla. Mittaus on helppo ja sen hinta on edullinen.

”Radon on iso ongelma kotona siksi, että siellä oleskellaan niin kauan. Kaikesta radonaltistumisesta 85 prosenttia tapahtuu kodeissa”, arvioi Säteilyturvakeskuksen (STUK) tarkastaja Katja Kojo.

Lasten asumissa kodeissa radonin torjuminen on erityisen tärkeää. Radonin aiheuttama keuhkosyöpäriski kasvaa sitä suuremmaksi, mitä kauemmin ja mitä suuremmassa radonpitoisuudessa oleskellaan. Lasten kohdalla elinikäiseen kokonaisaltistukseen ehditään vaikuttaa hyvin.

Hengittääkö pieni kotikiekkoilija radonilmaa? Sisäilman radon mitataan kiekkoa muistuttavalla mittauspurkilla, joka sijoitetaan kotiin kahdeksi kuukaudeksi.

Radontorjunnan tärkeys on Suomessa erityinen, sillä täällä asunnon keskimääräinen radonpitoisuus on sata becquerelia kuutiometrissä, kun vastaava luku keskimäärin maailmassa on vain 40 becquerelia. Suomessa uusilta asunnoilta edellytetään, että niissä ei ylity 200 becquerelia. Vanhoissa raja on 400 becquerelia.

”Uusi valmisteilla oleva säteilylaki tiukentaa rajoja”, ennakoi STUKin ylitarkastaja Kaisa Vaaramaa.

Kaisa Vaaramaa (vas.) ja Katja Kojo patistavat radonmittauksiin.

Vaaramaa tähdentää myös sitä, että lasten säteilyaltistuksen kannalta kotien lisäksi päiväkodit ja koulut ovat avainasemassa. Hälyttävää on se, että STUKin talvella 2014–2015 tekemän selvityksen mukaan peräti 60 prosentissa sellaisista päiväkodeista, joissa radonpitoisuus olisi lainsäädännön nojalla pitänyt selvittää, mittausta ei ollut tehty. Seuraavaksi STUK selvittää koulujen mittaustilanteen.

Radonia voi olla porakaivovedessä

Kodeissa huoneilman lisäksi juomavesi voi olla merkittävä radonille altistaja. Vesilaitosvedessä radonpitoisuudet ovat yleensä pieniä, rengaskaivoissakin ongelma on hyvin harvinainen. Sen sijaan porakaivoissa voi esiintyä suuriakin radonpitoisuuksia.

”Jokainen porakaivo, jonka vettä käytetään juomavetenä, pitäisi mitata ainakin kerran”, tähdentää Vaaramaa. ”Ei riitä, että naapurin kaivo on mitattu ja turvalliseksi todettu.”

Radonkampanja kouluissa

Säteilyturvakeskus (STUK) on käynnistänyt valtakunnallisen hankkeen, jonka tavoitteena on selvittää koulujen sisäilman radonpitoisuuksia ja vähentää oppilaiden ja työntekijöiden altistumista radonille.

Työnantajalla on velvollisuus selvittää työpaikan sisäilman radonpitoisuus, jos on syytä olettaa, että pitoisuus on korkea. Koulujen radonhankkeessa STUK muistuttaa kuntia ja yksityisiä kouluja tästä velvollisuudesta.

Koulujen sisäilman radon tulee mitata aikavälillä 1.11.2016–30.4.2017. Mittaus on tehtävä kouluissa, joissa on säännöllisessä käytössä osittain tai kokonaan maan pinnan alapuolella olevia työtiloja, jotka sijaitsevat harjulla tai muuten hyvin ilmaa läpäisevällä maaperällä tai jotka sijaitsevat korkean radonpitoisuuden kunnissa. Nämä kunnat on listattu STUKin internetsivuilla.

Teksti&kuvat Jarmo Lehtinen, STUK

Teksti on julkaistu STUKin Säteilyuutiset-uutiskirjeessä
Voit tilata Säteilyuutiset sähköpostiisi liittymällä postituslistalle.
Jaa tämä sivu